Valkohäntäpeuran kauden aloitus

Vielä on hieman turhan hätäistä tehdä johtopäätöksiä aiemmin kertomastani ravintohoukuttimien testistä. Kuitenkin Buck Expert Eruption - kaksikomponenttihoukutin on tähän mennessä ollut ehdottomasti kaikkein halutuin. Kuorrutin tällä karkkihoukuttimella ruokintapaikalla olevan kookkaan kiven ja alle viikossa se oli miltei kokonaan nuoltu puhtaaksi. Se siis ainakin toimii tehokkaasti.

Testiä on toistaiseksi haitannut paitsi tarkastelujakson lyhyys, niin ennen kaikkea edellissyksynä hankittujen riistakameroiden yhä pahentuva oikuttelu. Kahdesta kamerasta se huonommin toiminut (Ltl Acorn 5210MG) ei nyt kesän jälkeen suostunut edes kuvia ottamaan, saati niitä lähettämään. Tällä kertaa ei ole auttanut edes tehdasasetusten palauttaminen, ohjelmiston päivittäminen ja asetusten uudelleen konfiguroiminen. Vielä ei ole kuitenkaan toivoa ihan kokonaan menetetty, eli taistelu jatkuu, mutta yhden kameran vaje on tarkoittanut, muutoinkin vielä rauhallisilla ruokintapaikoilla, erittäin niukkaa todistusaineistoa. Tarkoitus on vielä lisäksi ottaa testiin yksi tämän syksyn uutuuksista GSM-riistakameroissa, mutta tästä lisää hieman myöhemmin.

Eilen illalla olin kaverini kanssa jälleen kyttyyllä. Arvoimme paikat ja kuinkas ollakaan, hänen ampumasektoriltaan alkoi kamera lähettää kuvia emästä ja vasasta. Niinpä vielä valoisaan aikaan klo 18:20 tuli jahtipuhelimeeni riistakamerakuvien lisäksi tekstiviestillä tieto kaadetusta urosvasasta.

Tähän mennessä olen ehtinyt omena- ja porkkanapinoja tuijotella jo pitkälti toistakymmentä tuntia kolmella eri kyttyykerralla. Peuroja ei kuitenkaan sillä aikaa ole ampumasektorille eksynyt. Meditatiivisen porkkanapinojen tuijottelun lisäksi on kuitenkin ollut mukava alkusyksyn lämpöisillä lukea e-kirjana jahtikännykästä Harri Nykäsen ”Jahti” –dekkari, ja Pekka Hiltusen ”Sysimusta” on nyt jännittävässä paikassa. Toivottavasti ehdin taas huomenna ja ylihuomenna kytikselle lukemaan, ja ehkä vielä se peurakin sieltä omalle kohdalle osuu.