keskiviikko 5. helmikuuta 2020

Susiuutisia à la Yle



Kun uutisissa tehdään sutta ja sekundaa, niin tapana on puhua valeuutisista. Mutta Ylellä on jo pitkään ollut erittäin ulkokultainen suhtautuminen virheelliseen uutisointiin. Vedotaan ”Journalistin ohjeisiin” ja luvataan niiden takaavan uutisten totuudenmukaisuus.

Kuitenkin jälleen kerran Yle julkaisee virheellistä tietoa ja toimittajien mielipiteitä uutisena.

Jo otsikko, sekä ingressi rikkovat ainakin kolmea Journalistin ohjeiden kohtaa:

11. Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta.
12. Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.
15. Otsikoille, ingresseille, kansi- ja kuvateksteille, myyntijulisteille ja muille esittelyille on löydyttävä sisällöstä kate. 

Otsikko: ”Susista löydetyt vanhat vammat osoittavat, että susia ammutaan salaa” ja ingressi: ”Ruokaviraston haulilöydökset kertovat salametsästyksen jatkuvan.” Ovat molemmat selkeästi väärin. Kyse on joko toimittelijan ammattitaidottomuudesta tai sitten kaunaisesta asennevammasta sekä kyvyttömyydestä erottaa oma mielipide tapahtuneista tosiasioista. Kumpikaan vaihtoehto ei kerro hyvää Ylen kyvystä toimia luotettavana uutislähteenä.

Tämän samaisen asennevammaisen ”uutisjutun” omasta taustamateriaalista löytyy paljon todennäköisempi selitys näille susista löytyneille vanhoille vammoille. Lähes kaikki tällaiset löydökset on tehty itäisellä kannanhoitoalueella. Siis pääosin suoraan itärajaan rajoittuvista kunnista tai vain joidenkin kymmenten kilometrien päässä Venäjän rajasta.




Susi on erittäin kestävä ja nopea liikkuja. Pesimäajan ulkopuolella susi liikkuu keskimäärin 10–30 kilometriä päivässä, ja se voi siirtyä päivän aikana jopa 70 kilometriäkin. Suden pisimmät mitatut vaellusmatkat ovat olleet yli tuhat kilometriä.

Venäjän Karjalassa ja Arkangelin alueella susien metsästäminen on tällä hetkellä vapaata. Mitään erityisiä sudenkaatolupia ei tarvita. Kuka tahansa voi ampua susia. Valtio maksaa lisäksi 4 000 ruplaa (n. 50 euroa) tapporahaa kaadetusta sudesta.

Lienee melkoisen itsestään selvää, että älykkäiksi tunnetut sudet pyrkivät väistämään tällaista metsästyspainetta ja siirtymään rajaseudulta Suomen puolelle, jossa susi on metsästyslain mukaan aina rauhoitettu. Erityisen uskottavaa tällainen siirtyminen on sellaisen suden kohdalla, joka on saanut vakavan, muttei kuolettavan osuman. Hengissä selviämisen vaisto ajaa siis ahdistetun suden Suomen puolelle turvaan nuolemaan haavojaan.

Ruokaviraston julkaisemat susien kuolinsyyraportit osoittavat lisäksi susista löytyneiden, jo kapseloituneiden haulien olevan pääsääntöisesti 2-3 mm kokoluokassa. Jokainen aseita ja metsästystä tunteva tietää, että yleisemmin susijahtiin suositellaan mieluiten käytettäväksi kivääriä, mutta jos valitaan hauliko, niin käytetään yli tuplasti karkeampia 5-9 mm kokoluokan hauleja.

Mikä siis selittää nämä pienet haulit, jotka on oikeammin tarkoitettu lähinnä linnustukseen? Koska Venäjällä suden metsästys on täysin vapaata kansalaishuvia sekä arvostettua riistanhoitoa (ja siitä kaiken lisäksi maksetaan vielä tapporahaakin), niin sutta ammutaan käytännössä aina tavattaessa. Suteen törmätään varmasti useimmiten linnustuksen ja jänisjahdin yhteydessä, jolloin mukana on yleensä haulikko suhteellisen kevyillä hauleilla varustettuna. Susialueilla koira on näissä tilanteissa aina vaarassa, joten tavattua sutta ammutaan sillä mitä piipussa sattuu olemaan, eikä kukaan jää kaipaamaan paennutta haavakkoa.

Sama pätee Venäjällä varmasti myös pihasusien suhteen. Karjaa ja lemmikkejä suojellaan yksinkertaisimmin haulikolla kohti ampumalla. Pihasusien karkotuksesta voi siis saada ylimääräisenä bonuksena karvalakin ja tapporahan tilille. Niinpä niitä ammutaan aina tilaisuuden tullen.

Se ettei näitä koteloituneita hauleja ole juurikaan löytynyt Länsi-Suomen susista, vahvistaa omalta osaltaan, ettei Suomessa ammuta susia salaa tai peräti salametsästyksen jatkuvan yleisesti.  Ja toisinpäin ajateltuna, nämä tehdyt haulilöydökset eivät todista kyseisen uutisen otsikon ja ingressin väitteitä. Kyse on siis virheellisestä uutisesta, joka tulisi korjata ja oikaista välittömästi.

Yle ei tosin juurikaan tällaisia virheitään korjaa. Ja ikävä kyllä se on osa heidän (toimituksen ja/tai toimittelijan) manipulointitaktiikkaa. Tehdään ensin feikkijuttu ja jätetään se sellaisenaan elämään. Seuraavan kerran kun halutaan kirjoittaa vastaavaa, niin voidaan siteerata aiemmin kirjoittamaa ja linkittää uutinen siihen varmemmaksi vakuudeksi. Suurin osa ihmisistä, kun ei vaivaudu lukemaan otsikkoa ja ingressiä pidemmälle. Näin valeuutinen vahvistaa jälleen uuden valeuutisen. Kätevää eikö totta.

Uutinen sisältää myös paljon muuta kiistanalaista tietoa totuudeksi verhoiltuna ja se ansaitsisi tulla kokonaan uudelleen kirjoitetuksi. Tyydyn vain tässä yhteydessä siteeraamaan erästä nettikommenttia: ”Tämähän on jokavuotinen ilmiö. Ennen kanta-arvion valmistumista valmistellaan kannan koon pienuutta näillä "uutisilla". Havainnot ovat useiden vuosien ajalta.”



Lähteitä:
https://yle.fi/uutiset/3-11173713
http://www.suurpedot.fi/lajit/susi/elintavat-ja-lisaantyminen.html
https://fi.wikipedia.org/wiki/Susi
https://yle.fi/uutiset/3-9324397
https://www.facebook.com/groups/434372100024989/