perjantai 23. toukokuuta 2014

Hylkeiden metsästys on tärkeää


Päivän Aamulehteä lukiessani löysin Lukijalta -palstalta Paavo Pajun mielipidekirjoituksen harmaahylkeen eli hallin vahingollisuudesta. Vaikka hylkeillä on toki paikkansa ja oikeutensa Suomen luonnossa, ei niiden kannan kasvu ole ollut mitenkään ongelmatonta. Hylkeiden metsästyksen liiallinen rajoittaminen sekä vastustaminen ovat johtanut tilanteeseen, jossa sillä ei ole yhtään luontaista vihollista ja kannan kasvu uhkaa kalastajien elinkeinon lisäksi myös luonnonkalan saatavuutta kaupoista.



Harmaahylje on Suomen pahin suurpeto


Maamme yleisin petoeläin ja vieläpä suurpeto ei ole susi, karhu, ilves eikä ahmakaan. 

Yleisin suurpetomme on harmaahylje, eläin jonka lukumäärä merialueillamme ylittää kolminkertaisesti muiden petojen yhteenlasketut kannat. Sen kalastolle ja kalastukselle aiheuttamat tuhot myös ylittävät kaikkien maapetojen yhteensä aiheuttamat vahingot. 

Hylje on suurin syy siihen, että kolmen miljoonan suomalaisen kaupasta ostamasta kalasta enää noin seitsemän prosenttia on kotimaista luonnonkalaa.

Harmaahylje eli halli syö päivässä kalaa viitisen kiloa. Ja kun hylkeiden määrä pelkästään Suomen merialueilla ylittää 15 000 yksilön rajan menee kalaa niiden suihin yli 75 tonnia. Päivässä! 

Ammattikalastajan rysän ympärillä pyörivät hallit syövät kalaa, jonka oikeasti pitäisi päätyä sinun ruokapöytääsi.

Mutta muutama sata hylkeensuojelijaa Ville Niinistö (vihr) etunenässään ovat sitä mieltä, että sinä et sitä kalaa tarvitse, vaan se on hylkeiden ruokaa. 

He ovat toiminnallaan antaneet hylkeiden määrän kasvaa moninkertaiseksi siihen nähden, mitä kannan monimuotoisuus ja kestävyys vaatisi. Ja samalla linjalla ovat jatkamassa – tekemässä lisää hylkeiden suojelualueita ja vaikeuttamassa kalastajien työtä. 

Tavoitteena lienee saada kotimaisen kauppakalan määrä laskemaan viiteen prosenttiin tai allekin.

Joka kerran, kun näet hylkeen kuvan, muista, että se on sinäkin päivänä syönyt kalaa viisi kiloa. 

Kumpaa teet mieluummin, suojelet hylkeitä vai syö kotimaista kalaa?

Paavo Paju
Jokioinen



6 kommenttia:

  1. Eikä pelkästään, että hylkeet syövät kalaa, mutta ne myös rikkovat kalastajien pyydykset, mikä vaikuttaa kalan myyntihintaan ja sitä kautta kalastajien tuloon. Pahimmillaan hylkeet ovat voineet syödä vain verkkoon jääneiden kalojen parhaat osat: maksat - ja jättäneet muun koskemattomaksi. Näin koko saaliista tulee käyttökelvoton. Kotimainen kala ei näin enää ole hinnaltaan kilpailukykyinen ulkomaisen kalan kanssa. Mutta eihän se varmaan luonnonsuojelijoita haittaa? Vitamiinejahan saa purkista...

    VastaaPoista
  2. Niinpä, hyviä huomioita! Itse kyllä mielelläni söisin kalaa enemmänkin, mutta nimenomaan luonnonkalaa, eikä kassissa rehulla kasvatettua. Luonnonkalan hinta vain alkaa lähennellä kipurajaa.

    VastaaPoista
  3. ei hylkeen suurin haitta kalastukselle liity pyydysten rikkomiseen, vaan siihen, että se karkoittaa kalan pyyntipaikoilta. kun vedet ovat osin hyvin pienissä omistuslohkoissa, niin kalastajalla on usein mahdotonta siirtyä muualle.

    suomalaista kalaa ei pyyntikustannuksiltaan koskaan voi verrata ulkolaiseen. täällä kalastetaan (suomukalat) verkoilla siis passivipyydyksellä, jolloin saalismäärät/pyyntikerta jäävät aina aika pieniksi. ulkolainen kala on suurelta (pää)osin pyydetty troolilla siis aktiivipyydyksellä, joka on massapyyntiä.

    hylje on varsin viisas eläin, joka kyllä osaa vältellä metsästäjää. harmaahylkeen voisi hyvin vapauttaa vapaaseen metsästykseen, ja saalismäärissä ei tapahtuisi juuri mitään muutosta.uskallan väittää, että kalastajille riittäisi, että hylje alkaisi pelkäämään ihmistä, ja pysyisi näin poissa pyydyksiltä. tähän vapaa metsästys voisi tuoda pienen avun.

    VastaaPoista
  4. Siis tuo 5 kg päivässä tekee tuolla hyljemäärällä vuodessa vaatimattomat yli 27 000 000 kg kalaa pelkästään Suomen vesiltä. Kun Itämeren alueella kanta on lisäksi tuplaten tuo määrä, niin harmaahylkeiden suihin menee Itämeren alueella huikeat lähes 55 000 000 kg kalaa vuosittain. Tässä siis vain harmaahylkeiden aterioinnit. Lisäksi vielä norppakanta, niin kolmasosa määriin lisää. Metsästyslupaviidakkoa sentään vähän helpotettiin: http://www.aamuset.fi/naista-puhutaan/metsastyskalastus/harmaahylkeen-pyyntiin-ei-tarvita-enaa-pyyntilupaa

    VastaaPoista
  5. Oikein hyvä huomio. Kiitos kommentista :)

    VastaaPoista