Hylkeiden metsästys on tärkeää

Päivän Aamulehteä lukiessani löysin Lukijalta -palstalta Paavo Pajun mielipidekirjoituksen harmaahylkeen eli hallin vahingollisuudesta. Vaikka hylkeillä on toki paikkansa ja oikeutensa Suomen luonnossa, ei niiden kannan kasvu ole ollut mitenkään ongelmatonta. Hylkeiden metsästyksen liiallinen rajoittaminen sekä vastustaminen ovat johtanut tilanteeseen, jossa sillä ei ole yhtään luontaista vihollista ja kannan kasvu uhkaa kalastajien elinkeinon lisäksi myös luonnonkalan saatavuutta kaupoista.

Harmaahylje on Suomen pahin suurpeto

Maamme yleisin petoeläin ja vieläpä suurpeto ei ole susi, karhu, ilves eikä ahmakaan. 

Yleisin suurpetomme on harmaahylje, eläin jonka lukumäärä merialueillamme ylittää kolminkertaisesti muiden petojen yhteenlasketut kannat. Sen kalastolle ja kalastukselle aiheuttamat tuhot myös ylittävät kaikkien maapetojen yhteensä aiheuttamat vahingot. 

Hylje on suurin syy siihen, että kolmen miljoonan suomalaisen kaupasta ostamasta kalasta enää noin seitsemän prosenttia on kotimaista luonnonkalaa.

Harmaahylje eli halli syö päivässä kalaa viitisen kiloa. Ja kun hylkeiden määrä pelkästään Suomen merialueilla ylittää 15 000 yksilön rajan menee kalaa niiden suihin yli 75 tonnia. Päivässä! 

Ammattikalastajan rysän ympärillä pyörivät hallit syövät kalaa, jonka oikeasti pitäisi päätyä sinun ruokapöytääsi.

Mutta muutama sata hylkeensuojelijaa Ville Niinistö (vihr) etunenässään ovat sitä mieltä, että sinä et sitä kalaa tarvitse, vaan se on hylkeiden ruokaa. 

He ovat toiminnallaan antaneet hylkeiden määrän kasvaa moninkertaiseksi siihen nähden, mitä kannan monimuotoisuus ja kestävyys vaatisi. Ja samalla linjalla ovat jatkamassa – tekemässä lisää hylkeiden suojelualueita ja vaikeuttamassa kalastajien työtä. 

Tavoitteena lienee saada kotimaisen kauppakalan määrä laskemaan viiteen prosenttiin tai allekin.

Joka kerran, kun näet hylkeen kuvan, muista, että se on sinäkin päivänä syönyt kalaa viisi kiloa. 

Kumpaa teet mieluummin, suojelet hylkeitä vai syö kotimaista kalaa?

Paavo Paju
Jokioinen

Uusi haaskaohjeisto tulossa

Maa- ja metsätalousministeriön haaskaohjeistus valmistuu aikaisintaan metsästysvuodeksi 2015–2016. Nykylainsäädännön mukaan ruokintapaikkojen määrää ei voida rajoittaa riittävän tehokkaasti, vaan haaskan saa viedä maastoon erittäin pienellä kynnyksellä.

Ministeriön mukaan erityisesti karhun houkuttelu haaskaruokintapaikoille on lisääntynyt viimeisten vuosien aikana. Haaskaruokintapaikkoja on kuvaustoimintaa harjoittavilla yrittäjillä, mutta yhä enenevässä määrin myös yksityisillä henkilöillä.

Ministeriö suunnittelee metsästyslakiin haaskanpitokieltoa, joka estäisi haaskojen käytön suurpetojen houkuttelussa 1.5.-9.9. Maastoon ei saisi jättää kiellon aikana hautaamatta ahman, ilveksen, karhun tai suden käyttämää ravintoa. Hunajan jättäminen hautaamatta maastoon olisi kiellettyä ympäri vuoden.

Kiellosta voitaisiin poiketa Suomen Riistakeskuksen luvalla, jos ravinnon tarjoaminen on välttämätöntä tutkimustoiminnan, elinkeinon harjoittamisen, eläintautien ehkäisemisen, uhanalaisten lajien suojelun tai vahinkoa aiheuttavien eläinten tai vieraslajien poistamisen vuoksi.

Maa- ja metsätalousministeriö pyrkii saamaan lakimuutosluonnoksen lausuntokierrokselle vuoden loppuun mennessä. Rikkomuksista seuraisi sakkoja.

Lähde:

http://yle.fi/uutiset/haaskojen_kayttoa_aiotaan_rajoittaa/7249115

Ravintola Hella & Huone

Ravintolakokin perusopintoni on nyt suoritettu ja erikoistumiseni fine dining –kokiksi jatkuu tulevan kesän ajan. Kun sain tilaisuuden aloittaa työt ravintola Hella & Huoneessa, en hetkeäkään epäröinyt. Hella & Huone on Tampereen ja koko Suomenkin parhaita illallispaikkoja. Useilla palkinnoilla tunnustettu keittiömestari Arto Rastas tiimeineen kehittää jatkuvasti uusia annoksia innovatiivisesti ja yllätyksellisesti skandinaavisella tyylillä, ranskalaisesta perinteestä ammentaen. Ruokalista vaihtuu 10 kertaa vuodessa, mikä mahdollistaa jatkuvan sesonkituotteiden käytön.

Ravintoloitsija Arto Rastas, vuoromestari Juho Rajamäki ja vanhempi hämmentäjä Matti Hulpio.

Riesling-teemaviikkojen (12.5. – 25.5.2014) kunniaksi Hella & Huone tarjoaa nyt keväisen raikkaan, mutta yllätyksellisen menun, jossa pääosassa ovat itse kerätyt villiyrtit, keväinen hauki sekä kotimainen merihanhi. Tänään maisteltiin koko henkilökunnan kesken ensimmäisen kerran uusia annoksia ja niiden kanssa tarkkaan mietittyjä viinejä.

Parsaa ja väinönputkea

Kukkakaalia “Black”

Toutosen haukea ja tuhkaperunaa

Herukalla maustettua merihanhea ja aprikoosia

Passion ja piimä

Maa-artisokkaa ja suolakeksiä

Menu

Alkuruokia

Parsaa ja väinönputkea
Alexander Laible. Baden, Riesling Trocken 2013, Alte Reben SG ***

Kukkakaalia “Black”
Markus Molitor. Mosel, Zeltinger Sonnenuhr Spätlese, Riesling 2009

Pääruokia

Toutosen haukea ja tuhkaperunaa
Schlossgut Diel, Nahesteiner, Nahe Riesling 2012

Herukalla maustettua merihanhea ja aprikoosia
Horst Sauer, Franken, Scherndorfer Lump, Spätlese Trocken 2011

Jälkiruokia

Passion ja piimä
Friedrich Becker, “Summer of 69”, Nahe, Riesling Spätlese 2007

Maa-artisokkaa ja suolakeksiä
Markus Molitor, Mosel, Bernkasteler Badstube Auslese sweet 2005

Uudesta menusta ovat ylpeitä myös Hovimestari Humberto Pulido Garcés ja nuorempi hämmentäjä Anu Kivimäki.

Arvovaltaista apua menun maistelussa tarjosivat viiniasiantuntija Kirsi Hassler Wine Templestä sekä saksalaisen viinitalo Dautelin Christian Dautel.

Christian Dautel esitteli samalla myös oman viinitarhansa hedelmiä :)

Tule käymään ja moikkaamaan, 

nähdään Hellassa & Huoneessa!

http://hellajahuone.fi/poytavaraus/

Salhojankatu 48
33500 Tampere

Puh: 0103223898

www.hellajahuone.fi
https://www.facebook.com/pages/Ravintola-Hella-Huone/126572827411076
ravintola@hellajahuone.fi


Avoinna: ti-la 18.00->

Pöytävarauksella 16.30 alkaen
Heinä- ja elokuussa torstai-lauantai
Muina aikoina sopimuksen mukaan

Metsästys tuo merkittäviä tuloja ja työllisyyttä

Kun metsästäjä ostaa metsästys- tai kalastusluvan valtion maille, raha hyödyttää seitsenkertaisesti aluetta, jossa hän metsästää tai kalastaa. Metsähallitus ja Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti julkaisivat 9.5.2014 erätoimittajapäivillä Viitasaarella ennakkotietoja historian ensimmäisestä kattavasta eränkäynnin aluetaloustutkimuksesta.

Kaikkiaan valtion maille luvan ostaneet metsästäjät ja kalastajat toivat viime syksynä alueille 34 miljoonaa euroa suoraa tuloa asioimalla muun muassa kaupoissa, huoltoasemilla ja matkailuyrityksissä. Metsästyksen osuus oli 24,4 miljoonaa ja kalastuksen 9,4 miljoonaa euroa. Metsästyksen ja kalastuksen suora työllistävä vaikutus oli 445 henkilötyövuotta. Tutkimuksessa ei ole vielä laskettu eränkäynnin kerroinvaikutuksia.

Tieto perustuu Metsähallituksen keräämään ja Ruralia-instituutin käsittelemään ja analysoimaan aineistoon, jossa on yli 8 000 vastausta eri puolilta Suomea. Vastaajat koostuivat lähinnä valtion alueiden pienriistan- ja hirvenmetsästäjistä sekä virkistyskalastajista. Otos antaa vasta suuntaa eränkäynnin kokonaisvaikutukseen.

Valtion alueilla on lisäksi suuria eränkävijäryhmiä, joiden aluetaloudellisia vaikutuksia ei ole arvioitu: metsästysoikeuden vuokranneita seuroja (2 500 sopimusta), pyydyskalastajia, yleiskalastusoikeudella kalastavia ja Pohjois-Suomessa kuntalaisen oikeudella metsästäviä (55 000 henkilöä). Lisäksi suuri osa eränkäynnistä kohdistuu yksityismaille ja -vesille, joita tämä tutkimus ei koske.

Metsähallituksen eräpalvelujen tehtävä on luoda eränkäyntimahdollisuuksia suomalaisille ja sitä kautta myös kysyntää alueellisille yksityisille matkailupalveluille, joita monet lupametsästäjät ja -kalastajat tarvitsevat. Eränkäynti tulee järjestää kestävästi. Eräluvat ovat omakustanteisia eli maksavat sen verran kun palvelurakenteen ylläpito sekä riistan- tai kalavedenhoito maksavat. Lupatuloista noin 30 prosenttia menee riistan ja kalojen hoitoon suoraan tai asiantuntijoiden suunnittelutyönä.

Metsästys- ja kalastusmahdollisuudet järjestetään valtion maille luparahoituksella, niihin ei tule valtion budjettirahaa.

Metsästys ja kalastus lisäävät hyvinvointia

Metsähallituksen ja Ruralia-instituutin tekemässä tutkimuksessa kysyttiin myös eränkäynnin vaikutuksista ihmisen hyvinvointiin. Tarkemmat tulokset saadaan analysoitua kesällä 2014.

Ennakkotieto osoittaa, että eränkävijät kokevat harrastuksen parantavan terveyttä ja lisäävän hyvinvointia. Erityisesti korvien väli puhdistuu, sillä henkinen hyvinvointi lisääntyy erityisesti. Varsinkin naiset ja nuoret aikuiset (25‒44-vuotiaat) kokivat kalastuksen ja metsästyksen kohentavan terveyttä.

Vaikutukset alueittain

Valtion alueilla metsästys ja kalastus tuovat rahaa paikan päällä sitä enemmän, mitä pohjoisemmaksi mennään. Se on luonnollista, sillä lähes puolet valtion alueista on Lapissa. Merkittävää taloudellista hyötyä metsästäjistä ja kalastajista saavat myös Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa, Pohjois-Karjala ja Keski-Suomi.
Esimerkiksi Lappiin matkaava kanalinnustaja käyttää yhden matkan aikana rahaa 417 euroa Lapin maakunnan alueella. Suurin summa menee kauppaostoksiin: 152 euroa, majoitukseen 114 euroa sekä polttoaineisiin 94 euroa. Ravintoloissa tai kahvilla kuluu 38 euroa ja muihin kuluihin 19 euroa.

Lähteet:

http://yle.fi/uutiset/metsastajat_tuovat_lappiin_16_miljoonaa_vuodessa/7232066

http://www.metsa.fi/sivustot/metsa/fi/ajankohtaista/Tiedotteet%202014/Sivut/metsastysjakalastusluvistasaadaanaluetuloja.aspx

Metsästäjän vaalikone

Metsästäjäliiton eurovaalikoneella metsästäjät ja aseharrastajat voivat katsoa, mitä ehdokkaat vastaavat aseisiin ja metsästykseen liittyviin kysymyksiin. Samalla selviää kenellä ehdokkaista on aseita ja harrastavatko he itse myös metsästystä.

Iso osa metsästykseen liittyvistä päätöksistä tehdään nykyään EU-tasolla. Tälläkin hetkellä EU:ssa harkitaan puoliautomaattiaseiden kieltoa. Katso Metsästäjäliiton eurovaalikoneella, ketkä ajavat sinulle parhaiten sopivaa metsästyspolitiikkaa. Voit hakea vastanneiden joukosta vaikka pelkät metsästävät ehdokkaat. Voit myös katsella kunkin ehdokkaan vastauksia erikseen.

Vaalikoneeseen vastasi hiukan alle 40 prosenttia ehdokkaista. Aktiivisimpia vastaajia olivat Keskustan ehdokkaat, joista vastasi 12/20. Metsästäjiksi itsensä ilmoitti 19 ehdokasta. Eniten metsästäviä ehdokkaita löytyi Kokoomuksen riveistä, 5 ehdokasta. Suomesta valitaan kolmetoista jäsentä europarlamenttiin.

Metsästäjäliiton Vaalikone on ammattitaitoisesti suunniteltu ja kysymyksetkin hyvin valittuja. Suurin ongelma tämän koneen kanssa on sama kuin kaikkien muidenkin vaalikoneiden kanssa. Ehdokkaat vastaavat kysymyksiin tarkoitushakuisesti ja kokonaisvaltaista käsitystä ehdokkaan ajatuksista on vaikea saada.

Omalla kohdallani sain esimerkiksi kärkitulokseksi ehdokkaan, joka on näyttävästi profiloitunut puolustamaan metsästystä ja aseharrastusta, mutta hänen puolueensa on säännönmukaisesti toiminut nykyisen tilanteen aiheuttajana lakeja laadittaessa. Onko siis järkeä antaa äänensä lapualaiselle miehelle ja katsella kuinka jämäkät lupaukset muuttuvat lammasmaiseksi napinpainoksi ryhmäkurilla? Vai olisiko tällä mahdollista vaikuttaa puolueen toimintaa sisältäkäsin?

Tunnetko sinä hyviä ehdokkaita, joihin voisi luottaa asioidemme ajajana, myös silloin kuin päätöksiä oikeasti tehdään?

Vaalipäivä on sunnuntai 25.5. ja ennakkoäänestys kotimaassa 14.–20.5.

www.metsastajaliitto.fi/vaalikone

"Saaliilla rehvastelu ei kuulu metsästäjäperinteeseen"

Luin eilen otsikon mukaisen uutisen YLE:n nettisivuilta. Uutinen oli vaihteeksi melko neutraali, osin jopa positiivinen. Mielestäni on myös hyvä, että metsästäjien eettisiä periaatteita tuodaan yleiseen tietouteen.

Jutussa kuitenkin jäi mieltäni vaivaamaan nämä:

–  Räikeimpiähän ovat tapaukset, kun saaliiksi saatu riista jätetään lojumaan tai roikkumaan jonnekin eikä sitä käytetä hyödyksi alkuperäisen riistaperinteen mukaan. Vanhan riistaperinteen mukaan ammuttua riistaa kohdellaan kunnioittavasti. Jos karhu ammutaan, niin se laitetaan havuille ja niin edelleen. Eli riistan käsittelyssä kaatolaukauksen jälkeen on paljon oppimista tämän päivän metsästäjillä, Pulkkinen huomauttaa.

Metsästäjät ottavat saaliistaan myös kuvamateriaalia, ja tapana on ollut myös poseerata saaliin kanssa. Tänä päivänä kuvat laitetaan usein jakoon kaveripiirille esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.

– Riistan kanssa poseeraminen kuuluu jossain määrin perinteisiin, mutta kyllä se on mennyt yli. Se on mennyt sellaiseksi kehuskeluksi, jos näin voidaan sanoa. Rehvastellaan saaliilla, ja se ei kuulu vanhaan metsästäjäperinteeseen. Siinä ei perinnettä arvosteta ollenkaan, Pohjois-Karjalan riistaneuvoston puheenjohtaja Pentti Pulkkinen Nurmeksesta sanoo.

En oikein ymmärrä miksi tällaista täytyy riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtajan julkisuuteen tuoda. Toki satojen tuhansien metsästäjien joukossa on muutama mätämuna, mutta ne lienevät yhtä yleisiä, kuin tulipaloja sytyttävät palomiehet ja potilaita surmaavat hoitajat. Ei siis mikään todellinen ongelma. En ole itse koskaan törmännyt lojumaan jätettyyn riistaan, kuin ainoastaan valtateiden varsilla liikenne kuoleman kokeneita pikkunisäkkäitä ja lintuja.

Nuo somessa esitellyt riistakuvatkaan eivät mielestäni ole mitenkään uusi asia, enkä ole huomannut sen menneen mitenkään yli. Saaliskuvia on otettu aina, niitä on jo esihistoriallisina aikoinakin maalattu kallioihin ja luoliin. Tässä muuta esimerkki Wanhoista kuvista Haapajärven kotiseutuarkistosta lainattuna:

Haapajärven nimismies Aksel Odenwall vasemmalla metsästysseurueensa kanssa. Seisomassa mm. Ville Ritola. Aika noin 1910

Mikko Mustanoja Mustanperältä yhden päivän saaliin kanssa. Linnut osti Rauman kauppias Jaakko Jaakonaho. Aika noin 1930

Susi on jäänyt saaliiksi. Henkilöt vasemmalta Liukkonen, Rauma Ville, Kumpula Markus, Karra ja Ritola. Aika 2.3.1934

Mielestäni tämän päivän somekuvat eivät ole sen enempää kehuskelua tai rehvastelua, kuin wanhatkaan kuvat. Mitä ovat nämä nykyiset kuvat, jotka eivät perinnettä arvosta ollenkaan ja kuinka yleinen ongelma ne ovat?

Osallistu DVD-arvontaan

Tapiolan takamailla –blogin innoittamana päätin tilata katsottavaksi uutuuselokuvan: Lintuhaukkuja ja eränkäyntiä Sompiossa –Luiron korpikuusikoissa. Samaan toimitukseen otin myös levyn: Jousimetsästäjät –elokuva suomalaisesta jousimetsästyksestä.

Nyt pistetään perjantain kunniaksi arpoen nämä laadukkaat DVD-elokuvat. Osallistuminen on maksutonta. Sinun tarvitsee ainoastaan kirjoittaa alle blogin kommenttikenttään, että osallistut arvontaan. Kaikki kommentoijat osallistuvat molempien levyjen arvontoihin.





Arvonta on jälleen kerran raakaa, mutta rehellistä. Arvontapäivänä 18.5. käytän tätä virallista arvontakonetta. Kirjaudu kommentoidessasi Twitter, Facebook, Google+, Disqus –tunnuksillasi tai "valitse nimi" ja kirjoita sen alle sähköpostiosoitteesi, jotta voin ottaa yhteyttä voittajaan.

Jos et ole kiinnostunut kanalintujahdista Sompiossa tai Jousimetsästyksestä ja itselläsi ei ole käyttöä DVD:lle, niin muista kertoa tästä arvonnasta myös kavereillesi ja tuttavillesi. Tietoa kilpailusta on helppo jakaa vaikka alla olevilla Facebook-painikkeilla. Onnea arvontoihin.

Lintuhaukkuja ja eränkäyntiä Sompiossa

Elokuvassa seurataan Raimon ja Jekun metsästysretkiä Luiron korpikuusikoissa. Tässä ollaan perinteisen suomalaisen ”mies ja koira” kanalintujahdin ytimessä. Eräelämässä tärkeintä on, kun saa vapaasti kulkea vaaran rinteitä, rämeiden laitamia vaellella, kuunnella koiran haukkua, keitellä kahvit tulilla, viritellä asennon yösijaksi ja tietenkin joskus saada erämaan viljaa repun täytteeksi.

Elokuva on tunnelmallinen ja hyvin tuotettu kuvaus miehen ja koiran ikiaikaisesta suhteesta, tuosta vuosisatojen aikana hioutuneesta saumattomasta yhteistyöstä. Kerronta on helposti mukaansa tempaavaa ja katsellessa saa todentuntuisen kuvan, millaista jahti pohjoisen suurilla kairoilla parhaimmillaan on.


Tuotanto: Loimumedia
Kesto: 62 min
Valmistumisvuosi: 2014
Kuvaus, leikkaus ja käsikirjoitus: Jyrki Puupponen
Pääosassa: Raimo Mattila
Kerronta: Hannu Räisänen

Lisätiedot ja tilaukset: www.loimumedia.fi

Jousimetsästäjät

Elokuva antaa hyvän kokonaiskuvan jousimetsästysharrastuksesta ja sen mahdollisuuksista Suomessa. Nykyisin jousella metsästetään Suomessa linturiistaa ja pieniä nisäkkäitä. Tavoitelluin saaliseläin on ehdottomasti metsäkauris. Elokuvassa seurataan metsästystapahtumia loppukesän sorsajahdista, syksyisten ja talvisten metsästyshetkien jälkeen keväiselle majavapurolle ja alkukesän metsäkaurispukkijahtiin.

Suosittelen tätä elokuvaa varauksetta kaikille jousimetsästyksestä kiinnostuneille, mutta myös muillekin intohimoisille metsästäjille. Jousimetsästys tarjoaa alkukantaista jahdin jännitystä. Saalistajan on päästävä huomaamatta lähelle kohdettaan ja saaliitta jäämisen vaara on jatkuvasti läsnä. Jousimetsästys on siis todellinen vastakohta laiskan miehen hiacejahdille.



Tuotanto: Loimumedia
Kesto: 60 min
Valmistumisvuosi: 2012
Ohjaus: Jyrki Puupponen
Kerronta: Hannu Räisänen
Pääosassa: Teemu Simenius

Lisätiedot ja tilaukset: www.loimumedia.fi

Arvonnan tulokset

Lintuhaukkuja ja eränkäyntiä Sompiossa –Luiron korpikuusikoissa elokuvan voittaja on arpa numero 6, eli Kari Grönqvist.

Jousimetsästäjät –elokuvan voittaja on arpa numero 25, eli Louhi.

Voittajille on ilmoitettu asiasta sähköpostitse.

Parsasalaatti

Tämä parsasalaatti on erittäin herkullista ja todella nopea valmistaa. Aineosia muokkaamalla tästä salaatista saa yksinkertaisen lounassalaatin tai ravintolatasoisen juhlavan alkuruoan.

Riistalihaa (filee, paisti… sorsasta hirveen)
Parsaa
(viiriäisen)munia
voita
sitruunaa
salaattia
suolaa
pippuria

Valmista ensin munat. Tällä kertaa keitin viiriäisenmunia (3 min), mutta tavalliset kananmunat käyvät lohkottuina aivan yhtä hyvin. Levitä tarjoilulautaselle salaattipeti, nyt käytin pieniä versoja (paksoi, japanin sinappi, sango, lehtipersilja), mutta ihan perussalaatin revityt lehdetkin maistuvat lounassalaatissa.

Seuraavaksi kirkastin ja hieman paahdoin voita (n. 100 g), tässäkin voi oikaista sulatetulla voilla. Samalla kun paahdoin suolalla ja pippurilla maustettua peuran sisäfileetä, paahdoin hetken myös sitruunan puolikasta. Parsan kypsennysohjeet löydät täältä.

Nämä esivalmistelut tehtyäni leikkasin lihan annospaloiksi ja kasasin ainekset salaattipedin päälle. Valutin vielä parsoille kirkastettua voita, sekä sitruunamehua. Viimeistelin sormisuolalla.

Yksinkertaista, mutta hyvää ;)