Erämessut pidetään nyt etänä!

Ilmaiset EtäErämessut järjestetään 5. kesäkuuta kello 9-16. Metsästäjäliiton Facebook-sivuilla: https://www.facebook.com/Metsastajaliitto

Koko päivä on täynnä veloituksetonta ohjelmaa! Tarjolla on myös mahtavia messutarjouksia.

Tule mukaan, ja kerro kavereillekin jakamalla tätä kutsua!

Klikkaa itsesi mukaan tapahtumasivulle, niin saat muistutuksen tapahtumasta ja näet päivän aikataulun ensimmäisten joukossa: https://www.facebook.com/events/330057264633895

Steiner BluHorizons 8x22 -kiikarit

Tavalliset pikkukiikarit vai maailmanluokan uutuus? Sekä että, ja vieläpä aivan erinomaisella tavalla. BluHorizons on maailman ensimmäiset auringonvaloon mukautuvat kiikarit. Steinerin kehittämä AutoBright -optiikka poistaa automaattisesti häikäisevän valon. Ominaisuudesta on erityisesti hyötyä metsästäjille, jotka usein liikkuvat aamu- ja iltahämärässä, auringon paistaessa matalalla horisontissa. Häikäisynpoistotekniikasta on niin ikään apua vesillä tai lumihangella, missä aurinko heijastuu myös alhaalta ylöspäin. Kiikarin objektiivit optimoivat automaattisesti häikäisevän kirkkaan valon, niinpä kohteet näkyvät myös heijastusten vieressä silmiä rasittamatta.

Mutta mikä sitten on hyvä kiikari? Ensimmäinen ja tärkein edellytys kiikarille on se, että ne ovat mukana. Siitä ei ole paljoa hyötyä, jos kotona on useiden tuhansien eurojen arvoiset hämäräkiikarit, mutta et viitsi ottaa niin painavia tai kömpelöitä mukaan reissuun. BluHorizons 8x22 -kiikarit painavat 305 g, kokoon taitettuna paketti on vain hieman tupakka-askia suurempi (8,9 x 6,8 x 5,1 cm ja avattuna 11,1 x 10,3 x 4,4 cm). Niitä on siis mukava kantaa kaulalla ja mahtuvat helposti taskuun tai reppuun.

Koolla todellakin on merkitystä, juuri pikkukiikareissa optinen suorituskyky korostuu. Jos verrataan ”tavallisiin” isoihin 10x50 kiikareihin, niin niillä pärjäilee auttavasti jo melko hämärässäkin, vaikkei optinen laatu olisikaan sitä parasta hämäräkiikareiden tasoa. Usein näiden tavallisten mökkikiikareiden ja hämäräkiikareiden välinen ero ei niinkään muodostu valovoimasta vaan enemmänkin kuvan kohinasta, kontrastista ja piirtokyvystä. Pikkukiikarit puolestaan ovat pienet siitä syystä, että objektiivin kokoa on pienennetty. Karkeasti ottaen voidaan ajatella: mitä pienemmät linssit suhteessa suurennuskertoimeen, sitä pienempi valovoima ja huonompi hämäräkäyttö. Nämä rajat tulevat pikkukiikareilla helposti vastaan auringon painuttua horisontin taakse, vaikka muutoin vielä näkisi toimia.

Näin siis vain teoriassa, koska valovoimaa, sävyntoistoa, piirtokykyä ja nyt myös heijastusten sekä häikäisynestoa voidaan merkittävästi parantaa laadukkaammalla optiikalla. Pääsin käymään Steinerin tehtailla vuonna 2017. Oli melkoinen ahaa-elämys huomata, kuinka laatu muodostuu raaka-aineista, tarkkuudesta, innovaatioista ja ennen kaikkea laaduntarkkailusta, joka heillä on militaria-tuotannon vuoksi viety lähes neuroottiselle tasolle. 

Kiikareiden valmistuksessa on keskimäärin noin 500 erillistä yksittäistä työvaihetta. Kaikkien työvaihekokonaisuuksien jälkeen, ennen kuin osa siirtyy seuraavaan vaiheeseen, tarkastaa työn tehnyt ammattilainen jokaisen yksittäisen komponentin oman työnsä osalta. Tämän lisäksi tarkastuksia tekevät erilliset laaduntarkkailijat osakokonaisuuksien, esimerkiksi kaikkien objektiivien, prismojen ja okulaarien osalta.  Lopulta valmiit tuotteet testataan jälleen kerran yksitellen optisen laadun ja mekaanisen kestävyyden osalta vielä erikseen. Aivan jokaiselle kiikarille tehdään siis valmistuksen aikana kymmeniä testejä laadun varmistamiseksi.

Suurin osa markkinoilla myydyistä kiikareista valmistetaan kustannussyistä halvasta kiinalaisesta lasista. Steinerille näihin kiikareihin tulevan optisen raakalasin toimittaa Schott Saksasta ja Hoya Japanista. 

Kiikarin objektiivi tuottaa aina kuvan käänteisenä. Niinpä tarvitaan prisma muuttamaan kuva luonnolliseksi. BluHorizons -kiikareissa kuva korjataan Schmidt-Pechan -kattoprismoilla. Tämä menetelmä vaatii parempaa optista tarkkuutta ja tästä syystä myös kalliimpi valmistaa, kuin perinteisten kiikareiden Porro-prismat.

Kiikareiden antaman kuvan laatua parannetaan optisten pintojen erilaisilla pinnoituksilla, jotka vähentävät ei-toivottuja heijastuksia valon kulkiessa kiikarin läpi. Merkintä coated on alin taso. Se tarkoittaa, että ainakin yksi pinta on pinnoitettu yksikerroksisesti. Fully-Coated tarkoittaa, että kaikki pinnat on pinnoitettu yksikerroksisesti. Multi-Coated tarkoittaa, että ainakin yksi linssi on pinnoitettu monikerroksisesti. Fully Multi-Coated kiikareissa kaikki pinnat, myös prisma, on pinnoitettu monikerroksisesti. BluHorizons -kiikarit ovat ”Fully Multi-Coated”.

Linssien pinnoitteilla on erittäin suuri merkitys sekä kuvan laatuun että myös valovoimaan. BluHorizons-nimi tulee sinisestä sävystä, joka näkyy etulinssien pinnoitteessa häiritsevän valon heijastuessa pois objektiivista. Samaan tapaan kuin itsestään tummuvissa silmälaseissa fototrooppinen erikoiskäsittely reagoi ultraviolettisäteilyyn tummentumalla, BluHorizons- linssien pinnoite on suunniteltu poistamaan häikäisy ja parantamaan automaattisesti linssien läpi kulkevan valon määrää. Häikäisyn poistaminen auttaa samalla poistamaan myös silmien rasitusta kirkkaasta valosta.

BluHorizons-kiikareissa on myös laaja näkökenttä (125 m/1000 m). Leveä ja terävä näkymä yhdistettynä helposti käsiteltävään kahdeksankertaiseen suurennokseen on aivan erinomainen yhdistelmä luonnon tarkkailuun. Näiden kiikareiden minimitarkennusetäisyys on ainoastaan kolme metriä. Se mahdollistaa esimerkiksi käärmeiden, siilien tai vaikkapa perhosten ja muiden mielenkiintoisten kohteiden tarkastelua ilman häiriötä.

Erityisesti värien toisto on näiden kiikareiden vahvuus. Kirkkaassa valossa värien näkeminen yleensä haalenee, mutta automaattisesti liikaa kirkkautta vähentävä pinnoite toistaa paremman valkotasapainon ansiosta selkeästi paremmin värit ja kontrastin auringonpaisteessa. Näiden ominaisuuksien ansiosta tällaiset kätevät pikkukiikarit ovat ihanteelliset matkoilla, esimerkiksi luontosafarilla, urheilukentillä, veneillessä ja jahtihommissa.

Lyijyttömän Sako Powerhead Blade -luodin testi

Olen saanut paljon kysymyksiä jo aiemmin täällä esitellystä Sakon uudesta täyskupariluodista Powerhead Bladesta. Lupasin palata asiaan testin muodossa. Kävin siis koeampumassa uutuuden. Halusin samalla kohdistaa kiväärini viikonloppuna alkavaa kaurispukkijahtia ajatellen. Ja hei, näinä karanteenin aikoina on muutoinkin ihan kiva käydä haukkaamassa annos raitista ilmaa ja ruudin tuoksua.

Suunnittelin tekeväni testin mahdollisimman tieteellisesti ampumalla ballistiseen geeliin ja mittaamalla tarkasti luodin nopeudet ja jäämäpainot jne., mutta hei, ketä tässä oikein huijaisin. Itseäni paljon pätevämmät tahot ovat tehneet vuosien tuotekehityksen ja testauksen jo tehtaalla.

Sako Blade Maaliballistiikka (.308 Win) Laboratoriotesti ampumaetäisyys 75 m

Sako Blade Maaliballistiikka (.308 Win) Laboratoriotesti ampumaetäisyys 250 m

Nämä tulokset on vielä vahvistettu valmistajasta täysin riippumattomien suomalaisten luotettavien tuttujen asiantuntijoiden, Hard-Hitting Shooting Lab -kavereiden toimesta.

 

Kuva: Hard-Hitting Shooting Lab

”Luoti aukesi ns. loppuun saakka, eli luodin kärjessä sijaitsevan laajenemiskanavan aivan pohjaan saakka! En ole koskaan aiemmin tainnut nähdä, että joku täysin lyijytön kupariluoti 308win kaliiperista ammuttuna aukeaa yli 18mm halkaisijaan saakka!” "Metsästyspatruuna lyijyttömällä luodilla, joka on nimenomaan suunniteltu tähän kaliiberiin. Sanoisin että 308win kaliiperin tehdaspatruunaksi testin mukaan aika pirun hyvä!” Lue koko testi kaikkine tuloksineen blogista englanniksi tai Facebookista suomeksi.

En oikeasti tiedä, mitä voisin tehdä omissa testeissäni paremmin kuin tehtaan tuotekehityslaboratoriossa ja Hard-Hitting Shooting Lab testeissä on tehty. Niinpä pyrin varmentamaan aikaisemmat tutkimukset käytännönläheisesti niistä lähtökohdista, joissa patruunaa tulen eniten käyttämäänkin. Menen kauriiden ja peurojen ruokintapaikalle. Laitan nuolukiven viereen pahvitaulun. Kävelen kolmenkymmenen metrin päähän kopille ja käyn ampumassa rasvalaukauksen ja toisen vielä perään varmistukseksi. Säädän kiikaria pari naksua, Blade osuu hieman ylemmäksi kuin aiemmin tällä aseella ampumani Super Hammerheadit. Näin lyhyeltä matkalta tuota korjausta ei olisi välttämättä tarvinnut edes tehdä.

Asetan pahvitaulun tilalle muutaman päivän vedessä liotettuja aikakauslehtinippuja. Ammun ensimmäisen laukauksen viidestä metristä. Siirryn taaksepäin ja ammun viidestätoista ja kolmestakymmenestä metristä.

M.O.T.

Kaivan luodit lehtinipuista. Viidestä metristä ammuttu luoti on auennut aivan täysin, ehkä jopa hieman liikaakin, mutta pysynyt kuitenkin täysin yhtenä kappaleena. Viidestätoista metristä ammuttu luoti on auennut myös täysin kokonaan. Toiselta puolelta hieman ylikin, mutta pysynyt niin ikään täysin yhtenä kappaleena. Kolmestakymmenestä metristä ammuttu luoti on auennut täysin ja kauniisti.

Luotisienet ovat auenneet keskimäärin 17,8 mm halkaisijaan. Varsinkin viiden metrin päästä ammuttu testini on todellakin epärealistisen läheltä, mutta kaikki kolme ammuttua luotia toimivat aivan täydellisesti. Oma maustevaakani ei ole tieteellisen tarkka, mutta tulosten mukaan ammuttujen luotien jäämäpaino on käytännössä 100%. 

Mukava huomata, että kaikki toimii juuri niin kuin on luvattu. Aseeni on nyt valmiina tuleviin koitoksiin ja lyijyttömään aikaan.

Lihansyöjillä on parempi mielenterveys kuin vegaaneilla ja kasvissyöjillä

Yhdysvaltalainen tutkijaryhmä tuo julki uutta merkittävää tietoa lihansyönnin eduista. Tutkijoiden mukaan kasvissyöjät käyttävät kaksi kertaa niin todennäköisesti lääkkeitä mielenterveyden häiriöihin kuin sekasyöjät. Lisäksi uudesta tutkimuksesta selviää, että kasvissyöjien todennäköisyys itsetuhoisuuteen on moninkertainen. Tämä käy ilmi tieteellisestä julkaisusta: ”Liha ja mielenterveys: systemaattinen katsaus lihasta pidättäytymiseen ja masennukseen, ahdistukseen ja siihen liittyviin ilmiöihin”. 

Tiedon keruu suoritettiin verkkotietokannoista (PubMed, PsycINFO, CINAHL Plus, Medline ja Cochrane Library), jossa tutkittiin lihan kuluttajien ja lihasta pidättäytyneiden psykologista terveyttä. Tietokantojen kahdeksantoista tutkimusta sisälsivät tiedot 160257 osallistujasta (85843 naista ja 73232 miestä), 149559 lihan kuluttajaa ja 8584 lihasta pidättäytyvää (ikähaitari 11–96 vuotta) useilta maantieteellisiltä alueilta.

Tutkimuksessa havaittiin, että joka kolmas kasvissyöjistä kärsi masennuksesta tai ahdistuksesta elämänsä aikana. Lihansyöjiin verrattuna kasvissyöjät käyttivät kaksi kertaa todennäköisemmin reseptilääkkeitä mielen sairauksiin. Kasvissyöjät olivat kaksi-kolme kertaa todennäköisemmin itsetuhoisia (esimerkiksi itsemurha) kuin sekasyöjät. Yksi tutkimuksen merkittäviä havaintoja oli, että minkä tahansa ruokaryhmän, etenkin lihan ja siipikarjan poissulkeminen liittyi psykologisten häiriöiden lisääntymiseen.

Lisäksi viimeaikaisten tutkimustulosten mukaan lihasta ja/tai muista eläinperäisistä elintarvikkeista kieltäytyvät voivat kärsiä ravintovajeista (esim. B12- ja D-vitamiinit, ω-3-rasvahapot, kalsium, rauta ja sinkki) potien huonommasta fyysisestä terveydestä, kuin sekasyöjät.

Tutkijat päättelivät, että kasvissyöjillä ja vegaaneilla oli merkittävästi korkeampi riski masennukseen, ahdistukseen ja itsensä vahingoittamiseen. On myös mahdollista, että lihan välttäminen on paremminkin mielenterveydellisten ongelmien seuraus kuin sen suora syy. Tutkijat miettivät, että lihan välttäminen voi olla ”käyttäytymisen merkki”, joka ilmenee ihmisille, joilla on jo huono mielenterveys. Tämä on ajatus, joka vaatii lisää tutkimusta asian selvittämiseksi, tutkijat sanovat.

Tohtori Edward Archer, yksi tutkimuksen kirjoittajista sanoi: "Vaikka vegaanien ja kasvisruokavalioiden riskeistä ja hyödyistä on keskusteltu vuosisatojen ajan, tuloksemme osoittavat, että lihansyöjien psykologinen terveys on parempi." "Näillä havainnoilla on vaikutusta määriteltäessä, mikä on terveellistä ruokavaliota. Mielenterveyttä on ehkä korostettava arvioitaessa tiettyjen ruokavaliomuotojen hyötyjä ja riskejä."

Tutkimuksen havaintojen mukaan lihan syöminen voi siis parantaa mielenterveyttä ja kasvissyönti tai vegaaniruokavalio voi puolestaan lisätä masennuksen todennäköisyyttä. Kasviperäistä ruokavaliota noudattavat käyttivät kaksi kertaa todennäköisemmin reseptilääkkeitä mielenterveyden häiriöihin ja lähes kolme kertaa todennäköisemmin harkitsevat itsemurhaa.




Lähteitä:

Tutkimus ”Meat and Mental Health: A systematic review of meat abstention and depression, anxiety and related phenomena”, julkaistiin Critical Reviews in Food Science and Nutrition -tietellisessä julkaisussa.
https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/10408398.2020.1741505
https://www.foodnavigator.com/Article/2020/04/28/Meat-eaters-have-better-mental-health-than-vegans-and-vegetarians-study-claims
https://www.dailymail.co.uk/sciencetech/article-8270125/Eating-meat-improves-mental-health-study-claims.html