Nyt on paikallaan jakaa 2.500 km käyttökokemuksia kesän lopulla perheeseemme hankitusta uudesta Vitara-citymaasturista. Auto on monella tapaa mielenkiintoinen ja yllättänytkin useamman kerran positiivisesti. Meillä Vitara toimii lähinnä vaimon autona, mutta olen sitä ehtinyt jo jahtihommissakin testailla.
Vuosimalli 2017
Vitaran ensimmäinen mallisarja tuli markkinoille jo vuonna 1988 ja seuraava 1998. Toisen sukupolven kohdalla koko kasvoi ja se sai lisänimen Grand. Kolmas sukupolvi tuli tuotantoon 2005. Uusin 2015 julkaistu neljäs malli on kokonaan uudelleen suunniteltu. Hieman edeltäjäänsä pienempänä Grand-liite on nyt jätetty pois ja Vitara onkin jälleen Vitara.
Aiempi Grand Vitara oli omalla rungolla ja alennusvaihteistolla varustettuna ihan oikea maasturi. Nykyinen malli painii selkeästi pienempien citymaastureiden luokassa. Suzukit suunnitellaan edelleen Japanissa, mutta Eurooppaan tuotavat autot valmistetaan Unkarissa.
Aina neliveto
Vitara on monesta muusta cittarista poiketen saatavilla ainoastaan nelivetoisena. Suzukin AllGrip-nelivetojärjestelmässä on neljä toimintatapaa: Auto, Sport, Snow ja Lock, joilla optimoidaan pito, ajettavuus ja polttoaineen kulutus erilaisten kelien ja olosuhteiden mukaan.
Auto-asennossa säästetään polttoainekulutuksessa käyttämällä normaaliajossa etuvetoa, järjestelmä kytkee nelivedon automaattisesti havaittuaan luistoa. Sport-asennossa kohdistetaan takapyöriin enemmän voimaa, samalla kun moottori reagoi nopeammin kaasupolkimen painalluksiin. Snow-asento on tarkoitettu soralle, lumelle, jäälle ja mutaan. Asetus lisää ajovakautta ja pitoa jakamalla voimaa kaikille pyörille kaasupolkimen asennon ja ohjausliikkeiden perusteella. Näin neliveto on käytännössä jatkuvasti päällä.
Nelivetojärjestelmän Lock-asennossa voima jakautuu tasaisesti etu- ja taka-akseleiden välillä, niinpä se sopii parhaiten metsäurille ja auraamattomille lumisille teille. Asetus vaihtuu Snow-tilaan 60 km/h nopeudessa. Lock-asento ei siis ole ns. mekaaninen lukko, vaan elektroninen lukko, joka jarruttaa sutivaa pyörää ja siirtää voiman pyöriin, joilla on pitoa.
Pienellä rahalla paljon varusteita
Vitaran ns. hinnat alkaen -malli maksaa 22.690 €. Käytännössä tässä hintaluokassa kilpailevia nelivetoisia citymaastureita on ainoastaan Dacia Duster n. 21.000 € hinnalla. Kävimme autoa etsiessä koeajamassa myös Dacian. Muutamilla kavereilla sellainen on ollut käytössä, eikä sekään varmasti huono vaihtoehto olisi ollut. Meitä puhutteli Suzukissa lähinnä ulkonäkö, varustelu ja ajamisen helppous. Päädyimme lopulta varustelun ja värivalinnan jälkeen GL+ -malliin, hintaluokassa 26.000 €
Infotainment System
Autoon istuessa ensimmäiseksi huomio kiinnittyy 7” kosketusnäyttöön keskikonsolissa. Näytön kautta voidaan ohjata mm. radiota, USB/SD/iPod, Aux & DVD-tuloa, Bluetooth-puhelinta, Apple CarPlay, MirrorLink, GPS-navigointia ja ääniohjausta.
Rehellisyyden nimissä täytyy tunnustaa, etten ole tähän mediahärpäkkeeseen syvällisesti tutustunut. Tärkeintä, että radio toimii, SD-kortin tai puhelimen avulla voi soittaa MP3-tiedostoja tai suoratoistoa ja puhelimen handsfree pelaa. Käytännöllinen yksityiskohta on kuitenkin ajonopeuden mukaan automaattisesti säätyvä äänenvoimakkuus.
Peruutuskamera
Keskikonsolin näyttöön tulee automaattisesti peruutuskameran kuva, kun vaihde siirretään pakille ja vastaavasti pois päältä eteenpäin liikuttaessa. Tämä on aivan mahtava ominaisuus. Hetken harjoittelun jälkeen peruuttaminen onnistuu tarkasti myös todella ahtaisiin paikkoihin.
Peruutuskamerasta on todellakin hyötyä parkkitalojen lisäksi myös esim. metsäautoteillä. Monesti niillä joutuu kääntämään autoa siksakkaamalla takaisin tulosuuntaan tai peruuttamaan sen pois tieltä maastoon. Pelkkä peruutustutka ei kameraa korvaa, koska piipitys ei kerro onko tiellä heinänkorsia vai kiviä.
 |
| Peruutuskameran kuva on käänteinen, eli näet taakse kuin katsoisit peilistä. |
Tosin joitakin käytännön asioita kannattaa huomioida. Kamera ei pysty näkemään puskurin alle, eikä myöskään suoraan itsensä yläpuolelle korkeammalla olevia kohteita. Kameran kuvasta on joskus vaikea hahmottaa maaston kolmiulotteisuutta, esim. monttua mättään takaa. Jos auton takana on ylämäki, kohde vaikuttaa olevan kauempana kuin on ja vastaavasti alamäessä lähempänä.
Alamäkihidastin
Alamäkihidastin helpottaa jyrkkää, epätasaista tai liukasta mäkeä ajettaessa, kun pelkkä moottorijarrutus ei riitä hillitsemään menoa. Auto jarruttaa tarvittaessa automaattisesti, jotta kuljettaja voi paremmin keskittyä auton ohjaamiseen.
Mäkilähtöavustin
Järjestelmä estää auton liukumisen taaksepäin (noin 2 sekuntia) jalkaa jarrulta kaasulle siirrettäessä.
Rengaspaineiden valvontajärjestelmä
Järjestelmä ilmoittaa, jos yhden tai useamman renkaan paine alentuu merkittävästi. Halutessasi voit myös tarkastaa rengaspaineiden tasot pyöräkohtaisesti ajotietokoneen näytöstä. Vakiovarusteena takakontista löytyy pieni 12 voltin kompressori renkaiden täyttämistä varten. Varustelu antaa kätevästi myös mahdollisuuden alentaa rengaspaineita maastouralla pidon lisäämiseksi ja paineiden nopean palauttamisen maantielle tultaessa.
Mukautuva vakionopeudensäädin
Tämä on ehkäpä yllättävin ja mukavin varuste tämän hintaluokan autossa. Tavallinenkin vakionopeussäädin on pidemmillä matkoilla ja moottoriteillä oiva varuste. Kesti hetken ymmärtää ja tottua tähän uuteen ominaisuuteen, mutta varsinkin ruuhkaisella osuudella nopeuden mukautuvuus on puhdasta mukavuutta.
Homma toimii niin, että asetat haluamasi nopeuden vakionopeussäätimeen. Kun sitten lähestyt edellä ajavaa autoa, niin vakionopeussäädin sopeuttaa nopeutesi edellä ajavan kanssa samaksi, pitäen turvavälin (valittavissa kolme eri etäisyyttä). Jos haluat ohittaa edellä menevän, painat vain kaasua ja lähdet ohittamaan. Ohituksen jälkeen nostat jalan kaasulta ja nopeus palautuu ennalta asetetuksi.
Jos edessä on autojono, etkä halua lähteä ohittamaan, vakionopeussäädin kiihdyttää ja hidastaa vauhtia automaattisesti edellä ajavan nopeuden mukaiseksi säilyttäen koko ajan etäisyyden samana. Jos edellä menevä auto kääntyy pois tieltä, niin nopeus kiihtyy automaattisesti asettamaksesi. Näin jonossa ajamisesta tulee entistä mukavampaa, kun ei tarvitse jatkuvasti sopeuttaa nopeuttaan edellä ajavaan.
Vastaavasti vaikka moottoritieltä poistuttaessa voit seurata edellä menevää autoa. Kun auto edellä hidastaa nopeuttaan rampilla, voit vain ajella perässä kaasuun tai jarruun koskematta. Oma nopeutesi hidastuu automaattisesti. Sama tilanne valtatiellä, jossa risteysalueella nopeusrajoitus muuttuu, vaikka satasesta kahdeksaankymppiin. Jos edellä menevä auto hidastaa nopeusrajoituksen mukaan, myös oma nopeutesi hidastuu ja taas uudelleen risteysalueen jälkeen vauhti kiihtyy edellä ajavan mukaiseksi.
Vakionopeussäätimen lisäominaisuus mahdollistaa myös enimmäisnopeuden asettamisen eli nopeuden rajoittamisen. Halutessasi voit siis ajella ihan normaalisti, mutta asettaa enimmäisnopeuden, jota et halua ylittää. Kevyellä kaasunpainamisella auton nopeus ei ylitä asetettua. Voit ohittaa enimmäisnopeuden hetkellisesti painamalla kaasupolkimen pohjaan asti. Kun nopeus ylitetään, merkkivalo syttyy mittaristossa ja hälyttää äänimerkillä lyhyesti. Nopeuden palautuessa alle asetetun rajan merkkivalo sammuu ja toiminto palaa normaaliksi.
Tutka-avusteinen jarrutusjärjestelmä
Tutka-avusteinen jarrutusjärjestelmä mittaa jatkuvasti etäisyyttä edellä ajavaan autoon. Jos järjestelmä havaitsee etutörmäysvaaran, se varoittaa merkkivalon ja äänimerkin avulla. Hätäjarrutus seisauttaa auton automaattisesti 5–30 km/h -nopeudesta, vaikka kuljettaja ei jarrua painaisi, joten järjestelmä ehkäisee törmäyksiä erityisesti kaupunkiajossa.
Järjestelmään kuuluu myös hätäjarrutehostin. Kun jarrupoljin painetaan äkillisesti, jarrutehostin tulkitsee tilanteen hätäjarrutukseksi ja lisää jarrutuksen voimaa automaattisesti maksimiin. Samalla järjestelmä vilkuttaa jarruvaloja varoitukseksi takana tuleville autoille äkkipysähdyksestä.
 |
| Audion ja vakionopeussäätimen/nopeudenrajoittimen sekä hands freen käyttökytkimet ratissa. |
Muita varusteita
ESP-ajonvakautusjärjestelmä korjaa kuljettajan tekemiä ohjausvirheitä käyttämällä luistonestoa, moottorin tehon säätöä ja jarruttamalla tarvittaessa jokaista pyörää erikseen.
Turvatyynyt: kuljettajalle ja etumatkustajalle, sivuilla edessä, etu- ja takaikkunoissa sekä polviturvatyyny kuljettajalla.
Automaattinen ilmastointi.
Varashälytin, joka on harvinainen vakiovaruste nykyautoissa.
 |
| Tavaratilan jakava välikansi |
Vitaran tavaratila on 375 litraa takapenkkien selkänojien ollessa pystyasennossa. 60/40-suhteessa kaadettavat takaistuimet helpottavat pitkien tavaroiden kuljettamista. Takaistuimet kaadettuna tavaratilaa on runsaat 1120 litraa. Tavaratilasta löytyy 12V pistoke ja kuormansidontalenkkejä 2 kpl.
Kokemukset tähän mennessä
Aivan ensimmäiseksi ihastuin Vitaran helppoon ajamiseen. Usein autoa vaihtaessa kestää jonkin aikaa tottua uuden auton käyttöön. Tällä kertaa käyttöönotto sujui helposti eikä alkukankeuksia ollut. Ohjaus on sähköisesti nopeuden mukaan tehostettu, ja parkkipaikoilla pyörittäminen tuntuu erittäin kevyeltä, vaikka parilla sormella.
Istuinasento on cittarille tyypillisesti korkeampi kuin henkilöautoissa ja näkyvyyskin hyvä. Tosin vaimon ajaessa kuljettajan penkki on edempänä ja B-pilari (etusivuikkunan ja takasivuikkunan välissä) tulee suoraan näkökenttään vasemmalle taakse katsottaessa. Tämä vaikeuttaa luonnollisesti hieman kaistan vaihtoa tai moottoritielle ryhmittymistä, vaatien tarkempaa peileihin vilkuilua.
Sisätilat ovat kohtuulliset, pienen perheauton kokoluokassa. Eli mukavasti mahtuu myös takapenkille, mutta pitkillä matkoilla aikuisen paikka on paremminkin etupenkillä. Eräreissulle Lappiin lähtiessä takapenkin joutunee kaatamaan kaikkien tavaroiden mukaan saamiseksi. Ryhmämatkailuun Vitara ei siis helposti sovi, vaikka hirvipassista lahtivajalle viisikin ukkoa mahtuu varusteineen kulkemaan.
Varsinaisia maastoajotestejä en vaimon autolla ole hennonut tehdä, mutta routavaurioisia ja osin mutaisia metsäautoteitä on riistahoitohommissa tullut ajeltua. Maavaran 18,5 cm on kohtuullinen, alin kohta on taka-akselin tasauspyörästön kohdalla. Pohjapanssarointia ei alustassa ole, mutta kriittisiä paikkoja on suojattu muovipaneeleilla. Etenemiskykyä voisi varmaankin helpoiten parantaa kunnollisilla maastorenkailla. Nähtäväksi jää, kuinka eteneminen auraamattomilla urilla talvella onnistuu.
Vapaasti hengittävä nelisylinterinen 1.6 VVT -moottori (120 hv/6000 k/min, 156 Nm/4400 k/min) riittää kuljettamaan yllättävän pirteästi kevyttä autoa, vaikka menosta varsinainen sporttisuus puuttuukin. Taajama-ajossa Vitara on hiljainen, mutta moottoritienopeuksissa rengasmeteli korostuu selvästi.
Tähän mennessä kaikessa sekalaisessa ajossa, mukaan lukien moottoritietä, kaupunkia ja metsäautoteitä, on kulutus asettunut 6,2 litraan sadalle kilometrille. Kulutus on siis varsin kohtuullista nelivetoiseksi autoksi.
Vitaran ensihuolto on 1.000 - 2.000 km kohdalla, josta eteenpäin 20.000 km välein. Nokka- eli jakohihna on toteutettu ketjulla, joten se kestää moottorin eliniän huoltovapaasti. Koritakuu 12 v, Takuu 3 vuotta tai 100.000 km
 |
| ”Nätti eväsreppu mettähommiin”, oli velipojan ensimmäinen kommentti Vitarasta, mikä mielestäni on varsin onnistunut kiteytys tästä autosta. |