Kun metsästäjä ostaa metsästys- tai kalastusluvan valtion maille, raha hyödyttää seitsenkertaisesti aluetta, jossa hän metsästää tai kalastaa. Metsähallitus ja Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti julkaisivat 9.5.2014 erätoimittajapäivillä Viitasaarella ennakkotietoja historian ensimmäisestä kattavasta eränkäynnin aluetaloustutkimuksesta.
Kaikkiaan valtion maille luvan ostaneet metsästäjät ja kalastajat toivat viime syksynä alueille 34 miljoonaa euroa suoraa tuloa asioimalla muun muassa kaupoissa, huoltoasemilla ja matkailuyrityksissä. Metsästyksen osuus oli 24,4 miljoonaa ja kalastuksen 9,4 miljoonaa euroa. Metsästyksen ja kalastuksen suora työllistävä vaikutus oli 445 henkilötyövuotta. Tutkimuksessa ei ole vielä laskettu eränkäynnin kerroinvaikutuksia.
Tieto perustuu Metsähallituksen keräämään ja Ruralia-instituutin käsittelemään ja analysoimaan aineistoon, jossa on yli 8 000 vastausta eri puolilta Suomea. Vastaajat koostuivat lähinnä valtion alueiden pienriistan- ja hirvenmetsästäjistä sekä virkistyskalastajista. Otos antaa vasta suuntaa eränkäynnin kokonaisvaikutukseen.
Valtion alueilla on lisäksi suuria eränkävijäryhmiä, joiden aluetaloudellisia vaikutuksia ei ole arvioitu: metsästysoikeuden vuokranneita seuroja (2 500 sopimusta), pyydyskalastajia, yleiskalastusoikeudella kalastavia ja Pohjois-Suomessa kuntalaisen oikeudella metsästäviä (55 000 henkilöä). Lisäksi suuri osa eränkäynnistä kohdistuu yksityismaille ja -vesille, joita tämä tutkimus ei koske.
Metsähallituksen eräpalvelujen tehtävä on luoda eränkäyntimahdollisuuksia suomalaisille ja sitä kautta myös kysyntää alueellisille yksityisille matkailupalveluille, joita monet lupametsästäjät ja -kalastajat tarvitsevat. Eränkäynti tulee järjestää kestävästi. Eräluvat ovat omakustanteisia eli maksavat sen verran kun palvelurakenteen ylläpito sekä riistan- tai kalavedenhoito maksavat. Lupatuloista noin 30 prosenttia menee riistan ja kalojen hoitoon suoraan tai asiantuntijoiden suunnittelutyönä.
Metsästys- ja kalastusmahdollisuudet järjestetään valtion maille luparahoituksella, niihin ei tule valtion budjettirahaa.
Metsästys ja kalastus lisäävät hyvinvointia
Metsähallituksen ja Ruralia-instituutin tekemässä tutkimuksessa kysyttiin myös eränkäynnin vaikutuksista ihmisen hyvinvointiin. Tarkemmat tulokset saadaan analysoitua kesällä 2014.
Ennakkotieto osoittaa, että eränkävijät kokevat harrastuksen parantavan terveyttä ja lisäävän hyvinvointia. Erityisesti korvien väli puhdistuu, sillä henkinen hyvinvointi lisääntyy erityisesti. Varsinkin naiset ja nuoret aikuiset (25‒44-vuotiaat) kokivat kalastuksen ja metsästyksen kohentavan terveyttä.
Vaikutukset alueittain
Valtion alueilla metsästys ja kalastus tuovat rahaa paikan päällä sitä enemmän, mitä pohjoisemmaksi mennään. Se on luonnollista, sillä lähes puolet valtion alueista on Lapissa. Merkittävää taloudellista hyötyä metsästäjistä ja kalastajista saavat myös Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa, Pohjois-Karjala ja Keski-Suomi.
Esimerkiksi Lappiin matkaava kanalinnustaja käyttää yhden matkan aikana rahaa 417 euroa Lapin maakunnan alueella. Suurin summa menee kauppaostoksiin: 152 euroa, majoitukseen 114 euroa sekä polttoaineisiin 94 euroa. Ravintoloissa tai kahvilla kuluu 38 euroa ja muihin kuluihin 19 euroa.
Lähteet:
http://yle.fi/uutiset/metsastajat_tuovat_lappiin_16_miljoonaa_vuodessa/7232066
http://www.metsa.fi/sivustot/metsa/fi/ajankohtaista/Tiedotteet%202014/Sivut/metsastysjakalastusluvistasaadaanaluetuloja.aspx
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti