Gore-Tex ja Beretta BWB EVO -kalvovaatteiden pesu

Metsästysasun pesu on periaatteessa helppoa. On kuitenkin hyvä tietää muutamia perusasioita, jotta välttää yleisimmät (ja kalleimmat) virheet. Välillä kuulee myös huonoja neuvoja, kuten ettei jahtiasua saa pestä kuin pakon edessä, eikä mielellään silloinkaan. Jatkoksi saatetaan neuvoa harjaamista, tuuletusta pakkasessa tai desinfiointia saunan jälkilämmön höyryissä…

Juttelin jahtikaverin kanssa, joka sanoi, ettei ole ikinä pessyt metsästys(päällys)vaatteitaan. Ja jatkoi: ”jos vaate ei haise, eikä siinä ole näkyviä tahroja, se ei ole likainen.” Tämä saattoi olla ihan pätevä ohje isoisänisän sarka-asuille, mutta ei nykyaikaiselle kalvoasulle. En viitsinyt myöskään kertoa, että joo, kyllä se asu myös kevyesti tuoksahti. Ihan kaikelle sille missä se oli ollut mukana: nuotiolta, hieltä, vereltä, kosteusvaurioiselta ulkovarastolta, tupakilta, raivaussahan pakokaasulta, märältä jäniskoiralta…

En itsekään pese kuorivaatteita alvariinsa, mutta yleensä kerran vuodessa kauden jälkeen, eli näihin aikoihin vuodesta. Yksi ajatus tässä pesemättömyydessä varmaankin on ”ihmisen hajun” tai pesuaineen tuoksun häivyttäminen. Ajatus on sikäli oikea, että mahdollisimman neutraali haju on toki parempi kuin vaikka huuhteluaineen yletön kukkaistuoksu.

Josta mieleeni muistuu eräs peuranruokintapaikka, jossa ainoa järkevä kytispaikka oli noin 5-10 metrin päässä peuroista. Käytännössä sinne kannatti mennä vain, kun tuuli kävi ruokinnalta kytikselle päin ja silloinkin mielellään melko navakasti. Tein kokeita selvittääkseni hajun peittämistä ja laitoin kytispaikan lähipuskiin Wunderbaum-tuoksukuusia ja WC-altaan huuhteluraikastimia. Peurat kaikkosivat paikalta reiluksi viikoksi, mutta palattuaan pystyivät haistamaan ihmisen (siis minun vienon mutta miehisen myskisen ;-) ) tuoksun tuon kaoottisen ”ilmanraikastin”-sekamelskan läpi. Jos hajupeitolla oli jotain merkitystä, niin ei ainakaan sen takia kannata haisevissa vaatteissa kulkea.

Tosiasia oikeasti on, että riista vainuaa ihmisen hajun, jos on haistaakseen (eli tuulen alapuolella) aivan täysin vaatteista riippumatta. Ihmishaju koostuu monista yhdisteistä, joista hengityksen tuottamat (suun bakteeritoiminta, keuhkoista ja mahasta nousevat yhdisteet) sekä ihon hikoilemalla ilmaan haihtuvat ovat käytännössä mahdottomia hallita. Vaikket siis päästelisi suolistokaasuja etkä erittäisi stressihormonien feromoneja, niin hajujälkeä et pysty vaatteilla peittämään.

Peseminen kannattaa

No mietitään nyt sitten vaikka niin päin, että miksi sitten aktiivisesti käytetyt kalvolliset jahtivaatteet kannattaa pestä vähintäänkin kerran vuodessa, vaikkeivat ne näyttäisi erityisen likaisilta?

Vedenpitävien ja hengittävien vaatteiden tulee olla puhtaita toimiakseen kunnolla. Asun hengittävyys ei perustu ainoastaan vedenpitävän kalvon ominaisuuksiin. Useimmiten kalvoasujen päälliskangas on käsitelty vettä hylkiväksi. Eli kosteus helmeilee kankaan pinnassa. Kun vaatteen ulkopinta on kuiva, niin kalvon hengittävyys on mahdollista.

Kalvoasujen pintakangas on käsitelty vettä hylkiväksi. Vesi ei imeydy, vaan helmeilee ja valuu pois.

Jos pintakangas vettyy märäksi likaisuuden tai kuluneen pintakäsittelyn vuoksi, vähentää se myös vaatteen hengittävyyttä. Vedenpitävyys hengittävästi on kuitenkin juuri se syy, miksi jahtivaatteisiin kalvoja ylipäätään laitetaan ja myös yksi merkittävimmistä kustannustekijöistä. Vettä itseensä imenyt ulkokangas tekee vaatteen myös kylmemmäksi ja painavammaksi. Pöly, kura, hiki ja se kaikki muu materia, jonka kanssa vaatteet ovat tekemisissä, kuluttavat kangasta, neppareita ja vetoketjuja. Pesemällä voidaan siis parantaa käyttömukavuutta ja vaatteen kestoa.

Pesuohjeet

Yleisesti ottaen Gore-Tex ja Beretta BWB EVO -kalvovaatteita voidaan konepestä 30-40°C asteessa hienopesuohjelmalla käyttäen pientä määrää nestemäistä pyykinpesuainetta (ei tahranpoisto- tai valkaisuaineita). Ennen pesua sulje vetoketjut, muista tyhjentää taskut ja käännä vaate nurinpäin. Pesuohjelman jälkeen huuhdellaan kahdesti, mutta ilman huuhteluainetta.

Linkoa pesun jälkeen maksimissaan nopeudella 400 kierrosta minuutissa. Linkoamisen voi myös jättää kokonaan väliin ja ripustaa vaatteet kuivumaan suoraan koneesta henkariin tai vaakatasossa kuivaustelineen päälle. Tarkista vaatekohtaisesti, onko rumpukuivaus sallittua.

Jos kankaan pinnan vedenhylkivyys ei ole pesun jälkeen palautunut, voidaan se yleensä palauttaa lämpökäsittelyllä. Mikäli vaatteen pesuohjeet sallivat rumpukuivauksen, 20 minuutin kuivaus matalalla lämmöllä uudelleen aktivoi DWR-kyllästeen (Durable Water Repellency). Voit myös yrittää lämmittää asua hiustenkuivaajalla tai silitysraudalla matalalla lämmöllä ilman höyryä (varmista vaatteen omista pesuohjeista). Jos vedenhylkivyys ei palaudu näillä menetelmillä, niin asuja myyvissä kaupoissa on tarjoilla myös suihkutettavia kalvovaatteiden kyllästysaineita.

Noudata joka tapauksessa aina vaatteen omia pesumerkintöjä. Ne saattavat poiketa tästä yleisohjeesta merkittävästi. Vaikka metsästysasun kalvo ja saumojen teippaukset kestävät yllä olevan pesun, niin asussa saattaa olla muita rajoittavia tekijöitä, kuten nahkavahvikkeet, turkiskoristeet, villakangas tai erilaiset tekniset yksityiskohdat.