Jaroslav Červený havainnoi kettujen käyttäytymistä Tšekin
tasavallassa tutkimusryhmänsä ja metsästäjien kanssa. Kertynyt aineisto kattaa 65
paikkakunnalla 84 luonnonvaraisen ketun 95 metsästyssarjaa ja kaikkiaan 592
saalistushyppyä. Havainnot tehtiin kahden vuoden aikana erilaisissa sää- ja
valaistusolosuhteissa. Yksi metsästyssarja kesti keskimäärin 19 minuuttia, sisältäen
seitsemän saalistushyppyä.
Tutkimuksessa havaittiin, että jos kettu näki saaliin
esteettömästi, se hyppäsi suoraan kohteeseen riippumatta ilmansuunnista. Jos
saalis oli piilossa kasvillisuuden tai lumen alla, kettu hyppäsi mieluiten pohjoiskoilliseen.
Jos kettu teki saalistushypyn pohjoiskoilliseen (noin 20 astetta itään
magneettisesta pohjoisesta), se sai saalista 73% iskuista. Jos hyppy suuntautui
vastakkaiseen suuntaan lounaaseen, niin onnistuminen jäi 60%:iin. Kaikkiin muihin
suuntiin hyökkäyksistä onnistui vain 18%.
Červený totesi, että eläimet hyppäsivät samaan suuntaan
riippumatta vuorokaudenajasta, vuodenajasta, pilvipeitteestä tai tuulen
suunnasta. Hänen mielestään ainoa jäljellä oleva selitys on, että ketut
sopeuttavat saalishyppynsä maan magneettikenttään. Jos Červený on oikeassa,
niin kettu on monella tapaa ainutlaatuinen peto. Se olisi ensimmäinen tunnettu eläin,
joka käyttää magneettikenttää metsästykseen.
Ketun päässä uskotaan olevan paikannusjärjestelmä, joka
ottaa huomioon magneettikentän voimaviivojen taipumisen alaspäin magneettinapaa
kohti. Kun kettu kuulee hiiren äänen, se seuraa sitä, kunnes tulee kohtaan,
jossa äänen tulokulma on halutussa suhteessa magneettikentän voimaviivojen
kulmaan. Tässä maagisessa pisteessä kettu tietää täsmälleen, missä kohdassa
saalis on ja tekee tarkan iskun.
Tieto ketun erikoisesta saalistuskyvystä on kiinnostava.
Olisi lisäksi mielenkiintoista tietää, ovatko metsästäjät Suomessa tehneet
samanlaisia havaintoja ja voisiko tästä tiedosta olla hyötyä vaikka ketun kyttäys-
tai houkuttelupyynnissä?
Lähteet: