Riista-lehti parantaa tasoaan

Uusin Riista-lehti (4/2013) on nyt vihdoin päässyt aiemmin totutulle ja selvästi ammattimaisemmalle tasolle. Uusin numero on Outdoormedian kustantamana nyt jo neljäs, ja jokainen numero on ollut parannusta edelliseen. Lehden sisältö on nyt lopulta sitä, mitä odotin jo ensimmäisestä numerosta alkaen.

Ensimmäiseksi lehdestä erottuu tasokkaasti ja huolellisesti toteutettu metsästysradiovertailu. Testi on mielenkiintoinen, toteutettu korkealla ammattitaidolla ja saatu selville tuloksia, joista on oikeasti hyötyä uutta VHF-radiopuhelinta hankittaessa. Vertailu sisältää myös sellaisia mittaustuloksia, joita tavallisen harrastajan on miltei mahdotonta muutoin saada tietoonsa. Juuri tällaista uutta tietoa kaipasin ensimmäisen numeron Zeiss Victory HT:n testistäkin, mielipiteitä minulla on itsellänikin vaikka muille jakaa ;)

Villivuohijahti Irlannissa oli myös mielenkiintoinen ja hyvin kirjoitettu, eikä maistunut ollenkaan sponsoroidulta mainokselta, kuten ensimmäisen numeron jahtimatkakertomukset. Tarinasta jäi sellainen olo, että tuonne täytyy päästä joskus itsekin.

Juttu venäläisestä 15.000 € arvoisesta sivulukkoisesta, mutta päällekkäispiippuisesta haulikosta oli sekin ihan virkistävä, mutta sattuneesta syystä en kuitenkaan voisi kuvitella sellaisen hankintaa edes päiväunissa. Ja toisaalta jos tuo tuollainen summa rahaa jostain löytyisi, niin sille varmasti keksisi suhteellisen helposti muutakin harrastekäyttöä. No, ehkä Riista-lehden lukijoista löytyy myös todellisia rahamiehiä.

Haulikkonurkan artikkeli erilaisista haulimateriaaleista (lyijy, sinkki, tina, rauta, vismutti, molybdeeni ja volframi) oli radiopuhelintestin tavoin hyvin informatiivinen. Ammattitaidolla kirjoitetusta jutusta ainakin itse löysin paljon tietoa seuraavaa patruunanhankintareissua varten.

Sporting, parasta metsästäjälle ja Syyssorsia sisävesiltä olivat molemmat toki lukemisen arvoisia tarinoita, mutta eipä niistä juurikaan itselleni tarttunut sellaista, mitä ei jo Tapiolan takamailla –blogissa olisi useammassakin jutussa esimerkiksi täällä ja täällä ollut.

Metsästyskoirien jalostus –tarinassa oli ainakin itselleni, koiraton kun vielä toistaiseksi olen, paljon uutta ja yllättävääkin tietoa. En olisi uskonut, että aihe on niinkin kuuma peruna asiantuntijoille, että vain yksi heistä oli valmis tulemaan esille omalla nimellään.

Kivääritestit Howa 1500 .204 Ruger ja Sako Quad Range eivät paljoakaan innostaneet, mutta hyvässä lehdessä täytyy olla vähän jokaiselle jotakin, ja nuo aseet kyllä varmasti kiinnostanevat pienpeto- ja ratakivääreinä. Sen sijaan kiinnostava Metsästäjän latauskoulu on jo ehtinyt kolmanteen osaansa, tällä kertaa aiheena ruuditus. Myös juttu Tuukka Arosesta ja Facebookin Houkuttelupyynti –ryhmästä saa minulta peukkuja. Vastaavia juttuja olisi ilo lukea jatkossakin.

Alkukesän hiivintäjahdit, Asennemuutoksella sorkkariistakannat nousuun ja Kuvia spontaanisti –jutut olivat hyviä, joskin hieman keveitä pintaraapaisuja laajaan ja mielenkiintoiseen aihekokonaisuuteen. Riistaresepti osion äijäsalaatti (kyyhkynrintaa, pekonia, mustaa makkaraa, uppomuna…) kuuluu ehdottomasti oluen kanssa kokeiltavien iltapalojen sarjaan. Nam!

Nyt kun sisältö alkaa olla näillä näkymin hyvillä urilla, niin seuraavana kehityskohteena toivoisin lehden vanhahtavan graafisen ilmeen ja taiton uusiutumista. Jos seuraava numero on yhtään näin mielenkiintoinen ja informatiivinen, niin siirryn takaisin Riistan kestotilaajaksi tuota pikaa.