Ohjeet suurpetojen kohtaamiseen

Klikkaa kuvaa nähdäksesi sen suurempana.

Klikkaa kuvaa nähdäksesi sen suurempana.

Luonnossa työtä tekevät yritykset ovat nähneet tärkeäksi työturvallisuuden uhkatekijäksi suurpetojen kohtaamisen.  Koneyrittäjien liiton tiedotteen mukaan luonnossa työtään tekeville ja heidän työnantajilleen on laadittu opas suurpetojen aiheuttamien pelkojen hälventämiseksi sekä toimintaohjeeksi kohtaamisien varalle.

Luonnossa työskentelevä voi kohdata suurpedoista todennäköisimmin karhun, mutta kohtaaminen on mahdollista myös suden, ilveksen ja ahman kanssa. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen mukaan Suomessa arvioidaan olevan noin 1600 karhua, noin 150 sutta, noin 2500 ilvestä ja noin 200 ahmaa.

Luonnossa – metsissä, pelloilla ja turvetuotannossa – työtään tekevien kokonaismäärää on vaikea arvioida, mutta pelkästään metsäalalla työskentelee arviolta 15 000 metsuria, koneenkuljettajaa, suunnittelijaa tai muuta toimihenkilöä. Myös metsänomistajat tekevät metsätöitä. Näin pelkästään metsätaloudessa metsässä töitä tekevien määrä nousee useisiin kymmeniin tuhansiin vuodessa.

- Toimintaohjeen tarve on syntynyt käytännön tilanteista ja ohje on vastaus luonnossa työtään tekevien ja heidän työnantajiensa toiveeseen. Yleensä eläimet eivät esimerkiksi pelkää koneen ääntä. Siksi koneella maastossa työskentelevä voi havaita suurpetoja muita liikkujia useammin. Näihin kohtaamisiin on kaivattu neuvoja, toteaa Koneyrittäjien liiton varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola.

Työturvallisuuslain mukaan työnantajan on tunnistettava työstä, työajoista, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät sekä toimittava joko niiden poistamiseksi tai vaikutusten vähentämiseksi. Ohje antaa tähän tehtävään yhden työkalun.

Näistä ohjeista on varmasti hyötyä myös metsästäjille ja muille luonnossa liikkujille.

Ohjeen voit ladata täältä.

Suomalainen riistanhoito

Suomalainen riistanhoito -kirjaan on koottu uusin tieto metsä-, pelto- ja vesiriistan hoidosta, riistanhoidosta taajamissa ja teiden ympäristössä, soiden ennallistamisesta, petopyynnistä sekä tarhauksesta ja istutuksesta. Aivan uusina teemoina käsitellään kannanhoitosuunnitelmia ja riistakonflikteja. Kirjan toimittajat Petri Nummi ja Veli-Matti Väänänen ovat riistaeläintieteeseen erikoistuneita yliopistolehtoreita.

Klikkaa kuvaa nähdäksesi sen suurempana.

Tämän kirjan tulisi löytyä jokaisen metsästäjän kirjahyllystä. Riistakantojen hyvä tuntemus ja tietoon perustuva kannanhoito viestittävät muulle yhteiskunnalle, että metsästystä toteutetaan meillä kestävästi. Yhteiskunnan hyväksyntä takaa sen, että harrastuksemme säilyy elinvoimaisena myös tulevaisuudessa.

Klikkaa kuvaa nähdäksesi sen suurempana.

Klikkaa kuvaa nähdäksesi sen suurempana.

Klikkaa kuvaa nähdäksesi sen suurempana.

Klikkaa kuvaa nähdäksesi sen suurempana.

Klikkaa kuvaa nähdäksesi sen suurempana.

Klikkaa kuvaa nähdäksesi sen suurempana.

Toimittaja: Petri Nummi
Toimittaja: Veli-Matti Väänänen
Kustantaja: Metsäkustannus
Sidosasu: Sidottu
Julkaistu: 2013
Sivumäärä: 223
ISBN10: 9526612086
ISBN13: 9789526612089


Lisätietoja ja tilaukset:

http://www.adlibris.com/fi/product.aspx?isbn=9526612086

Lihapiirakat ja Sinivalkoinen jalanjälki

Osallistun kampanjaan Cittarista hakemallani kympin ostoskorilla. Näistä kotimaisista raaka-aineista syntyy kotona leivottuja lihapiirakoita. Lisäksi tarvitsen vain riistalihaa ja metsästä poimittuja sieniä.

Sain Suomalaisen Työn Liitolta haasteen osallistua Sinivalkoinen jalanjälki kampanjaan. Asia on tärkeä ja idea yksinkertainen:

Jos jokainen suomalainen ostaisi kuukaudessa 10 eurolla lisää suomalaisia tuotteita ja palveluita, syntyisi 10 000 vuosityöpaikkaa. Pienilläkin valinnoilla on siis merkitystä.

Näillä merkeillä onnistut

Avainlippu on Suomessa valmistettujen tuotteiden ja Suomessa tuotettujen palveluiden alkuperämerkki. Kotimaisuusasteen on oltava yli 50 %. Keskimäärin Avainlippu-tuotteiden kotimaisuusaste on kuitenkin yli 80 prosenttia.

Sirkkalehtimerkki on suomalaisten puutarhatuotteiden – vihannesten, marjojen, hedelmien, kukkien sekä taimistotuotteiden – ja ruokaperunan tuotemerkki. Sirkkalehti-merkityt tuotteet ovat 100 % kotimaisia.

Hyvää Suomesta -merkki on suomalaisten pakattujen elintarvikkeiden alkuperämerkki. Merkkiä saa käyttää tuotteissa, jotka on valmistettu Suomessa ja joiden raaka-aineista vähintään 75 % on suomalaisia. Kaikki liha, kala, kananmuna ja maito ovat 100 % suomalaisia.

Lihapiirakat

Lihapiirakat on helppoja ja nopeita tehdä. Ne soveltuvat erinomaisesti jahtipäivän eväiksi, välipalaksi, lounaaksi, illalliseksi ja aamiaiseksi. Piirakoita kannattaa leipoa samalla kertaa myös hiukan enemmän pakastimeen käteväksi pikaruuaksi.

vehnäjauhoja
maitoa
vettä
voita
hiivaa
suolaa

riistajauhelihaa
ohrasuurimoita
metsäsieniä
sipulia
voita
riistalientä
smetanaa
timjamia
suolaa
pippuria

Liuota hiiva (50 g paketti) kädenlämpöiseen tilkkaan (½ dl) vettä. Lisää joukkoon haaleaa maitoa (3 dl), voisulaa (100 g) ja suolaa (1 tl). Lisää jauhoja pikkuhiljaa (8-9 dl eli 500-600 g) ja alusta taikina käsin kimmoisaksi. Jatka vaivausta, kunnes taikina on sileä ja kimmoisa, sekä irtoaa käsistä ja kulhon reunoista. Voit lisätä taikinaan tarvittaessa jauhoa, jos taikina tuntuu liian tahmealta.

Peitä taikinakulho pyyhkeellä ja anna kohota lämpimässä paikassa tunnin ajan, eli kunnes taikina on kaksinkertaistunut.

Tällä kertaa tein täytteen peuran jauhelihasta, mutta mikä tahansa riistalihajauheliha käy mainiosti, kuten myös riistapalvi, riistamakkara tai vaikka revitty possu. Lisää metsäistä makua sain kuivatuilla suppilovahveroilla ja tuoreella timjamilla, jotka laitoin jo riistaliemessä kypsyvien ohrasuurimoiden joukkoon. Täytteeseen saa lisää mehevyyttä kuullotetuilla sipuleilla ja purkilla parilla smetanaa. Lopuksi kaikki ainekset sekoitetaan keskenään, maustetaan suolalla sekä pippurilla, ja tarkistetaan maku.

Lisää makuvaihtoehtoja täytteeseen saa kotimaisilla kypsennetyillä juureksilla ja kasviksilla (lanttu, nauris, porkkana, selleri, palsternakka, punajuuri, kaali...) ja viljatuotteilla, kuten ruis- tai spelttisuurimot. Hyviä täytevaihtoehtoja ovat myös muna, kala ja juusto.

Kauli taikinasta ohut levy. Lisää täyte ja taita taikina täytteen yli. Leikkaa piirakat puoliympyröiksi sopivan kokoisella kipolla.

Voitele piirakat munalla ja pistele kevyesti haarukalla. Paista 225 asteessa 10-15 minuuttia.

Sinivalkoisen jalanjäljen täydentävät pellavapyyhe sekä raikas olut.

Osallistu Arvontaan

Osallistu Sinäkin mukaan kampanjaan ja sinivalkoiseen arvontaan klikkaamalla tästä. Osallistujien kesken arvotaan laadukkaita Suomalaisia tuotteita.

Yhteistyössä Suomalaisen Työn Liitto

Ei syytä epäillä metsästysrikosta

Jälleen kerran on poliisin toimesta havaittu, ettei ole syytä olettaa metsästysrikosta tapahtuneen, vaikka useat tahot ovat julkisuudessa näin väittäneet. Luonto-Liitto vaati asian tiimoilta myös mm. susinetin sulkemista.

http://www.luontoliitto.fi/ajankohtaista/tiedotteet/luonto-liitto-susien-pantaseurantapalvelu-tulee-sulkea-toistaiseksi

Poliisi ei siis löytänyt Pohjois-Karjalassa suorittamissaan tutkimuksissa todisteita metsästysrikoksesta.

Näissä olosuhteissa on siis syytä lähteä olettamuksesta, ettei mitään rikosta ole asiassa tapahtunut ja suden maastoon jättämät verijäljet ovat aiheutuneet täysin luonnollisen tapahtuman seurauksena. Susia kuolee ja haavoittuu tämän tästä esimerkiksi reviiri- ja valtakiistoissa, sekä ravinnon haussa.

Jostain syystä tämän asian myöntäminen tuntuu olevan vaikeaa mediassa. Ilman todisteita revitellään ensin isot otsikot metsästysrikosepäilyistä ja sitten kun asia selviää ankaksi, yritetään vielä vedättää tyyliin: ”Tutkintaa voidaan kuitenkin jatkaa, mikäli asiaan saadaan jotain lisäselvitystä.”

Selväähän on, ettei Luonto-Liiton susiryhmä korjaa mitään aikaisempaa lausuntoaan näiden faktojen valossa, koska aikaisemmatkin jutut ovat pohjautuneet paljon enemmän tunteeseen, kuin tosiasioihin.


Lähteitä:

http://yle.fi/uutiset/luonto-liitto_vaatii_susinetin_sulkemista/7079837

http://yle.fi/uutiset/pantasusi_sakon_tarina_jaa_viela_avoimeksi/7202245?ref=leiki-uup

http://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/kotimaa/item/47990-syyllisia-ei-loytynyt-torkean-metsastysrikoksen-tutkinta-keskeytetty

Luontoaktivistien noloa kampanjointia?

Maanantaina uutisoitiin näyttävästi taas salametsästysrikoksesta:

Lapuan poliisille on tehty tutkintapyyntö laulujoutsenen ampumisesta. Laulujoutsen ammuttiin Nurmonjoella Lapuan Ruhassa viikko sitten, ja tutkintapyyntö on jätetty poliisille tänään, maanantaina.

Ampumisen kuuli ainakin kaksi henkilöä, mutta näköhavaintoja tekijästä ei todennäköisesti ole. Ammutun joutsenen kanssa joella oli useita viikkoja toinenkin yksilö.

Tänään asian oikea laita kuitenkin selvisi:

Lapualla ammutuksi epäilty laulujoutsen kuolikin sähköiskuun. Kuolinsyy on selvinnyt Eviran tutkimuksissa, kertoo Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piirin puheenjohtaja Seppo J. Ojala. Asiassa ei siis ole tapahtunut luonnonsuojelurikosta.

Sähkövalokaari oli tehnyt lintuun ampumahaavan näköisen haavan.

– Joutsenen kannalta lopputulos on sama, mutta muuten tämä on hyvä uutinen, Ojala toteaa.

Mielenkiintoista olisi kysyä tutkintapyynnön tekijän motiiveja. Voiko poliisille valehdella kuulleensa laukauksia? 

Tapaus kertoo karua kieltä luontoaktivistien kampanjoinnista, totuudesta ei niin paljon välitetä, kunhan saadaan uutisia metsästysrikoksista...

Metsästysaiheiset tatuoinnit

"Laiska ei saa ajetuksi itselleen riistaa, mutta ahkeruus on ihmiselle kallis tavara." Sananlaskut 12:27

Ensimmäiseen erähenkisen tatuoinnin näin joitakin vuosia sitten hyvällä ystävälläni, joka oli merkannut metsästysseuramme logon ihoonsa. Ensin hieman hämmästyin, mutta hetken ajateltuani tajusin kuinka hieno ele se oli seurallemme ja jahtiveljille. Se osoitti todellista sitoutumista ja arvostusta meitä muita kohtaan.

Hieman myöhemmin samainen kaveri antoi tatuoida yhteisellä jahtireissullamme saamansa upean mitaliluokan metsäkaurispukin trofeen ihoonsa. Tämäkin oli hieman toisella tapaa hieno ele. Tatuointi kunnioittaa hienoa riistasaalista ja samalla julistaa ympärillä oleville ihmisille, että kyseessä on intohimoinen metsästäjä. Metsästäjä joka on ylpeä harrastuksestaan.

Itselläni ei ole tatuointeja, mutta jos sellaisen jonain päivänä hankin, niin se on varmasti erähenkinen. Aloin kiinnostua aiheesta enemmän, niinpä hain netistä hieman lisää esimerkkejä. Tässä alla kuvia löydöistäni.

Kerro (voit lisätä myös kuvan) onko sinulla erähenkisiä tatuointeja tai oletko nähnyt niitä muilla metsästäjillä. Kommentoi näitä esimerkkikuvia ja kerro mielipiteesi tatuoinneista. Millaisen tatuoinnin sinä voisit ottaa? Pienenä kannustimena lupaan arpoa kaikkien blogissa kommentoineiden kesken yllätyspalkinnon.

Kuvia lainattu mm. http://www.realtree.com/the-realblog-with-stephanie-mallory/enter-your-tat-in-realtree-s-hunting-tattoo-contest