Suomalaiset tutkijat erimielisiä kannanmäärityksessä

RKTL:n tapaa määritellä riitakanta on pidetty Jumalan sanaan rinnastettavana totuutena ja päähänlyöntiastalona esimerkiksi suurpetokysymyksissä. Helsingin yliopistoakin on yleensä pidetty melko uskottavana tutkimustietojen ja niiden analysoinnin lähteenä. Mitenkä on kuitenkin mahdollista, että toinen näistä auktoriteeteista sanoo tutkimansa populaation romahtaneen kolmannekseen 80-luvun alun määrästä ja toinen väittää kannan kasvaneen? Kuitenkin molempien tahojen tutkijoilla on käytössään sama tutkimusaineisto.

Kyse ei siis loppujen lopuksi riista- ja kalakantojen arvioissa ole tiedosta vaan tutkijoiden koulukuntaeroista, halusta tehdä ympäristöpolitiikkaa ja mediasodasta. Ikävä totuus kun on, ettei totuudella ole suurtakaan arvoa näissä keskusteluissa. Kyse on siitä kenenkä mielipide pääsee voitolle mediassa. Kenen tutkimus saa kunniaa ja mainetta, sekä jatkorahoitusta myös tulevaisuudessa. Kenen tulosten pohjalta tehdään poliittiset päätökset.

Kuinka uskottavana voi suomalaista riista- ja kalakantojen tutkimusta pitää esimerkiksi tämän aamuisen YLE:n uutisen jälkeen. Kyseessä ei todellakaan ole ensimmäinen kerta, kun tämän sektorin tuottamat tutkimustulokset ovat osoittautuneet täysin epäluotettaviksi.

Lähde:

http://yle.fi/uutiset/selkameren_silakkakannat_ovat_pudonneet_kolmannekseen_-_tai_sitten_kasvaneet_hieman/7361618



Selkämeren silakkakannat ovat pudonneet kolmannekseen - tai sitten kasvaneet hieman

Helsingin yliopiston mukaan Selkämerellä on silakkaa enää kolmannes 80-luvun alun määristä. RKTL:n mukaan kannat ovat päinvastoin kasvaneet samassa ajassa. Helsingin yliopiston mukaan silakkaa saatetaan kalastaa liikaa ja vaarana on kannan romahtaminen.

Tutkijat kiistelevät siitä, paljonko Selkämerellä on silakkaa. 

Tutkijoilla on käytössään sama tutkimusaineisto, mutta siitä vedetään päinvastaiset johtopäätökset. Helsingin yliopiston kanta-arvioinnin mukaan silakkakannat ovat pudonneet kolmasosaan 80-luvun alusta. RKTL:n mukaan kannat olisivat kasvaneet hieman.

– Se on aika huikea ero, sanoo professori Sakari Kuikka Helsingin yliopistolta.

Erilaisia analyysejä

Itämeren asiantuntija Kuikka selittää eron johtuvan eri tavoista määritellä saaliin osuus koko silakkakannasta. Kannan arvioitu koko riippuu siitä, kuinka suureksi kalastetun silakan osuus määritellään.

Rautalangasta vääntäen: Jos vuoden silakkasaalis on sata tonnia ja kalastuskuolleisuudeksi määritellään viisi prosenttia, koko kanta on 2000 tonnia. Jos saman saaliin ajatellaan olevan 20 prosenttia kannasta, koko kannaksi muodostuu 500 tonnia.

Helsingin yliopisto on määritellyt 80-luvun alussa nostetun saaliin osuuden huomattavasti pienemmäksi kuin RKTL. Sen vuoksi yliopisto arvioi silloisen kannan huomattavasti nykyistä suuremmaksi. Professori Kuikka tietenkin pitää yliopiston analyysiä tarkempana.

– Me otamme paremmin huomioon eri vuosina tapahtuneen kokonaispyyntiponnistuksen. Meidän mielestämme menetelmä on tarkempi ja kaiken teorian mukaan sen pitäisikin olla.

Yle Uutiset ei tavoittanut RKTL:n asiantuntijoita kommentoimaan omaa laskentatapaansa sen tarkemmin.


Kalastetaanko silakkaa liikaa?

Väärillä johtopäätöksillä voi olla vakavat seuraukset, Kuikka muistuttaa.

– Tässä on se vaara, että silakkaa kalastetaan liikaa. jos tulee parikin vuotta, jolloin silakka ei lisäänny kunnolla, niin silloin on riskinä, että kanta romahtaa.

Kuikka toivookin, että jatkossa kalastussuosituksia tehtäisiin yliopiston, eikä RKTL:n arvioiden pohjalta.

Silakoiden koko on Kuikan mukaan myös pienentynyt.

– Kalastuskuolleisuuden ollessa suurempi kalojen koko pienenee. Niitä otetaan nuorempina ylös, joten yksilöt eivät ehdi kasvaa niin vanhoiksi, Kuikka sanoo.