Tikka T3x RH 6.5CRMR UPR

Pääsin talvella tuoreeltaan testaamaan Tikan uutta T3x UPR -tarkkuuskivääriä. Samassa tilaisuudessa testattavana oli myös maailmanluokan uutuus Sako S20, ja Tikka meinasi jäädä ymmärrettävistä syistä huomiossa jalkoihin. Harmi sinänsä, koska Tikan slogan ”Second to none” pitää erinomaisen hyvin paikkansa. Nopealla kokeilulla oli vaikea kuvitella hinta/laatusuhteeltaan parempaa tarkkuuskivääriä.

Tilaisuuden jälkeen jäin kuitenkin pohtimaan asiaa: mikä tekee kivääristä tarkkuuskiväärin? Vastasin itselleni jotakuinkin näin? ”Rata-ammuntaan muotoiltu, tarkkuusammuntaa sopiva kaliiperi ja alle 1 MOA eli 29,1 mm/100 m tarkkuus.” Tarkistin asiaa myös eri lähteistä, ja puolustusvoimat määrittelee asian hyvin pitkälti samoin. ”Kertalaukauksinen tai puoliautomaattinen kiväärikaliiperinen, tarkkuusammuntaan tarkoitettu, erillisellä optiikalla varustettu käsiase”, ja tarkkuusvaatimus tarkka-ampujakiväärillä on alle 1 MOA (minute of angle), eli kulmaminuutti.

Tikka T3x:n lyhenne UPR tulee sanoista Ultimate Precision Rifle eli suomeksi ”äärimmäinen tarkkuuskivääri”. Päätin pyytää valmistajalta aseen hieman perusteellisempaan testiin ja selvittää näitä ominaisuuksia tarkemmin.

Miten Tikka T3x UPR eroaa vaikkapa TikanT3x Lite -metsästyskivääristä ja mitkä erot tekevät siitä tarkkuuskiväärin? T3x Lite on käytössäni tuttu ase, ja pääsen testaamaan niitä myös vierekkäin ampumaradalla. Ensimmäiseksi huomioni kiinnittyy UPR:n tukin muotoiluun. Perän saa hyvin tuettua säkin päälle tasaiselta osalta. Hiilikuituvahvisteinen lasikuitutukki on asiaankuuluvan jäykkä. Jäykkyys antaa mahdollisuuden optimaaliseen tarkkuuteen.

Roughtech-pintamateriaalista saa pitävän otteen märilläkin käsillä. Tukin suunnittelussa on otettu erityisesti huomioon viranomais- ja sotilaskäyttö myös kestävyyden osalta. Tarkkuuskiväärien täytyy kestää kovia olosuhteita ja karheaa käyttöä. T3x UPR:n muotoilu onkin varsin onnistunut, säädettävä poskipakka ja -vetopituus auttavat omalta osaltaan sovittamaan hyvän ergonomisen ampuma-asennon.

Piippuprofiili on paksumpi normaaleihin metsästyskivääreihin nähden. Tämä tuo aseeseen lisää massaa. Paino vähentää omalta osaltaan rekyyliä. Matalampi rekyyli tarkoittaa tarvittaessa myös nopeampaa ja tarkempaa jatkolaukausta. Piipun kokonaismassan kasvu vähentää piipun lämpenemistä ja parantaa tarkkuutta vähäisemmän värähtelyn vuoksi.

Aseessa on Picatinny-kisko -kiinnikejärjestelmä, joka mahdollistaa lisävarusteiden asentamisen. Pitkään yhtenäiseen kiskoon pystytään sovittamaan monipuolisesti erilaisia varusteita (esimerkiksi kiikaritähtäimet, pimeänäkölaitteet, taktiset valaisimet ja laserosoittimet).

Metallinen lipas on kapasiteetiltaan 1 + 10 patruunaa. Hyvä lipaskapasiteetti tarjoaa mahdollisuuden ampua pidempiä sarjoja uudelleen lipastamatta ja purkamatta ampuma-asentoa. Säädettävä etuvedollinen laukaisukoneisto on monesti myös hyvän tarkkuuskiväärin edellytys. Asetta valmistetaan sekä mustalla että rosterisella piipulla. Se on aluksi saatavissa kaliipereissa .308 Win ja 6,5 Creedmoor.

Ammuin aikaisemmin talvella .308 Win -versiota ja nyt siis testattavana 6,5 Creedmoor. Kirjoituksen alussa mainitsin määritelmässä ”tarkkuusammuntaan sopiva kaliiperi”. Pohdin asiaa hieman perusteellisemmin kirjoituksessa: ”6.5 Creedmoor: Miksi siitä on tullut niin suosittu?”.   

Tikka T3x UPR vs. Tikan T3x Lite

Ammuin testissä molemmilla aseilla erilaisilta tuilta (mm. Viper-Flex Styx Journey) ja myös vapaalta kädeltä. Näiden aseiden ensimmäinen ison eron huomaa jo asetta nostaessa. Painoero on n. 700 g, ja se on todella merkittävä. UPR on siis neljänneksen painavampi kuin Lite. Radalla ammuttaessa paino tuo toki vakautta ja helpottaa osumista. Myös ampumaergonomia on selvästi UPR:n puolella.

Fiilikseni olivat heti UPR:n paremmuuden puolella ja todellakin kivalta sillä tuntui ampua. Yllätyin kuitenkin melkoisesti siitä, ettei omalla ampumataidollani osumien ero ollut 75 metrin matkalla mitenkään ilmeinen tai merkittävä. Osuin mielestäni molemmilla ihan hyvin. Ja ainakin metsästystilanteeseen verrattuna todellakin riittävän tarkasti.

Ilmeisesti on niin, että tarkkuuskiväärin taakse tarvitaan todellinen tarkka-ampuja, että tulokset alkavat erota merkittävästi. Toki isommat erot syntyisivät selvemmin myös pidemmillä matkoilla. Vallitsevan koronatilanteen takia joudun käyttämään improvisoitua ampumarataa, eikä siellä ole mahdollista ampua pitkiä matkoja.

Siitä juontui mieleeni uusi kysymys: Mikä tekee ampujasta tarkka-ampujan?

Tarkka-ampujan vaatimukset (Tarkka-ampujan käsikirja 2003)

Yleisenä tarkka-ampujan tarkkuusvaatimuksena on, että hän osuu ensimmäisellä laukauksella:

yli 90% todennäköisyydellä

• paikallaan olevaan maaliin, jonka halkaisija on 15 cm ampumaetäisyyden ollessa alle 300 m.
• paikallaan olevaan maaliin, jonka halkaisija on 35 cm etäisyyden ollessa 300-600m.
• liikkuvaan maaliin, jonka nopeus on alle 4 m/s ja halkaisija 45 cm etäisyyden ollessa alle 200 m.

                            

yli 70% todennäköisyydellä

• liikkuvaan maaliin, jonka nopeus on alle 2 m/s ja halkaisija 45 cm etäisyyden ollessa alle 400 m.

Nyt kun olin löytänyt tuon mainion Tarkka-ampujan käsikirjan, niin ammennetaan sieltä vähän lisää tietoa tarkkuusammunnan tueksi ja opiksi meille kaikille.

Luodin lentorataan vaikuttavia tekijöitä. 

(lähde: TarkampKäsiK 2003 ja Taistelijan opas 2013 Maavoimien esikunta)

Luodin osumapisteeseen korkeussuunnassa vaikuttavia tekijöitä ovat:

• maan vetovoima ja maastokulma
• luodin lähtönopeuden muutos
• ilman lämpötilan muutos
• ilman paineen muutos
• myötä/vastatuuli
• ampujan tekemä etäisyyden arviointivirhe

Luodin osumapisteeseen sivusuunnassa vaikuttavia tekijöitä ovat:

• kiertopoikkeama
• sivutuuli

Maan vetovoima

Maan vetovoiman vaikutus luotiin on suurin ammuttaessa samassa tasossa olevaan maaliin. Ammuttaessa ylä- tai alakulmille maan vetovoiman vaikutus luotiin pienenee (ampumaetäisyys pienenee) ja iskemät osuvat tähtäyspisteen yläpuolelle.

Luodin lähtönopeuden muutos

Luodin lähtönopeus riippuu ruudin lämpötilasta, johon vaikuttaa esimerkiksi ilman ulkolämpötila ja piipun kuumeneminen useiden peräkkäisten laukausten seurauksena sekä kitkakertoimen nouseminen piipun sisällä, esimerkiksi piipun likaantuessa.

Ilman lämpötila, -paine ja ilman vastus

Ilmassa lentävä luoti törmää jatkuvasti lentoradallaan ilmapartikkeleihin, jotka hidastavat sen lentoa. Mitä suurempi on luodin nopeus, sitä suurempi on myös ilmanvastus. Luodin nopeuden lähestyessä äänen nopeutta suhteellinen ilmanvastus on suurimmillaan.

Mitä tiheämpää ilma on, sitä enemmän se hidastaa luodin lentoa. Lämmin ilmamassa on harvempaa kuin kylmä ilmamassa, missä ilmapartikkelit ovat pakkautuneina lähemmäs toisiaan. Mikäli ase on kohdistettu 0 °C:n lämpötilassa ja ampuja ampuu -30 °C:n lämpötilassa, iskemä jää maalin alle. Ilmamassan tiheyden kasvaessa kasvaa myös sen luodin lentoa hidastava vaikutus. Lämpötilan muutoksesta johtuvalla ruudin lämpötilan muuttumisella on ilman tiheyden muuttumista suurempi vaikutus osumapisteeseen.

Mitä korkeammalla merenpinnasta ollaan, sitä harvempaa ilma on. 100 metrin korkeudella merenpinnasta kohdistetun aseen iskemät osuvat maalin alle merenpinnan tasossa ammuttaessa johtuen kasvaneesta ilmamassan tiheydestä.

Ilmamassan tiheys kasvaa myös ilman kosteuden lisääntyessä. Ilmanpaineen merkitys luodin lentorataan on häviävän pieni ja alkaa korostua vasta tarkka-ampujan tehokasta käyttöetäisyyttä suuremmilla ampumaetäisyyksillä.

Luodin ilmanvastus määräytyy luodin kokonaispinta-alasta sekä luodin muodosta. Luodin kärjen ja peräosan muodolla on suuri merkitys luodin ballistisille ominaisuuksille. Luodin ballistisia ominaisuuksia ilmaistaan ballistisella kertoimella. Saman kaliiperisten aseiden luotien osalla niiden ballistiset kertoimet voivat poiketa toisistaan huomattavasti. Mitä suurempi ballistinen kerroin on, sitä suoremmin ja nopeammin luoti lentää.  Hyvällä ballistisella kertoimella saadaan luodille lyhyempi lentoaika, jolloin se on lyhyemmän ajanjakson alttiina ilmakehän ilmiöille. Tällöin osumistodennäköisyys erityisesti pidemmillä etäisyyksillä ammuttaessa kasvaa.

Tuulen vaikutus

Tuuli on eniten luodin lentorataan vaikuttava yksittäinen ilmakehän ilmiö. Sen vaikutus luodin lentorataan korostuu ampumaetäisyyden kasvaessa. Luodin lentoajan kasvaessa ja luodin hidastuessa tuuli vaikuttaa siihen pidemmän aikaa kuin lyhyemmillä ampumaetäisyyksillä. Tuulen suuntaan ja voimakkuuteen vaikuttavat myös maaston muoto ja peitteisyys. Aukeilla alueilla tuuli pääsee puhaltamaan vapaasti. Metsät, kalliot, mäet ja kumpareet muuttavat tuulen suuntaa ja hidastavat sen liikkeitä.

Kiertopoikkeama

Kiertopoikkeama johtuu aseen piipun rihlojen aikaansaamasta luodin pituussuuntaisesti tapahtuvasta pyörimisliikkeestä. Kiertopoikkeama vie luotia oikealle ja vaikuttaa tyypillisesti vasta yli 300 metrin etäisyyksille. Sen vaikutus on melko vähäinen, esimerkiksi 7.62 RK, noin 1 cm/300 m ja 3 cm/500 m.

Sako Ballistics Calculator

Edellä kuvattuihin ulkoballistisien muuttujien vaikutusten laskemiseen on kehitetty ilmaisia kännykkäsovelluksia, kuten SakoBallistics v2.0.0. Löydät sen Android-versiona Google Play -kaupasta ja vastaava on ladattavissa myös Applen App Storessa.

Ohjelma on todella helppokäyttöinen, joskin englanninkielinen ja vaati hieman ensin silmäilyä. Suomenkieliset käyttöohjeet löytyvät täältä. 

Ohjelmassa määritetään mm. nämä muuttujat ja saadaan suoraan vastaus osumapisteen muutoksesta senttimetreina ja tähtäinkiikarin säätöarvoina eli ”naksuina”:

Tuulen (Wind) suunta kellotaulun ympyrältä, esim. 10 o’clock

Ampumiskulma (Shooting Angle) ylä- tai alaviistoon, esim. 15° ylärinteeseen

Etäisyyttä (Range) maaliin voidaan säätää liukujanalla metreissä

Tuulen (Wind) voimakkuus m/s

Ilmanpaine (Air Pressure) mbar

Lämpötila (Temperature) astetta celsiuksissa