.jpg)
Maa- ja metsätalousministeriö on tänään lähettänyt lausunnolle luonnoksen metsähanhen kansalliseksi hoitosuunnitelmaksi. Samalla lausunnolle on lähetetty luonnos ministeriön asetuksesta, jolla kielletään metsähanhen metsästys koko maassa vuoden ajaksi.
Metsähanhen metsästys on erityisesti Pohjois-Suomen pesimäalueilla arvostettu ja vaativa metsästysmuoto. Taigametsähanhikanta on kuitenkin taantunut 1990-alkaen merkittävästi. Ministeriö on rajoittanut vuodesta 2011 lähtien metsähanhen metsästystä ajallisilla ja alueellisilla metsästysrajoituksilla. Nämä toimet eivät ole riittäneet kannan laskun taittumiseen, joten ministeriö esittää nyt metsähanhen metsästyskieltoa.
Määräaikaisen metsästyskiellon tarkoituksena on estää Suomen pesimäkantaan sekä Suomen kautta muuttavaan muuhun Luoteis- ja Koillis-Euroopan metsähanhikantaan kohdistuvaa metsästyspaine, jotta kannan väheneminen pysähtyisi ja kanta elpyisi.
Metsästyksen kestävyyden varmistamisella on kiire ja se vaatii saalisilmoitusvelvollisuudesta säätämisen, metsästyksen säätelyn tarkentamisen ja kannan laskentojen tehostamisen talvehtimisalueilla. Lisäksi metsänhanhen pesimäalueet Suomessa pitää selvittää ja poikastuoton arviointia tarkentaa. Nämä toimet perustuvat lausuntokierrokselle lähetettyyn Suomen metsähanhikannan hoitosuunnitelman luonnokseen. Metsästyksen sallimista arvioidaan vuoden kuluttua, mutta sitä ei voitaisi sallia ennen mainittujen kannanhoitotoimien tekemistä.
Lausunnolle lähetetyssä hoitosuunnitelmassa esitetään useita toimia, jotta Suomessa voidaan varmistaa metsähanhen metsästyksen kestävyys. Samaan aikaan valmistellaan kansainvälistä metsähanhen hoitosuunnitelmaa koko metsähanhen muuttoreitille. Maa- ja metsätalousministeriö on vahvasti tukenut kansainvälisen hoitosuunnitelman valmistelua, jotta metsästyspainetta myös Keski- ja Luoteis-Euroopan maiden metsästyspaine saataisiin kestävälle tasolla. Suomesta kansainvälisen hoitosuunnitelman valmisteluun osallistuu Suomen riistakeskus. Kansainvälisen hoitosuunnitelman on määrä valmistua ensi vuonna.
Lähde: http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/tiedotteet/NL5P2Ixaf.html
Tavanomaista toimintaa nykyhallitukselta. Päätökset on tehty suojelujärjestöjen lobbaamana, ja riistakeskukselta ja metsästäjiltä pyydetään lausunnot jotta ei sentään rikota hallintalakia. Lausunnoilla ei kuitenkaan ole mitään vaikutusta ratkaisuun, joka tehdään omista poliittisista ja ideologisista lähtökohdista.
VastaaPoistaTotuus on että metsähanhi kanta on taantunut, syitä jotka tähän ovat johtaneet ei todellakaan ole selvitetty. Soiden kuivaaminen hakkuut yms elinympäristöjen muokkaamisen merkitys? Mikä on räjähtäneiden joutsenkantojen vaikutus? Ja lopulta mikä tässä kaikessa enää on metsästyksen osuus? Siitä saa kuitenkin helpoimmin syntipukin!
Kukaan ei ole edes pyrkinyt selvittämään missä muuttoreittinsä varrella metsähanhet eräksi päätyvät. Rohkenen väittää, että voimassa olevilla rajoituksilla ei saalis määriin ole juuri ollut vaikutusta, koska sillä on lähinnä estetty Lapin soiltapyynti ja siellä saalismäärät eivät tunnetusti ole suuria. Sitäkin kovempaa työtä vaativia kylläkin. Uskoisin, että pääosa metsähanhista ammutaan muuttoreitiltään länsirannikon pelloille. Venäläisen alalajin edustajat taas kaakkois-suomen pelloille. Tähän vielä nupiksi Tanskan, Viron jne... pyynti joita ei todellakaan ole oltu rajoittamasta. Luin yhden tanskalaisen artikkelin jossa kerrottiin tavoitteena olevan vähentää ensi talvena 500 000 talvehtivaa hanhea satotappioiden vuoksi, käyttäen kaasua ja myrkkyä (en enää löytänyt alkuperäistä lehtiartikkelia linkiksi). Se siitä Suomen rauhoituksen hyödystä. Tuon mittakaavan poistossa menee ohimnennen koko Suomen metsähanhien poikastuotto.
Entäpä Jenkki-tyylinen kiintiöpyynti ja TAG-systeemi? Vaikkpa lupa/ukko maksisi 10€ (luvista saadut varat käytettäisiin suoraan metsähanhi tutkimukseen). Lupa olisi sellainen, että se kiinnitetään tarralla linnun koipeen ja merkitsemätön lintu tietää tuntuvia sakkoja. Suomalainen julli kun tarvitsee porkkanaa ja keppiä ennen kuin uuden systeemit painuu kalloon! Jenkeissä tälläinen kiintiä ja lupa systeemi on ollut käytössä jo vuosikymmeniä ja ainakin siellä se on toiminut ja ollut tuloksellista. Luvista saadut varat on käytetty vesilintujen hyväksi; tutkimus ja elimympäristöt.
Ei tarvitsisi koko pyyntiä kieltää, saataisiin varoja tutkimukseen ja tietoa
saaliista.
- Sama systeemi molemmille joutsenille. Metsästetäänhän meillä kasalliseläintä ja pyydetään kansalliskalaa, poimitaan kansalliskukkia sekä poltetaan kansallispuuta! Miksi kansallislintu olisi poikkeus?
Tulipahan taas kirjoiteltua omia pohdintoja, kritiikkiä otetaan vastaan...
Ideoita pitää olla ja niistä pitää keskustella, jotta päästään hyvään lopputulokseen!