Luonnonsuojeluliitto vaatii nyt myös valtaa alueellisissa riistaneuvostoissa. Tänään julkaistun tiedotteen mukaan Luonnonsuojeluliiton on päästävä mukaan Suomen riistakeskusta koskevaan strategiseen valmisteluun sekä riistatalouden suunnitteluun aluetasolla. Alueellinen riistaneuvosto osallistuu myös riistaeläinlajeja, riistaeläinkantoja ja niiden elinympäristöjä koskevien hoitosuunnitelmien alueelliseen valmistelutyöhön.
Keppihevosena käytetään jälleen kerran suurpetopolitiikkaa ja toteennäyttämättömiä väitteitä salametsästyksestä. Tällä varjolla halutaan valtaa myös alueellisesti kaikkien riistaeläinten kannanhoitosuunnitelmiin.
"Niin kauan kuin alueellisissa riistaneuvostoissa on edustettuna lähinnä metsästäjiä, mutta ei ympäristöjärjestöjä, ne eivät sovellu alueellisen suurpetopolitiikan määrittelyyn", toteaa Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava. Luonnonsuojeluliiton tavoitteena on muun muassa vaikuttaa suden ja ahman kannanhoitosuunnitelmiin sekä lisätä luontojärjestöjen ja viranomaisten välistä yhteistyötä salametsästysrikollisuuden pysäyttämiseksi. Luonnonsuojeluliitto muistuttaa, että suurpetopolitiikka ei kuulu ainoastaan metsästäjille. Luonnonvaraiset eläimet eivät ole kenenkään omaisuutta, eikä pedon syömä luontainen saaliseläin ole keneltäkään pois.
Kyse onkin nyt siis puhtaasti vallantavoittelusta alueellisella tasolla. Tällä hetkellä Valtakunnallisessa riistaneuvostossa edustettuna ovat jo mm. Suomen luonnonsuojeluliiton Risto Sulkava, Ympäristöministeriön Matti Osara ja RKTL:n Pekka Helle, joten vaikutusvallan entuudestaan lisäämiseksi kyse on pääsystä päättämään myös alueellisesti kaikkien riistaeläinten kannanhoitosuunnitelmiin.
Myös väite: ”Luonnonvaraiset eläimet eivät ole kenenkään omaisuutta, eikä pedon syömä luontainen saaliseläin ole keneltäkään pois” tuntuu vähintäänkin omituiselta. Totta kai petojen romahduttama riistakanta on pois metsästysoikeuden haltijalta. Metsästysoikeus-maanomistus –sidonnaisuudessa kyse on yksityisestä omistusoikeudesta. Kyse on satoja vuosia vanhasta oikeudesta, josta ensimmäinen lakimaininta löytyy jo vuodelta 1442. Jostain syystä parvekevihreille on kovin tyypillistä pyrkiä puuttumaan muiden omaisuuden koskemattomuuteen.
Luonnonsuojeluliiton logiikkaa toimii tässä asiassa hyvin johdonmukaisesti. He pyrkivät saamaan aikaiseksi luonnon ja sosiaalisen sietokyvyn ylittävän suurpetokannan, jonka seurauksena joudutaan rajoittamaa myös muun riistan romahtaneiden kantojen metsästystä. Tästä hyvänä esimerkkinä ylisuurten ilveskantojen monin paikoin romauttamat metsäkauriskannat. Lopputulos on Luonnonsuojeluliiton tarkoituskin: paljon ilveksiä ja vähän kauriinmetsästystä. Susien osalta sama koskee erityisesti myös erittäin uhanalaista metsäpeuraa.
Luonnonsuojeluliitto on aivan selvällä ryöstöretkellä. Maanomistajien oikeutta hyödyntää metsänsä satoa halutaan romuttaa. Perkele vielä valheellisilla väitteillä.
VastaaPoistaTotta puhut, juurikin siitä on nyt kysymys.
VastaaPoistaTyypillistä Viher-Stalinistista vallanhakua päättämään asioista joista heillä ei ole vähäisintäkään reaalikuvaa eikä minkäänlaista halua edes nähdä asian faktoja; ainoastaan mielipiteitä ja tunteita joilla asia perustellaan totena.
VastaaPoistaTärkeintä heille (lieneekö vihreiden kannatus jossakin 8% luokassa) on myös päättää mitä muiden (92%) tulee tehdä, harrastaa tai jopa miten heidän tulee ajatella.
Vihreää ideologiaa voitaneen kuvata ainoastaan mielisairaaksi fasismiksi.
Siltähän tuo näyttää, että heillä on "ainoastaan mielipiteitä ja tunteita joilla asia perustellaan totena", mutta sitäkin kovemmalla äänellä noita mielipiteitä huudellaan.
VastaaPoistaNyt Luonnonsuojeluliitolla ja Luonto-liitolla on omat petoryhmänsä. Onkohan niillä liikaa rahaa kun pystyvät ylläpitämään tuollaista toimintaa noin paljon ja vielä päällekkäisenä.
VastaaPoistaKiitos kommentista, näyttäisi heillä olevan rahaa kuin rantarosvoilla:
VastaaPoistahttp://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_luonnonsuojeluliitto
Suomen luonnonsuojeluliitto on voittoa tuottamaton kansalaisjärjestö. Toiminta rahoitetaan pääosin jäsenmaksuilla, valtionavulla, yritysyhteistyöllä ja Suomen Luonto -lehden tuotoilla. Vuonna 2009 tulot ja menot olivat lähes 4 miljoona euroa.
Merkittävä osuus tuloista koostuu lahjoituksista, jotka yksityishenkilöt ja yritykset voivat kohdistaa haluamaansa ympäristön- tai luonnonsuojelun osa-alueeseen. Lisäksi Suomen luonnonsuojeluliitto on saanut viime vuosina useita testamenttilahjoituksia.
Ympäristöministeriö myöntää Suomen luonnonsuojeluliitolle vuosittaisen valtionavun, jonka käytöstä liitto saa itse vapaasti päättää. Vuonna 2009 valtionapu oli 393 000 euroa. Valtionapu muodostaa noin viidenneksen liiton tuloista. Liitto saa lisäksi ulkoasiainministeriöltä ja ympäristöministeriöltä vuosittain tukea erilaisiin luonnon- ja ympäristönsuojeluhankkeisiin. Näiden hankeavustusten suuruus on vaihdellut vuosittain 100 000–300 000 euron välillä.
Lisäksi Suomen luonnonsuojeluliitto rahoittaa toimintaansa varainkeruukampanjoilla, arpajaisilla ja erilaisilla tempauksilla. Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy jakaa vuosittain myyntiinsä sidotun tukisumman Luonnonsuojeluliitolle. Liitto saa toiminnalleen tukea myös sertifioimastaan Ekoenergia-sähköstä, myytyjen kilowattien perusteella.