Cat B15Q kalastajan ja metsästäjän älypuhelin

Cat B15Q:n näyttö toimii hyvin myös märin sormin.

Caterpillar lanseerasi kesäkuun alussa päivitetyn versio aiemmasta B15-mallista, johon olen ollut todella tyytyväinen. Niinpä laitoin puhelimen heti ennakkotilaukseen ja nyt parin päivän ankaran testauksen jälkeen olen todella vakuuttunut hyvästä hankinnasta.

Uutuudessa on Androidin (4.4) KitKatin uusin versio, nopeampi quad core –prosessori (1,3 gigahertsin neliydinsuoritin, yksi gigatavu RAM-muistia sekä 4 gigatavua sisäistä tallennustilaa),  parempi yhdistettävyys (Bluetooth v 4.0) ja HD-kamera lisättynä LED-salamalla. Cat B15Q on siis ulkoisesti lähes muuttumaton, mutta sisältönsä ja käytettävyytensä puolesta täysin uudistunut.

Uudistunut kamera on nyt varustettu salamalla, joka toimii tarvittaessa myös taskulamppuna.

Nyt ei siis enää tarvitse tehdä kompromissia älypuhelimen kestävyyden ja uusimpien Android-ominaisuuksien välillä. Aiempi Cat B15 –puhelimeni on ollut vuoden todella rankassa käytössä, puhelinta on pudoteltu ja heitelty (joskus ihan näytösluontoisestikin), olen ajanut sen yli autollani, se on ollut yltä päältä jäässä, liassa ja rasvassa, mutta putsattu saippuavesipesulla jälleen siistiksi. Kaiken tämän käytön jälkeen se on, uskomatonta mutta totta, ulkoisesti lähes virheetön.

Vaikka toinen puhelin on kestänyt vuoden todella rankkaa käyttöä, ei uutta ja vanhaa puhelinta meinaa erottaa ulkoisesti toisistaan.

Cat B15Q on IP67-sertifikoitu, se on siis suojattu pölyltä ja voidaan pudottaa metrin syvyyteen veteen 30 minuutin ajaksi. Caterpillar takaa myös puhelimen toiminnallisen keston pudotuksesta betonilattialle 180 senttimetrin korkeudesta. Puhelin on tehty erikoisvalmisteisesta kumista (iskua tehokkaimmin absorboiva materiaali) ja alumiinista, sekä suunniteltu sitten, että pudotessaan se tippuu lähes väistämättä maahan kuminen osa edellä.

Näyttö on kestävää Gorilla-lasia ja toimii myös märillä sormilla. Caterpillar on upottanut lasin puhelimen runkoon, joka lisää kestävyyttä entisestään. Laitteen käyttölämpötila on -25-55 °C. Cat B15Q pärjää siis niissä olosuhteissa missä käyttäjänsäkin. Vastaavasti esimerkiksi Applen iPhonen käyttölämpötila on 0–35 °C.

Myös GPS toimii moitteetta.

Cat B15Q:n vaihdettava akku on 2000-milliampeerituntinen ja puheaikaa luvataan peräti 16 tuntia. Puhelin tarjoaa paikat kahdelle SIM-kortille ja tallennustilaa saa lisättyä microSD-kortilla.

Laitoin Cat B15Q:n yöksi jääkulhossa pakastimeen (-23 °C) ja puhelin oli täydessä käyttövalmiudessa vielä aamulla.

Tärkeimmät tekniset tiedot:

Kestävyys: IP67 (pölytiivis, naarmuuntumaton) + MIL SPEC 810G
Akku: 2000 mAh, 16 h puheaikaa, valmiusaikaa jopa kolme viikkoa.
SIM: Dual SIM
GPS: aGPS
Näyttö: 4" WVGA, Gorilla Glass, wet finger tracking -tekniikka (toimii märin sormin)
Kamera: 5MP ja LED Flash -salama
Paino: 170 g
Käyttölämpötila: -25-55 °C

www.catphones.com

Kotitekoinen Dijon-sinappi ja grillisinappi

Raparperiketsuppiohjeen jälkeen sain pari kysymystä sinapin valmistuksesta. Sinapin tekeminen on vieläkin helpompaan kuin ketsupin ja makuvaihtoehtoja on lähes rajattomasti. Pidän erityisesti dijon-sinapista ja käytän sitä paljon ruuanlaitossa. Itse tekemällä lopputuloskin on selvästi parempi kuin kaupan dijonissa.

Dijon-sinappi

valkoviiniä
(salotti)sipulia
valkosipulia
sinappijauhetta
hunajaa
ruokaöljyä
suolaa

Laita kasariin pari desiä hyvää valkoviiniä, silputtu sipuli ja pari/kolme hienonnettua valkosipulinkynttä. Kiehauta ja anna hautua vartin verran. Siivilöi ja jäähdytä neste.

Sekoita huolellisesti joukkoon desin verran sinappijauhetta. Lisää yhdestä kahteen ruokalusikallista hunajaa, puolikas ruokalusikallista öljyä ja teelusikallinen suolaa. Lämmitä hitaasti, koko ajan sekoittaen kunnes sakenee. Kuumennus kannattaa tehdä liesituulettimen alla tai ulkotiloissa, sillä aromit ovat erittäin voimakkaita.

Purkita ja anna tasaantua vuorokauden huoneen lämmössä. Anna makuuntua jääkaapissa parista viikosta jopa pariin kuukauteen ennen käyttöä.

Grillisinappi

sinappijauhetta
kermaa
sokeria
(balsamicoa)
(suolaa)

Sekoita pari desiä sinappijauhetta ja saman verran sokeria keskenään. Lisää joukkoon koko ajan tiivisti sekoittaen myös pari desiä kermaa. Lämmitä hitaasti koko ajan sekoittaen noin viitisen minuuttia. Voit lisätä makua antamaan pari ruokalusikallista balsamiviinietikkaa ja ripauksen suolaa. Suurusta tarvittaessa maizenalla.

Lisää makua konjakilla tai jallulla ja yrteillä, kuten rakuunalla.

Retkisinappi eli perussinappi

Eräolosuhteissa ei välttämättä kannata kuljetella mukana sinappituubeja. Laita kupin pohjalle muutama teelusikallinen sinappijauhetta ja lorauta saman verran tai hieman vähemmän kiehuvaa vettä päälle. Sekoita huolella ja anna tasaantua joitakin minuutteja.

Tällä ohjeella saat todella tulista sinappia, jonka makua voit vielä jalostaa suolalla ja sokerilla, niitä kun on joka tapauksessa lähes aina matkassa mukana. Jos seos tuntuu paksulta/ vetelältä lisää vettä/sinappijauhoja.

Raparperiketsuppi

Pihvejä grillaillessa tajusin, että ketsuppi alkaa olla lopussa. Samassa huomasin puutarhassa rehottavan raparperipuskan ja muistin kuinka hyvää ketsuppia raparpereista saa. Olen jo pidempään tehnyt omat ketsuppini itse hieman eri makuvivahtein vuodenajan mukaan, mutta raparperiketsupin makeanhapan mausteinen ja pehmeä kirpeys on aivan erityisen sopivaa grillatun lihan ja makkaran seuraan.

Katajanmarjan ja raparperin kirpeän karvaassa maussa on selvää yhtäläisyyttä, niinpä raparperiketsuppi soveltuu erityisen hyvin myös riistalihan ja –makkaran makuja tasapainottamaan. Omatekoinen ketsuppi on niin paljon parempaa kuin kaupan heinzit, ettei niitä kannata edes verrata keskenään.

½ kg raparperinvarsia
½ kg tomaatteja
2-3 sipulia
5 dl sokeria
2 ½ dl etikkaa
2 tl suolaa
kanelia
laakerinlehtiä
(inkivääriä)

Kypsät kirsikka- tai terttutomaatit ovat yleensä maukkaimpia, punasipuli antaa makua ja väriä. Raparpereita ei tarvitse kuoria.

Etikkana voi käyttää lisää makua antamaan vaaleaa balsamietikkaa, valkoviinietikkaa ja/tai omenaviinietikkaa. Tavallisen sokerin sijaan ruokosokeri ja fariinisokeri lisäävät syvyyttä makuun. Kanelitangon voi korvata myös 1 tl kanelijauhetta ja tuoreet laakerinlehdet kuivatuilla.

Paloittele vihannekset ja mittaa muut ainekset kattilaan.

Anna kiehua hiljalleen välillä sekoitellen noin kolme varttia.

Poista kanelitanko ja aja tasaiseksi blenderissä tai sauvasekoittimella.

Siivilöi keitos...

Sekoita huolellisesti. Keitä vielä tarvittaessa kassan jos ketsuppi on liian juoksevaa.

Pullota, jäähdytä ja säilytä kylmässä.

Nautitaan lihan kanssa kylmänä tai lämmitettynä.

Rikollinen metsästäjä - Asko Lampinen

Kesäloma alkaa, muttei ole vielä hyvää lukemista loman ratoksi? Asko Lampisen Rikollinen metsästäjä on kevyttä ja helppoa lomalukemista, mutta sisältää myös paljon vakavaa asiaa. Rikollinen metsästäjä on novellikokoelma pieniä tarinoita ja samalla kärkevä poliittinen pamfletti metsästysharrastuksemme puolesta.

Kirja poikkeaa huomattavasti totutuista erä- ja luontokirjoista asiansa ja tyylinsä osalta. Asko Lampinen tuo esille asioita joita ei löydä median valtavirrasta; nyt syyllinen on joku muu kuin metsästäjä. Kirjan 20 eri tarinaa kertovat terävällä otteella monista metsästysmuodoista ja ampumaharrastuksesta laajemminkin.

Koska kirjan tarinat ovat itsenäisiä kertomuksia, on kirjan lukeminen pienissä paloissa helppoa. Rikollinen metsästäjä on saatavissa ainoastaan E-kirjana eli voit ladata sen helposti tietokoneelle, tablettiin tai kännykkään. Tällainen tarinakokoelma kännykässä on mukavaa ja käytännöllistä. Kirja kulkee kaikkialle mukana ja sitä voi lukea ajasta ja paikasta riippumatta ruuhkabussista peurakyttyylle, vaikka vain pari sivua kerrallaan.

E-kirjan voit ladata helposti tietokoneelle, tablettiin tai kännykkään.

Kirjan voit ladata lukemistoosi hintaan 9,90€ vaikka heti alla olevasta linkistä:

https://kirja.elisa.fi/ekirja/rikollinen-metsastaja

Rikollinen metsästäjä on myös oiva lahja metsästäjälle, mutta varsinkin metsästykseen kriittisesti suhtautuvalle ihmiselle. Voi aiheuttaa jälkipuheita ja parranpärinää...

Kirjailijan omin sanoin:

Suomalainen metsästäjä tuo muinaisjäänne esihistoriasta. Suomalainen metsästäjä, jota kiusataan kuin alakoululaista oppilasta. Metsästäjää kiusaavat ympäristöviranomaiset, luonnonsuojelujärjestöt (kutsuvat itseään), poliitikot, virkamiehet, Euroopan Unioni ja vielä yllättäen metsästysviranomaisetkin. Luovi siinä sitten heidän mielen mukaan, mutta kuka puolustaisi metsästäjää? Apuun huudetaan kyllä metsästäjiä talkoisiin, riistan tutkimuksiin, suur- riistan aiheuttamiin auto-onnettomuuksiin, ihmisten etsintöihin, vieraspetojen pyytämiseen ja luonnonkatastrofeihin. Mutta kun puhutaan metsästäjien oikeuksista, niin kuka puolustaa heitä? Saavatko he harjoitella ampumaan ampumaradalla? Saavatko he metsästää vanhan perinteen mukaisesti suojelualueilla? Saavatko metsästäjät puolustaa koiriaan susien hyökkäyksiltä? Voivatko maaseudun ihmiset puolustaa omaisuuttaan? Kuka pyytää pienpetoja rannoilta ja metsistä, palkitaanko heidät yhteiskunnan taholta?

Olen kirjoittanut kirjan metsästyksestä, mutta tämä kirja ei ole kertomus ammutuista metsoista tai kaadetusta karhusta. Eikä myöskään kirjassa ole kauniita maisemia ja tunnelmia metsästämisestä. Olen kääntänyt tässä kirjassa metsästysasiat päälaelleen. Metsästys koetaan muiden harrastusten ja harrastajien mielestä tarpeettomaksi nykyaikana. Mitä yhteiskunta ja metsästyksen arvostelijat sanoisivat, jos heidänkin toimintansa asetettaisiin arvostelun kohteeksi tai kyseenalaiseksi yhtä vahvasti. Tarkoituksenani on herättää tällä uudella ajatustavalla pohtimaan metsästystä, myös toisesta näkökulmasta. Vastaavaa pohdintaa en ole vielä huomannut vaan metsästyskirjallisuus on vielä vanhanaikaisessa kirjoitusmuodossa. Kirjassani käsitellään esimerkiksi petopolitiikkaa, aselupia, ampumaratoja, metsästysrajoituksia ja metsästäjien huonoja suhteita riistaviranomaisiin. Olen pyrkinyt myös kirjoittamaan huumorilla ja kritiikillä. Lukijalle olen antanut tilaa omalle oivaltamiselle.

Asko Lampinen Muhoksella 2014



Tiedostomuoto: E-kirja (EPUB, vesileimattu)
Kirjailija: Asko Lampinen
Kustantaja: Asko Lampinen
E-kirjan julkaisuvuosi: 2014
ISBN: 978-952-282-804-0

Teeren metsästys halutaan sallia myös tammikuussa

Maa- ja metsätalousministeriö ehdottaa teerelle lisää metsästysaikaa alueille, joissa teerikanta on runsas. Nykyisin teeren metsästysaika alkaa 10.9. ja kestää lokakuun loppuun asti. Tänään lausunnoille lähetetyssä esityksessä urosteeren metsästys sallittaisiin valituilla alueilla myös 1.1–20.1.

Tammikuun metsästys sallittaisiin Etelä-Pohjanmaan, Kainuun, Keski-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Pohjanmaan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjois-Savon maakunnissa sekä Lapin maakunnassa lukuun ottamatta Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kuntia. Talven metsästys sallittaisiin näillä alueilla sellaisina vuosina, jolloin teeriä on esiintynyt laskennoissa runsaasti. Esitys perustuu Suomen metsäkanalintukantojen hoitosuunnitelmaan.

Teerikanta on kasvanut voimakkaasti 2000-luvun aikana eli metsästys ei ole verottanut sitä liikaa. Kasvanutta kantaa halutaan nyt hyödyntää myös metsästyksessä. Teerikantaa arvioidaan joka vuosi laajoilla riistakolmiolaskennoilla heinäkuun lopussa ja elokuun alussa. Maa- ja metsätalousministeriö suunnittelee ja tarvittaessa rajoittaa metsästystä laskentatulosten perusteella.

Tammikuussa metsästys on haastavaa, koska lumi tukkii suuren osa metsäteistä. Metsästäjät liikkuvat hiihtäen tai lumikengillä, joten saalis jää pienemmäksi kuin syksyllä, eikä teerikantaa siten veroteta kohtuuttomasti. Jos kanta-arvio lähtee laskuun tai joltain alueelta ei saada riittävän kattavaa laskentatietoa, maa- ja metsätalousministeriö kieltää teeren talvimetsästyksen erillisellä asetuksella.

Talvinen teeren metsästys on perinne, jota etenkään nuoret metsästäjät eivät ole päässeet vielä kokeilemaan. Urosteeriä sai edellisen kerran metsästää talvisin 1980-luvulla. Ruotsissa teeriä saa pyytää talvisin, joten suomalaisia metsästäjiä on matkustanut myös sinne metsälle.

Lisäksi asetusluonnoksessa rauhoitetaan mäyrä ja kettu kokonaan niiden poikasaikana. Mäyrällä tämä on 1.4.-31.8. ja ketulla 1.4.-31.7. Lisäksi asetuksessa aikaistetaan peltopyyn ja pidennetään muflonin metsästysaikaa.

Lähde:

http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/tiedotteet/140617_teeri.html

Puolueet ja metsästys

Eilen Eduskunta päätti Keski-Suomen uudesta Etelä-Konneveden kansallispuistosta. Hallituksen esitykseen kuului metsästyksen lopettaminen alueella, vaikka metsästyksen lopettamiselle ei löydy luonnonsuojelullisia perusteita. Metsästys ei uhkaa alueella yhdenkään eläinlajin elinvoimaisuutta. Konneveden rantamaiden kasvilajistoon kuuluu monia harvinaisuuksia, kuten metsänemä, hajuheinä, ruskopiirtoheinä ja suikeanoidanlukko, eteläiset varstasara ja lehtoneidonvaippa sekä pohjoiset pahtarikko ja pahtanurmikka, mutta näiden kasvien tulevaisuutta metsästys ei haitta sen enempää kuin alueen muukaan virkistyskäyttö.

Keskustan kansanedustaja Eeva-Maria Maijala teki hallituksen esittämään lakiin muutosehdotuksen:

Konnevesi-Rautalammin kansallispuiston perustaminen esityksen mukaisesti lopettaisi käytännössä kaiken metsästyksen alueella. Kansallispuistoksi esitettävällä alueella metsästää tällä hetkellä noin 300 metsästäjää ja metsästysseuroja on kymmenkunta. Lakiehdotuksen mukaan kansallispuiston rauhoitussäännökset vastaisivat luonnonsuojelulain 13 §:n (58/2011) yleissäännöksiä, joiden mukaan metsästys on kansallispuistoissa pääsääntöisesti kielletty. Luonnonsuojelulain 15 §:n mukaisesti kansallispuistoissa voidaan sen tarkoitusta vaarantamatta Metsähallituksen luvalla vähentää vierasperäisten sekä, jos laji on käynyt liian runsaslukuiseksi tai muuten vahingolliseksi, muidenkin kasvi- ja eläinlajien lukumäärää. Hirvenajo voidaan kansallispuistoissa sallia muutoinkin alueen hallinnasta vastaavan viranomaisen eli Metsähallituksen luvalla.

Metsähallituksen tekemän kansallispuistoselvityksen mukaan alueen keskeisiin luonnonarvoihin kohdistuvista haitoista merkittävimmät ovat aiempi metsätalouskäyttö, haitallisesti lisääntyvät luontaiset lajit (hirvi) sekä vieraslajit (supikoira, minkki ja kanadanmajava). Puistoselvityksessä on myös todettu, että suojelutavoitteisiin pääsemiseksi olisi kyettävä pitämään esimerkiksi hirvikanta riittävän alhaisella tasolla haavan uudistumisen turvaamiseksi. Hirvelle ja majavalle haapa on suosittu ravintokohde. Sisä-Savon ja Keski-Suomen alueella esiintyy erillisiä riekkopopulaatioita, joita on isojen suoalueiden lisäksi erityisesti erillisissä saarielinympäristöissä. Myös valkoselkätikkaa esiintyy alueella. Vieraslajien minkin ja supikoiran lisäksi myös näätä- ja kettukantojen runsastuminen voi tulevaisuudessa uhata alueen eläinpopulaatioita.

Alueen luonnonarvojen säilyttämiseksi on tärkeää säädellä alueen majava- ja hirvikantaa sekä pienpetokantoja metsästyksellisin keinoin. On todennäköistä, että perustettavan kansallispuiston alueella nykyisin aktiivisesti harjoitettava pienpetopyynti vähenee tulevaisuudessa, ellei vieraspetojen pyynnin jatkamiseksi luoda metsästäjille riittäviä kannustimia. Ilman nykyisen kannanharventamisen tason ylläpitämistä supikoiran ja minkin kannat alueella tulevat todennäköisesti kasvamaan.

Säännelty metsästys tulee Konneveden-Rautalammin kansallispuistossa rinnastaa muihin virkistyskäytön muotoihin, kuten esimerkiksi retkeilyyn. Suomalaiseen eränkäyntiin on aina kuulunut metsästäminen, sienestäminen, marjastaminen, kalastaminen ja muu luonnossa liikkuminen. Alueella on harjoitettu pitkään metsästystä, eikä se ole selvitysten mukaan vaikuttanut kielteisesti kantojen tilaan, vaan lähinnä päinvastoin. Metsästyksen säännelty jatkaminen ei vaaranna kansallispuiston perustamisen tavoitteita. Tulevassa kansallispuistossa vierailevien käynnit keskittyvät erityisesti tiettyihin paikkoihin ja kesäloma-aikaan. Metsästys voidaan alueellisella ja ajallisella sääntelyllä sovittaa yhteen muiden virkistyskäyttömuotojen kanssa ja näin turvata perinteiseen metsästyskulttuuriin liittyvät oikeudet.


Kansanedustaja Eeva-Maria Maijalan ehdotus kuitenkin hylättiin äänin: 69 puolesta ja 100 vastaan.

Kokoomus: 0 puolesta ja 36 vastaan
Sosialidemokraatit: 2 puolesta ja 35 vastaan
Perussuomalaiset: 30 puolesta ja 3 vastaan
Keskusta: 35 puolesta ja 0 vastaan
Vasemmistoliitto: 0 puolesta ja 8 vastaan
Ruotsalaiset: 1 puolesta ja 8 vastaan
Vihreät: 0 puolesta ja 5 vastaan
Kristillisdemokraatit: 0 puolesta ja 5 vastaan

Tarkat tiedot äänestyskäyttäytymisestä löydät edustajakohtaisesti alla komenttikentässä.


Jälleen kerran metsästysmahdollisuudet kapenivat. Tällä kertaa 1 544 hehtaaria valtion omistamia maa-alueita poistui metsästyskäytöstä lopullisesti.

Laki olisi voitu muotoilla toisinkin. Tämä on syytä muistaa, kun seuraavan kerran käymme äänestämässä. Onko Sinun kansanedustajasi harrastuksemme puolesta vai vastaan?

Susikanta arvailujen varassa

Susien pannoitus on epäonnistunut täysin lumettoman talven vuoksi, kerrotaan Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta.

Susien pannoituskausi ajoittui tammikuun lopun ja huhtikuun lopun väliselle ajalle, mutta tuona aikana ei sopivia lumikelejä saatu. Susien onnistunut pannoitus vaatii riittävän paksua lumipeitettä, joka kantaa moottorikelkkaa.

Tämä on ensimmäinen vuosi, kun yhtään sutta ei saatu pannoitettua. Aikaisemmin pannoitettuja, seurannassa olevia susia on tällä hetkellä neljä. Pantojen toiminta lakkaa kuitenkin kesän kuluessa patterien keston loppuessa.

Pannoituksen epäonnistuttua erityisesti koiravahinkojen vähentämiseen tarkoitettua pantaseuranta-verkkopalvelua ei voida avata metsästyskauden alussa.

Lähetinpantatietojen puuttuessa susikannan arvioinnissa korostuvat nyt petoyhdyshenkilöiden kirjaamat susihavainnot ja maastotyö. Ilman pantoja ei saada tietoa myöskään nuorten susien levittäytymisestä, vaelluksista ja asettumisesta uusille alueille.

Lähde:

Kati Rantala, Yle Satakunta

http://yle.fi/uutiset/lumeton_talvi_esti_susien_pannoituksen/7291688?ref=leiki-uup

Muistatko tämän uutisen?

Törkeästi rikollista metsästystä haaskalta. Jopa eläviä eläimiä oli käytetty houkuttimina. Teko oli suunnitelmallinen ja toistuva. Kaiken takana oli rahanahne bisnes, jossa lihat myytäisiin Helsinkiin ökyravintoloille huomattavalla taloudellisella voitolla.

Syyttäjä vaatii vankeusrangaistuksia, mönkijää valtiolle ja metsästyskieltoa kuudeksi vuodeksi.

Kyse oli kuitenkin laillisesta ja normaalista metsästyksestä!

Pitäisiköhän metsästyslakia karhunmetsästyksen osalta selventää? Kohta ei enää uskalla lähteä edes jahtiin. Vaikka sehän tämän kaiken media- ja oikeussirkuksen takana taitaa ollakin... :(



Lähteet:

http://www.lapinkansa.fi/Lappi/1194901001588/artikkeli/houkuteltiin+haaskalla+karhu+tapettiin+poroaidalle+ja+lihat+aiottiin+myyda+ravintoloille.html

http://yle.fi/uutiset/oikeus_hylkasi_torkean_metsastyssyytteen/7287590

Karhunkaatolupia vähennetään viime vuodesta

Maa- ja metsätalousministeriö esittää alkavalle metsästysvuodelle 115 karhun kaatokiintiötä. Tämä olisi 17 karhua vähemmän kuin viime vuonna. Karhukannan säätelyssä käytetään verotusennusteita, jotka on laatinut Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL).

Suomessa elää riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvion mukaan vähintään 1405–1535 karhua. Viime vuoden arvio oli 1560–1680 karhua. Kanta on laskenut erityisesti Keski- ja Länsi-Suomessa, kun taas Itä-Suomessa se on lievässä kasvussa.

Suunniteltu kaatokiintiö verottaisi 7,8 prosenttia arvioidusta karhukannasta. Kanta pysyisi siis metsästyksen jälkeen vakaana tai kasvaisi hieman. Karhu kuuluu tiukasti suojeltuihin lajeihin, jonka metsästystä säädellään EU:n luontodirektiivissä. Suomessa karhukanta on riittävän suuri siihen, että sen kokoa voidaan säädellä kannanhoidollisella metsästyksellä vahvistetun hoitosuunnitelman mukaisesti.

Metsästyskiintiöt pyritään mitoittamaan niin, että karhuja esiintyy sopivissa elinympäristöissä ja tasaisesti koko maassa, jolloin millekään alueelle ei aiheudu niistä erityistä huolta. Samalla pyritään vähentämään karhujen aiheuttamia vahinkoja, joista suurin osa aiheutuu porotaloudelle. Viime vuonna löydettiin 589 karhun tappamaa poroa.

Metsästyslupien määrää painotetaan Itä-Suomeen. Vakiintuneen kannanhoitoalueen kanta on kääntynyt lievään kasvuun, joten sinne esitetään 49 karhun kiintiötä. Levittäytymisvyöhykkeellä kanta on kääntynyt laskuun, joten sinne ehdotetaan 18 karhun kiintiötä. Läntisen Suomen kehittyvän kannanhoitoalueelle esitetään kuuden karhun kiintiötä. Poronhoitoalueelle kohdennetaan yhteensä enintään 42 karhun kiintiö siten, että itäiselle poronhoitoalueelle tulee 30 kiintiötä ja läntiselle 12.

Näiden lupien lisäksi Suomen riistakeskus voi myöntää tarkkaa harkintaa käyttäen poikkeuslupia vahinkoa tai uhkaa aiheuttavien karhujen kaatamiseen. Vahinkoperusteisten lupien määrää ei rajoiteta.

Lähde: http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/tiedotteet/140604_karhukanta.html

Tutkimushaastattelut tehty

Terveiset Ravintoketjun Huipulta- blogissa ilmoitettuun pro graduuni liittyvään haastatteluun halukkaiksi ilmoittautui 98 henkilöä. Kiitän kaikkia suuresti mielenkiinnosta auttaa tutkielmani valmistumisessa. Nyt jäljellä vielä litterointi, analyysi, tulokset ja johtopäätökset työhön, eli melkein tehty ;)

Kyseisessä ilmoituksessa oli myös arvottavana Härkilä Hurricane Soft Shell 3-kerros Windstopper-puku, jonka arvo on 728€. Puku arvottiin kaikkien 98 tutkimukseen ilmoittautuneen kesken. Voittajan nimen hatusta nosti puolueeton arvontamies Anselmi Saarinen, 10 vuotta.

Puvun voitti Mikko Levo.

Suuret onnittelut Mikolle ja kauniit kiitokset kaikille haastatteluun ilmoittaneille.

Ystävällisin terveisin,

Tiina Kontturi, tuleva kauppatieteiden maisteri.

Maa- ja metsätalousministeriö esittää metsähanhen metsästyskieltoa

Maa- ja metsätalousministeriö on tänään lähettänyt lausunnolle luonnoksen metsähanhen kansalliseksi hoitosuunnitelmaksi. Samalla lausunnolle on lähetetty luonnos ministeriön asetuksesta, jolla kielletään metsähanhen metsästys koko maassa vuoden ajaksi.

Metsähanhen metsästys on erityisesti Pohjois-Suomen pesimäalueilla arvostettu ja vaativa metsästysmuoto. Taigametsähanhikanta on kuitenkin taantunut 1990-alkaen merkittävästi. Ministeriö on rajoittanut vuodesta 2011 lähtien metsähanhen metsästystä ajallisilla ja alueellisilla metsästysrajoituksilla. Nämä toimet eivät ole riittäneet kannan laskun taittumiseen, joten ministeriö esittää nyt metsähanhen metsästyskieltoa.

Määräaikaisen metsästyskiellon tarkoituksena on estää Suomen pesimäkantaan sekä Suomen kautta muuttavaan muuhun Luoteis- ja Koillis-Euroopan metsähanhikantaan kohdistuvaa metsästyspaine, jotta kannan väheneminen pysähtyisi ja kanta elpyisi.

Metsästyksen kestävyyden varmistamisella on kiire ja se vaatii saalisilmoitusvelvollisuudesta säätämisen, metsästyksen säätelyn tarkentamisen ja kannan laskentojen tehostamisen talvehtimisalueilla. Lisäksi metsänhanhen pesimäalueet Suomessa pitää selvittää ja poikastuoton arviointia tarkentaa. Nämä toimet perustuvat lausuntokierrokselle lähetettyyn Suomen metsähanhikannan hoitosuunnitelman luonnokseen. Metsästyksen sallimista arvioidaan vuoden kuluttua, mutta sitä ei voitaisi sallia ennen mainittujen kannanhoitotoimien tekemistä.

Lausunnolle lähetetyssä hoitosuunnitelmassa esitetään useita toimia, jotta Suomessa voidaan varmistaa metsähanhen metsästyksen kestävyys. Samaan aikaan valmistellaan kansainvälistä metsähanhen hoitosuunnitelmaa koko metsähanhen muuttoreitille. Maa- ja metsätalousministeriö on vahvasti tukenut kansainvälisen hoitosuunnitelman valmistelua, jotta metsästyspainetta myös Keski- ja Luoteis-Euroopan maiden metsästyspaine saataisiin kestävälle tasolla. Suomesta kansainvälisen hoitosuunnitelman valmisteluun osallistuu Suomen riistakeskus. Kansainvälisen hoitosuunnitelman on määrä valmistua ensi vuonna.

Lähde: http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/tiedotteet/NL5P2Ixaf.html