Puolueet ja metsästys

Eilen Eduskunta päätti Keski-Suomen uudesta Etelä-Konneveden kansallispuistosta. Hallituksen esitykseen kuului metsästyksen lopettaminen alueella, vaikka metsästyksen lopettamiselle ei löydy luonnonsuojelullisia perusteita. Metsästys ei uhkaa alueella yhdenkään eläinlajin elinvoimaisuutta. Konneveden rantamaiden kasvilajistoon kuuluu monia harvinaisuuksia, kuten metsänemä, hajuheinä, ruskopiirtoheinä ja suikeanoidanlukko, eteläiset varstasara ja lehtoneidonvaippa sekä pohjoiset pahtarikko ja pahtanurmikka, mutta näiden kasvien tulevaisuutta metsästys ei haitta sen enempää kuin alueen muukaan virkistyskäyttö.

Keskustan kansanedustaja Eeva-Maria Maijala teki hallituksen esittämään lakiin muutosehdotuksen:

Konnevesi-Rautalammin kansallispuiston perustaminen esityksen mukaisesti lopettaisi käytännössä kaiken metsästyksen alueella. Kansallispuistoksi esitettävällä alueella metsästää tällä hetkellä noin 300 metsästäjää ja metsästysseuroja on kymmenkunta. Lakiehdotuksen mukaan kansallispuiston rauhoitussäännökset vastaisivat luonnonsuojelulain 13 §:n (58/2011) yleissäännöksiä, joiden mukaan metsästys on kansallispuistoissa pääsääntöisesti kielletty. Luonnonsuojelulain 15 §:n mukaisesti kansallispuistoissa voidaan sen tarkoitusta vaarantamatta Metsähallituksen luvalla vähentää vierasperäisten sekä, jos laji on käynyt liian runsaslukuiseksi tai muuten vahingolliseksi, muidenkin kasvi- ja eläinlajien lukumäärää. Hirvenajo voidaan kansallispuistoissa sallia muutoinkin alueen hallinnasta vastaavan viranomaisen eli Metsähallituksen luvalla.

Metsähallituksen tekemän kansallispuistoselvityksen mukaan alueen keskeisiin luonnonarvoihin kohdistuvista haitoista merkittävimmät ovat aiempi metsätalouskäyttö, haitallisesti lisääntyvät luontaiset lajit (hirvi) sekä vieraslajit (supikoira, minkki ja kanadanmajava). Puistoselvityksessä on myös todettu, että suojelutavoitteisiin pääsemiseksi olisi kyettävä pitämään esimerkiksi hirvikanta riittävän alhaisella tasolla haavan uudistumisen turvaamiseksi. Hirvelle ja majavalle haapa on suosittu ravintokohde. Sisä-Savon ja Keski-Suomen alueella esiintyy erillisiä riekkopopulaatioita, joita on isojen suoalueiden lisäksi erityisesti erillisissä saarielinympäristöissä. Myös valkoselkätikkaa esiintyy alueella. Vieraslajien minkin ja supikoiran lisäksi myös näätä- ja kettukantojen runsastuminen voi tulevaisuudessa uhata alueen eläinpopulaatioita.

Alueen luonnonarvojen säilyttämiseksi on tärkeää säädellä alueen majava- ja hirvikantaa sekä pienpetokantoja metsästyksellisin keinoin. On todennäköistä, että perustettavan kansallispuiston alueella nykyisin aktiivisesti harjoitettava pienpetopyynti vähenee tulevaisuudessa, ellei vieraspetojen pyynnin jatkamiseksi luoda metsästäjille riittäviä kannustimia. Ilman nykyisen kannanharventamisen tason ylläpitämistä supikoiran ja minkin kannat alueella tulevat todennäköisesti kasvamaan.

Säännelty metsästys tulee Konneveden-Rautalammin kansallispuistossa rinnastaa muihin virkistyskäytön muotoihin, kuten esimerkiksi retkeilyyn. Suomalaiseen eränkäyntiin on aina kuulunut metsästäminen, sienestäminen, marjastaminen, kalastaminen ja muu luonnossa liikkuminen. Alueella on harjoitettu pitkään metsästystä, eikä se ole selvitysten mukaan vaikuttanut kielteisesti kantojen tilaan, vaan lähinnä päinvastoin. Metsästyksen säännelty jatkaminen ei vaaranna kansallispuiston perustamisen tavoitteita. Tulevassa kansallispuistossa vierailevien käynnit keskittyvät erityisesti tiettyihin paikkoihin ja kesäloma-aikaan. Metsästys voidaan alueellisella ja ajallisella sääntelyllä sovittaa yhteen muiden virkistyskäyttömuotojen kanssa ja näin turvata perinteiseen metsästyskulttuuriin liittyvät oikeudet.


Kansanedustaja Eeva-Maria Maijalan ehdotus kuitenkin hylättiin äänin: 69 puolesta ja 100 vastaan.

Kokoomus: 0 puolesta ja 36 vastaan
Sosialidemokraatit: 2 puolesta ja 35 vastaan
Perussuomalaiset: 30 puolesta ja 3 vastaan
Keskusta: 35 puolesta ja 0 vastaan
Vasemmistoliitto: 0 puolesta ja 8 vastaan
Ruotsalaiset: 1 puolesta ja 8 vastaan
Vihreät: 0 puolesta ja 5 vastaan
Kristillisdemokraatit: 0 puolesta ja 5 vastaan

Tarkat tiedot äänestyskäyttäytymisestä löydät edustajakohtaisesti alla komenttikentässä.


Jälleen kerran metsästysmahdollisuudet kapenivat. Tällä kertaa 1 544 hehtaaria valtion omistamia maa-alueita poistui metsästyskäytöstä lopullisesti.

Laki olisi voitu muotoilla toisinkin. Tämä on syytä muistaa, kun seuraavan kerran käymme äänestämässä. Onko Sinun kansanedustajasi harrastuksemme puolesta vai vastaan?