Taas vierähti viikko (ja hieman yli tuhat mailia) karhujahdissa Raatteentien tutuissa maisemissa. Pelipaikat alkavat nyt olla selvillä ja jo ensimmäisinä päivinä löysimme paljon jälkiä ja jätöksiä. Muutaman kerran saimme karhukoiran tuoreille jäljille ja ensimmäisen koiran väsyttyä vielä seuraavakin sai nalleen vauhtia. Kainuun selkoset ovat kuitenkin laajat, hirvet häiritseät helpompina kohteina koiria ja täytyy antaa karhuillekin tunnustusta hyvistä harhautuksista.
Niinpä jäivät tälläkin kertaa joulupöydän karhupaisti ja takanedustalja saamatta. Kaiken lisäksi melkein puolella porukasta oli nuhakuumetta reissun aikana. Karhupassissa aamuyön hämärissä voi kuitenkin ladata tehokkaasti omia akkujaan. Elämyksiä ja laatuaikaa hyvässä seurassa – sitähän karhunmetsältä helpoiten saa saaliiksi :)
Hyvät koirat ovat karhujahdin tärkein edellytys. |
Valiokoiristakaan ei ole paljoa apua jos jälkiä ei löydetä tuoreeltaan. Siispä metsäteiden lanaus ja jälkien tähystyspatikointi ovat oleellinen osa karhujahtia. |
Välillä oltiin hyvin lähellä Venäjän rajaa. |
Hyvä että valvonta toimii :) |
Hirviä näkyy jatkuvasti, paitsi jos on hirvimetsällä :/ |
Päivisin tankattiin makkaralla. |
Illalla sitten hieman paremmat eväät. Tässä alkupaloina kämpällä paistettua leipää, sekä yrttivoissa gratinoituja etanoita. |
Pääruoaksi paellaa, oliivileipäsiä ja salaattia. |
Metsäkanalintuja näkyi reissun aikana todella vähän :( |
Karhun jälkiä löytyi sen sijaan metsästä kohtuullisen paljon. Tässä nallen päivämakuupaikka. |
Koirien lepäillessä... |
...oli miehillä mahdollisuus harjoitteluun. Tässä testivuorossa Jussin 416 Rigby. |
Näillä vaikka norsujahtiin :D |
TV-Shop tekee tulojaan jo eräkämpillekin! |
Kuvaajakin pääsi kuvaan! |
Raatteen tien maisemissa on vielä paljon muistoja sodasta. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti