lauantai 12. tammikuuta 2013

Valkohäntäpeuran kyttäysjahdista aikuinen naaras



Taas on takana pari saaliitonta kyttäystä, joiden ohessa olen testaillut katselukiikareita. Zeiss VICTORY HT 3-12x56 T*:n tähtäinkiikaritestin hyvien kokemusten innoittamana olen nyt kerännyt kokemuksia Zeiss VICTORY HT 8x42 katselukiikareista. Vertailukohteina toimivat hämäräkiikareiden huippumalli Zeiss Victory 8x56 T* RF ja halppismalli Nikon Trailblazer 10x50. Muutaman päivän ja kyttyyn jälkeen pääsen kertomaan lisää testistä ja tuloksista.

Samaan aikaan, kun itse vertailin kiikareita, kaveri ampui naapuripassissa tänään klo 16:20 aikuista naaraspeuraa. Puolituntia laukauksen jälkeen sain tekstiviestillä pyynnön tulla apuun. Paikalla verijäljistä totesimme laukauksen osuneen hieman alavoittoisesti. Pimeä oli jo käytännössä laskeutunut, joten päätimme antaa jälkien ja peuran kylmetä vielä kolmisen varttia.

Sitten alkoikin se urheilullisempi osuus tässä metsästyspäivässä. Katkonaisia jälkiä jatkui satoja metrejä, aikaakin tuhraantui kosolti. Umpihankea ja pusikkoa rämmimme, kunnes peura lopulta löytyi. Siinä vaiheessa olin jo totaalisesti hiestä märkänä ja rillit sumeana. Kaveri aloitti suolistuksen ja itse lähdin ”oikaisemaan” autolle hakeakseni pulkan. Käytännössä rämmin pimeässä metsässä puskasta toiseen ja melkoisten kaarrosten jälkeen pääsin tielle, mutten todellakaan auton viereen.

Edessä oli vielä uudet rämpimiset pulkan kanssa pusikossa kaadolle ja sitten yhteisvoimin peura tielle. Nyt kotona kun tarkistin GPS:tä, niin olin onnistunut tässä linnuntietä muutaman sadan metrin matkassa rämpiä kiemurrellen umpihangessa edestakaisin kaikkineen vajaa pari kilometriä.

Kaverin kolmas kaato tällä kaudella oli kuitenkin tosiasia ja totta puhuen kuntoilu raikkaassa pakkassäässä ei itsellenikään pahaa tehnyt.