Kirjoitin kuun alussa kritiikkiä Mikko Kärnän johdolla laadittuun ”Keskustan eräpoliittinen linjaus” -julistukseen. Julistus itsessään on oikein kannatettava ja sisältää paljon hienoja asioita. Kritiikkini kohdistuikin pitkälti siihen, ettei nyt vaalien alla "Suomen erämyönteisimmäksi puolueeksi" julistautunut keskusta ole juurikaan edistänyt metsästäjien asiaa, vaikka on ollut jo vuosia vallassa. Päinvastoin heidän johdollaan on tehty monia harrastustamme hankaloittaneita päätöksiä.
Kritiikkini kohdistui siis pitkälti menneisiin tapahtumiin. Mutta nyt huomasin järkytyksekseni Suomen Metsästäjäliiton tiedotteen viime perjantailta. Metsästäjäliitto on huolissaan uusista metsästysrajoituksista Uudellamaalla. En halua mitenkään erityisesti tuoda näitä asioita esille puoluepoliittisina, mutta nyt juuri Juha Sipilän hallituksen ja keskustalaisen ympäristöministerin Kimmo Tiilikaisen toimesta ollaan puuhamassa Uudellemaalle merkittäviä metsästysrajoituksia.
Halusi tai ei, nämä ovat juurikin poliittisia päätöksiä ja näiden toimien takana on harkitut poliittiset linjaukset. Nyt on aktiivisesti haluttu rajoittaa metsästystä isolla alueella. Ei voi olla niin, että julistaa olevansa Suomen erämyönteisin puolue, mutta käytännössä tekeekin sen vastaisia asioita. Tai voi toki, mutta mielestäni se ansaitsee tulla reilusti julkiseksi, jotta ihmiset voivat ihan itse arvioida näiden päätösten merkitystä.
Uudellemaalle on tarkoitus perustaa valtioneuvoston asetuksella 32 luonnonsuojelualuetta, joiden yhteispinta-ala on noin 21.747 hehtaaria. Omalla erillisellä valtioneuvoston asetuksella on tarkoitus perustaa Porkkalaan luonnonsuojelualue, jonka pinta-ala on noin 12.777 hehtaaria. Lisäksi ympäristöministeriön asetuksella perustettaisiin 67 luonnonsuojelualuetta, joiden yhteispinta-ala olisi noin 2.299 hehtaaria.
Alueet sijaitsevat Espoon, Hangon, Helsingin, Hyvinkään, Inkoon, Järvenpään, Karkkilan, Kirkkonummen, Lapinjärven, Lohjan, Loviisan, Myrskylän, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Porvoon, Pukkilan, Raaseporin, Sipoon, Siuntion, Tuusulan, Vantaan sekä Vihdin kuntien tai kaupunkien alueella. Yksi suojelualueista sijaitsisi osin Lopen kunnassa Hämeen maakunnassa.
Suomen Metsästäjäliitto on huolissaan uusista metsästysrajoituksista
Ympäristöministeriön asetusluonnos Uudenmaan alueelle perustettavista luonnonsuojelualueista on nyt lausuntokierroksella. Metsästäjäliitto ja sen Uudenmaan piiri tulevat esittämään asetusluonnokseen merkittäviä muutoksia.
-Metsästyksen tulisi olla olennainen osa suojelualueiden hoitoa. Pienpetojen kantojen säätely linnustonsuojelualueilla ja kosteikoilla on hyvä esimerkki siitä, miten suojelualueiden perimmäistä tehtävää ei voida toteuttaa ilman metsästäjiä, kertoo luonnon- ja riistanhoitopäällikkö Ere Grenfors Metsästäjäliitosta.
-Metsästyksen salliminen myös motivoi paikallisia metsästäjiä jatkamaan perinteisiä vapaaehtoistöitään riistantutkimuksen, pienpetopyynnin sekä alueen hoidon ja valvonnan hyväksi, Grenfors lisää.
Asetuksen käytännön vaikutukset metsästykseen
(ote Metsästäjäliiton julkaisusta)Kalkkaan kesämetsästys jää pois
Ympäristöministeriön lausuntokierroksella oleva asetusluonnos ei sallisi jatkossa kesän kalkkaiden eli uroshaahkojen metsästystä. Kalkkaat muuttavat rannikolta pääosin jo kesäkuun aikana, joten syksyllä kalkkaat eivät ole alueella paikalla. Haahkakanta on vääristyneen urosvoittoinen 70:30, joten kalkkaan kesämetsästyksen lopettaminen ei ole järkevää lajin kannalta.
Käytännössä asetus lopettaisi kalkkaiden metsästyksen miltei kokonaan Uudellamaalla, metsästyksen
rajautuessa käytännössä vain muutamalle luodolle.
Hallia ei voi metsästää kesällä
Asetus lopettaisi monin paikoin myös harmaahylkeen metsästyksen kesällä, esim. Porkkalanniemen
merialueella ei enää metsästettäisi 6.4-9.9. halleja yleisillä vesialueilla. Tähän saakka hallisaalis on saatu Suomenlahdella käytännössä keväällä ja kesällä, ei syksyllä. Esitys lisäisi merkittävästi esimerkiksi kalastuselinkeinolle aiheutuvia vahinkoja.
Merkittäviä liikkumisrajoituksia saaristoon ja luodoille
Asetus rajoittaisi liikkumista ja maihinnousua rajoitetaan sulan veden aikana. Metsästys merellä on usein riippuvaista saarista ja luodoista, joten maihinnousukielto käytännössä estäisi metsästyksen. Erityisesti rajoitus vaikeuttaisi harmaahylkeen ja vesilintujen metsästystä sekä alueiden muuta virkistyskäyttöä.
Supikoiran- ja minkinpyynti päättyisi jo maaliskuussa
Asetus rajoittaisi supikoiran- ja minkinpyynnin välille 10.9.–31.3. Monilajisen kannanhoidon toteuttamiseksi pyynnin tulisi jatkua huhtikuun loppuun saakka. On tärkeää huomioida, että erityisesti luonnonsuojelualueen yleisellä vesialueella pyynnin tulee olla mahdollista myös huhtikuussa, sillä saarille pääsee jäätilanteen takia usein käytännössä vasta silloin. Juuri ennen lisääntymiskautta tehtävällä pienpetopyynnillä on kaikkein suurin merkitys maassa pesivien lintujen pesinnän onnistumiseen.
Myös syysaikainen pyynti olisi perusteltua sallia jo elokuun alusta, koska silloin linnusto on jo pesinyt ja pyyntiolosuhteet saaristossa olisivat suotuisat.
Hirvenpyyntiaika lyhentymässä
Uudenmaan hirvikanta on etenkin rannikkoseuduilla maamme tiheimpiä. Siitä huolimatta,
asetusluonnoksessa hirvenpyynti alkaa vasta marraskuun alussa ja loppuu jo vuoden lopussa. Metsästyksen aloituksen siirtäminen kahdella viikolla ei ole perusteltua, koska virkistyskäyttö on useimmilla alueilla vähäistä.
Metsästysaikaa olisi tärkeä saada jatkettua tammikuulle muun muassa liikenneturvallisuuden
varmistamiseksi ja taimikkotuhojen ennaltaehkäisemiseksi. Aluekohtaisilla perusteluilla metsästysseurojen olisi syytä yrittää saada metsästysaikaa jatkettua ja lisää alueita sallituksi.
Valkohäntäpeura ja metsäkauris
Valkohäntäpeuran ja metsäkauriin metsästys on luonnoksen mukaan kielletty kaikilla alueilla.
Metsästäjäliiton mielestä niiden metsästys tulisi sallia asetuksella erityisesti läntisellä Uudellamaalla ja itäisen Uudenmaan rannikolla ja saaristossa, jossa kantojen alentaminen on juuri nyt tärkeänä tavoitteena.
Kettu
Ketunpyynti ei ole asetusluonnoksessa sallittu millään Uudenmaan perustettavaksi suunnitellulla
luonnonsuojelualueella. Uudellamaalla sen tulisi olla sallittua vähintään saaristossa ja parhailla lintuvesillä, sillä ketun ja vieraspetojen aiheuttaman saalistuksen yhteisvaikutus maassa pesivien lintujen pesimämenestykselle on suuri.
Pyy
Asetusluonnos ei salli metsäkanalintujen metsästystä. Pyykannat ovat esitetyillä alueilla monin paikoin varsin vahvoja, joten pyyn pyyntiä tulisi olla mahdollista jatkaa ainakin niillä vuokra-alueilla, joilla se on ollut tähän asti mahdollista.
Alle 100 hehtaarin alueille metsästys mahdollista vain poikkeusluvilla
Asetus ei suoraan salli metsästystä lainkaan ympäristöministeriön asetuksella perustettavilla alle 100
hehtaarin luonnonsuojelualueilla. Hirvenajoon, vieraspetopyyntiin ja valkohäntäpeuran metsästykseen voi kuitenkin jatkossa yrittää hakea luonnonsuojelualueita hallinnoivalta Metsähallitukselta poikkeuslupia. Poikkeusluvat on tyypillisesti myönnetty useammaksi vuodeksi kerrallaan. Poikkeuslupamenettely vaaditaan, sillä metsästystä on mahdollista sallia asetustasoisesti vain valtioneuvoston asetuksella perustettavilla, yli 100 hehtaarin alueilla.
Kirjoituksessa on suoria lainauksia näistä lähteistä:
https://metsastajaliitto.fi/Metsastys_tukee_luonnonhoitoa
https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=c8296571-57b1-4fcc-aad1-3e5ee6ba2471
https://metsastajaliitto.fi/sites/default/files/sml/liitteet/Tietoa%20Uudellemaalle%20perusteilla%20olevista%20luonnonsuojelualueista.pdf
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti