Jaloviina eli Jallu on kansallinen erikoisuutemme. Konjakin
ja viinan sekoitusta, siis leikattua konjakkia, on ollut myynnissä myös Ruotsissa
ja Saksassa. Missään muualla maailmassa se ei kuitenkaan ole saavuttanut erityisen
suurta suosiota ja kulttimainetta. Jotain aivan erityistä kotoisessa
Jallussamme ja sen maussa täytyy olla. Sen fanitus on jatkunut jo yli 80
vuotta, siis melkein neljän sukupolven ajan.
Jaloviinan kuvaus
Jaloviinan tullessa myyntiin 1932 kieltolain päätyttyä sen
virallinen kuvaus kuului seuraavasti:
Konjakin voimakkaan
aromin takia voidaan, sekoittamalla sopivia konjakkitislaatteja neutraalin
viinan tai spriin ja veden kanssa, saada tuotetta, jolla on vielä suuressa
määrin konjakin aromi mutta joka on huomattavasti halvempaa kuin puhdas
konjakki. Tällaisille sekoituksille ei kuitenkaan käytetä konjakki (Cognac) nimitystä
niin kuin Ranska jo kauppasopimuksissaan vaatii, ja meillä on ne sen tähden
nimitetty ”Jaloviinaksi” (”Ädelbrännvin”). Ruotsissa taas vastaavia sekoituksia
sanotaan nimellä ”Eau de Vie” (Elämän vesi) mikä on oikeastaan spriin ja
viinitislaattien vanha nimitys.
Jaloviina kirjallisuudessa
Jaloviina on jättänyt jälkensä kollektiiviseen muistiimme
laulun sanoissa ja kirjojen sivuilla. Ehkä tunnetuin Jaloviina-sitaatti löytyy
Väinö Linnan Tuntematon sotilas –romaanista:
Kesäkuun neljäs 1942
oli kaunis poutapäivä. Marsalkka juhli seitsemättäkymmenettäviidettä
ikävuottaan ja koko julkinen elämä oli täynnä tätä tapahtumaa. Armeijalle päivä
oli sikäli merkittävä, että sille jaettiin leikatuksi konjakiksi nimitettyä jaloviinaa
pullo viittä miestä kohti.
Jaloviina ilmestyy Reijo Mäen Vares-kirjoihin sarjan
neljännessä dekkarissa Sukkanauhakäärme, jossa Vares kehittää
Hirttonaru-nimisen Jaloviina-moukun:
Vares kirosi kuivalla
suullaan ja kaatoi pitkän lasin pohjalle kolme sormenleveyttä Jaloviinaa.
Sitten hän leikkasi jääpalapussista muutaman jään ja kaatoi päälle kirnupiimää,
joka tuoksui hiukan liian vanhalta. Sekoitellessaan juomaa kahvilusikalla Vares
vakuutteli itselleen, että niin ei ollut voinut käydä. Ei naisen kanssa, joka
pukeutuu kiristäviin ruskeisiin polvisukkiin.
Tietokirja Jaloviinasta
Jonna Pulkkinen kokosi tietokirjaksi Jaloviinan tarinat ja
värikkään historian. Jallu – Jaloviinan ja paloviinan historia on ensimmäinen
Jallusta kirjoitettu yhden viinan tietokirja. Kirja esittelee Jaloviinan
historiaa 1800-luvulta tähän päivään saakka. Jaloviinan kulttimainetta valottavat
mm. Vexi Salmi, Jouni Hynynen, Timo Rautiainen ja Reijo Mäki.
Klikkaa kuvaa nähdäksesi sen suurempana. |
Jaloviina on myös erittäin oiva lisä erilaisissa drinkeissä
ja ruuanlaitossa. Kirjassa esitellään menuja, joissa Jaloviina on oleellisessa
osassa.
Klikkaa kuvaa nähdäksesi sen suurempana. |
Kumpi on sitten parempaa *-Jallu vai ***-Jallu? Siihen ei
tämä kirjakaan anna yksiselitteistä vastausta. Monen mielestä juuri yhden
tähden Jallu on se juttu ja kolmen tähden Jallua lipittäviä pidetään jotenkin
ulkopuolisina, pelleinä tai hienostelijoina. Itselleni käy kumpi vaan, mutta
useimmiten kuitenkin olen vähemmän rock ja nautin kolmen tähden Jallusta.
Omaksi tai lahjaksi
Tämä kirja kuuluu sarjaan ehdottomia hankintoja kirjahyllyyn
vihkiraamatun viereen. Tästä kirjasta löytyy kosolti pientä ja isoa
knoppitietoa, jolla voi iskeä tarinaa leirinuotiolla tai kaatoryyppyä
Jallupullosta tarjotessa. Ihan vaan vinkiksi, isänpäivä ja joulu lähestyvät
kovaa kyytiä…
Kirjailija: Jonna Pulkkinen
Kustantaja: Minerva Kustannus Oy
Sidosasu: Sidottu
Kieli: suomi
Julkaistu: 2013
Sivumäärä: 208
ISBN10: 9524928043
ISBN13: 9789524928045
Lisätietoja ja tilaukset:
Jaloviina esiintyy tämänkin sivuston blogauksissa yllättävän
usein ;) , ainakin näissä:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti