Täytynee hyväksyä, että tämän sesongin peurastelut oli sitten tässä. Kauden tulos jäi kauaksi viimevuodesta, vain neljään kaatoon. Työ- ja opiskelukiireiden takia panoskin jäi selvästi aiempaa pienemmäksi. Tällä kaudella ehdin kyttyylle vain noin 70 tunniksi. Toisaalta, onneksi kaikkea ei tarvitse mitata näin panostuottoajattelulla.
Kauteen mahtui silti monta hyvää hetkeä. Ehkä mieleenpainuvin kokemus oli pitkällisten epäonnistumisten jälkeen haastavasta paikasta eräksi saatu pukki. Harvoin kytistely sujuu yhtä helposti. Vartissa tilanne oli jo ohi. Varmasti kuitenkin kaikkein hyödyllisimpiä ovat olleet ne pitkät tunnit akkujen latausta yksin hiljaisessa ja pimeässä metsässä. Erittäin palkitsevaa meditaatiota parhaassa seurassa ;)
Sen verran jäi kuitenkin kuivaa ruutia, että parin viikon päästä on luvassa Viron reissu uudessa paikassa Albussa. Juuri kuulin, että paikanpäällä saattaa sikujen lisäksi olla tiedossa myös susijahtia.
Tänään kuitenkin nautitaan perinteisistä peuravalkeista!