Salametsästystermin käyttö ei ole hyväksyttävää, se on vanhentunut, värittynyt ja virheellinen. Se levittää vääränlaista mielikuvaa siitä, että metsästys liittyisi jollain tavoin rikollisuuteen. Metsästys on lakiin perustuvaa eettistä toimintaa ja osa ikiaikaista arvokasta suomalaista kulttuuria. Siinä itsessään ei ole mitään salaista, likaista, moraalitonta, rikollista tai tuomittavaa. Tunnettu tosiasia on, että metsästäjät ovat selvästi lainkuuliaisempia kansalaisia kuin suomalaiset keskimäärin.
On siis täysin perustelematonta ja loukkaavaa yhdistää rikolliseen toimintaan sana metsästys. Oikeita ja korrekteja ilmaisuja tälle rikolliselle toiminnalle ovat riistavarkaus, laiton tappaminen, luontorikos tai ympäristörikos. Salametsästys on vanhentunut ja loukkaava termi, jonka käytöstä tulee luopua heti.
Se on loukkaus, jos se loukkaa minua
Et voi itse valita, loukkaako tämä termi minua. Jos käytät sitä tämän luettuasi, teet sen tahallisesti loukkaamismielessä. Enemmistö ei voi päättää vähemmistön puolesta, mikä on loukkaavaa ja mikä ei. Sen jälkeen, kun asiasta on huomautettu, ainoa syy jatkaa salametsästystermin käyttöä on ylemmyydentunto sitä ihmisryhmää kohtaan, jonka yleinen toivomus on olla tulematta sotketuksi rikolliseen toimintaan.
Et voi perustella salametsästys-sanan käyttöä sillä, että jotkut metsästäjät voivat olla siitä loukkaantumatta tai jopa itse käyttävät sitä termiä. Sillä on väliä, kuka leimaavan sanan sanoo. Monet marginaaliryhmät käyttävät keskenään sanoja, jotka muiden suussa ovat loukkaavia. Esimerkiksi afroamerikkalaisessa nuorison alakulttuurissa voivat mustat miehet käyttää neekeri-sanaa ylpeästi toisistaan, muta se ei anna kenelle tahansa lupaa tulla huutelemaan mitä tahansa tummaihoisista ihmisistä. Ei, vaikka loukkaavaa sanaa olisi käytetty vielä 1970-luvulla aapisissa ja 2000-luvulle saakka joidenkin makeisten nimissä.
Sanojen merkitys ei asu sanakirjassa. Se syntyy kommunikaatiotilanteessa. Puhuja tarkoittaa ja kuulija tulkitsee. Kun kuulijana on altavastaaja, ei riitä, että tietoinen tarkoitus ei ole loukata. Hinttari, hintti, lepakko tai transu ovat loukkaavia ilmaisuja toisesta ihmisestä, vaikka itse et tarkoittaisi niillä loukata. Ne ovat loukkaavia termejä, vaikket edes suuntaisi niitä kehenkään henkilökohtaisesti. Aivan samalla tavalla termi salametsästys on jo mielikuvien tasolla vihjaileva ja loukkaava.
Metsästys ja saalistuksesta nauttiminen on osa eloonjäämisviettejämme. Se on meidän perustarpeitamme samaan tapaan kuin seksuaaliset tarpeet. Et voi valita nautitko saalistuksesta, tai minkälaisesta metsästyksestä nautit eniten. Samalla tavalla kuin seksuaalinen suuntautuminen ei ole valinta, eikä se ole tahdonalainen asia, ei metsästyskään ole vain harrastus tai huvittelu. Se tyydyttää osaltaan kaikkia Maslow’n tarvehierarkian viittä kategoriaa. Se on siis olennainen osa meidän ihmisyyttämme. Näin on, vaikka sinä et sitä hyväksyisi tai se ei olisi osa sinun ihmiskäsitystäsi.
Metsästäjät ovat luonnonsuojelijoita
Luontorikollisilla on erittäin harvoin mitään tekemistä oikeiden metsästäjien kanssa. Usein on jopa niin, että metsästäjät taistelevat aktiivisesti tämän toiminnan kitkemiseksi. Näin esimerkiksi Afrikassa, jossa metsästäjien rahoin ja toimin suojellaan lukuisia villieläinpopulaatioita rikollisjengien brutaaleilta toimilta. Metsästäjät estävät norsunluun ja sarvikuonon sarvien kauppaa sekä toimivat aktiivisesti holtitonta ja laitonta bushmeat-tappamista vastaan. Metsästäjät ovat ympäri maailman luontoa ja elinympäristöä vaalivia ja suojelevia aktiivisia toimijoita.
Näin on myös täällä meillä Suomessa. Metsästäjät maksavat vuosittain merkittäviä summia riistanhoito- ja pyyntilupamaksuihin. Näitä maksutuloja käytetään mm. riistavahinkojen ja riistan elinympäristöä merkittävästi parantavien hankkeiden toteuttamiseen, mikä edistää laajemminkin luonnon biodiversiteetin säilyttämistä ja lisäämistä. Metsästäjät ovat perustaneet useita lintukosteikkoja (mm. yhteistyössä WWF:n kanssa) ja ennallistaneet tuotantokäytössä olleita soita. Nämäkin toimet hyödyttävät riistan lisäksi koko luonnon monimuotoisuutta.
Metsästäjien suorittama vieraspetopyynti on luonnonsuojelullisesti arvokasta työtä. Vieraspetojen vaikutukset ovat olleet erityisen merkittäviä alkuperäisluonnon vesi- ja rantalintuihin. Sen lisäksi ne ovat merkittäviä taudin- ja loistartunnankantajia (rabiesvirus, ekinokokkoosi, kapi ja trikinelloosi). Vuosittain metsästäjät poistavat noin 150.000 supikoiraa ja 60.000 minkkiä.
Vapaaehtoiset metsästäjät (SRVA) avustavat talkootyönä poliisia päivittäin kolareissa loukkaantuneiden hirvien, villisikojen ja suurpetojen jäljestämisessä ja lopettamisessa, sekä asutuksen lähelle eksyneiden suurpetojen karkottamisessa. SRVA-toiminta on ympärivuorokautista eläinsuojelutyötä. Pelkästään hirvieläinkolareita on vuosittain noin 5.000, joista miltei kaikki aiheuttavat jälkitoimenpiteitä vapaaehtoisille metsästäjille.
Metsästykselle ja riistavarkaudelle on omat sanat muissakin kielissä
Koska metsästys ja rikollisuus eivät ole samaa sukua tai saman puun oksia, on niillä muissakin kielissä toisistaan poikkeavat termit.
Ruotsiksi korrekti termi riistavarkaudelle on tjuvskytte. Metsästystä kuvaava sana on jakt.
Englanniksi korrekti termi riistavarkaudelle on poaching. Metsästystä kuvaava sana on hunt.
Saksaksi korrekti termi riistavarkaudelle on wilderei. Metsästystä kuvaava sana on jagd.
Viroksi korrekti termi riistavarkaudelle on salaküttimine. Metsästystä kuvaava sana on jaht.
Venäjäksi korrekti termi riistavarkaudelle on Браконьерство. Metsästystä kuvaava sana on охота.
Ranskaksi korrekti termi riistavarkaudelle on braconnage. Metsästystä kuvaava sana on chasse.
Espanjaksi korrekti termi riistavarkaudelle on el furtivismo. Metsästystä kuvaava sana on caza.
Sanoilla on tärkeä merkitys
Puhutaan asioista niiden oikeilla nimillä. Raiskausta ei voi kutsua salarakasteluksi. Se on ja sitä kuuluu kutsua raiskaukseksi. Näpistystä tai varkautta ei myöskään voi kutsua salaostamiseksi. Laitonta tappoa ei voi samasta syystä kutsua minkäänlaiseksi metsästykseksi. Se on rikos. Voit ihan itse päättää, kutsutko sitä riistavarkaudeksi, luontorikokseksi tai ympäristörikokseksi.
Tätä kirjoitusta varten käytettyjä lähteitä ja lainauksia:
https://www.iltamakasiini.fi/artikkeli/551272-miss-gay-finland-2016-yleisovoittaja-tuuli-kamppila-tasta-syysta-transu-on
https://kioski.yle.fi/omat/hlbtiq-mita-nama-termit-tarkoittavat
http://trasek.fi/perustietoa/kasitteita/
https://www.kotus.fi/nyt/kotus-blogi/kersti_juva/saako_sanoa_neekeri.11969.blog
https://www.studio55.fi/vapaalla/article/miksi-n-sanasta-tuli-paha-ja-kielletty-asiantuntija-kertoo/136286
https://fi.wikipedia.org/wiki/Maslow%E2%80%99n_tarvehierarkia
Kuva: https://es.wikipedia.org/wiki/Violaci%C3%B3n#/media/File:Zichy_Mih%C3%A1ly_rajz.jpg
Kuva: https://www.facebook.com/scifoundation/photos/a.475192792617437/819961811473865/?type=3&theater
Kuva: https://riista.fi/riistatalous/riistavahingot-ja-konfliktit/suurriistavirka-apu/
http://www.terveisetravintoketjunhuipulta.com/2018/05/medialla-on-yksisuuntainen.html
http://www.terveisetravintoketjunhuipulta.com/2017/10/todellinen-syy-miksi-vegaanit-inhoavat.html
http://www.terveisetravintoketjunhuipulta.com/2018/02/harrasteaseet-vahentavat-rikollisuutta.html
Postskriptumi:
Puhutaan asioista niiden oikeilla nimillä
Asiat muuttuvat vain, jos päätämme muuttaa niitä. Meidän ei tarvitse alistua loukkauksille. Meidän ei tarvitse hyväksyä perseilypuhetta. Voimme toimia ja sillä on vaikutus. Suosittelenkin heti puuttumaan, jos näet mediassa tai keskustelussa käytettävän toksista termiä ”salametsästys”. Korjaa ja kerro miksi se on väärin ja loukkaavaa.
Voit jakaa myös tämän tekstin linkkiä tai tilanteen mukaan käyttää vapaasti näitä aihetunnisteita (hashtag):
#sanoillaonmerkitys
#puhutaanasioistaniidenoikeillanimillä
#puhusivistyneemmin
#kunnioitakulttuuriamme
#miksiloukkaat
#etsaasanoanoin
#toksistapuhetta
#perseilypuhetta
#salarakasteluonraiskaus
#salaostaminenonvarkaus
#metsästysonkaunista