Tänään alkoi Etelä-Karjalan käräjäoikeudessa Lappeenrannassa Helvetin Enkeleiden rötössarjan käsittely. Yle uutisoi asiasta seuraavasti:
Poliisi on tehnyt viime vuosina useita kotietsintöjä kansainvälisen Helvetin Enkelit -moottoripyöräjengin Lappeenrannan jäsenkerhon MC Karelian tiloihin Lappeenrannan Karhuvuoressa. Kotietsinnöissä on löytynyt huumeita, aseita ja alkoholia. Syyttäjän kannalta pääpaino jutussa on kuitenkin todistaa, että kyse on järjestäytyneestä rikollisuudesta.
- Nämä yksittäiset rikoksethan eivät ole erityisen suuria, vaan nyt käsitellään nimenomaan järjestäytyneisyyttä, sanoo kihlakunnansyyttäjä Mika Lopmeri.
Onko tosiaan nykyään niin, että järjestäytyneen taparikollisuuden laiton alkoholibisnes, huumeet ja laittomat aseet eivät ole erityisen suuria rikoksia? Ja toden totta, hiukan googletettuani huomaan yleisen rangaistuslinjan olevan noista rikoksista vain pieniä sakkoja jos edes sitäkään. Löysin nimittäin uutisen joka kertoi, etteivät enkelijengin kerhotalolta löytyneet varastettu pumppuhaulikko ja helposti ampumakuntoon muutettava konekivääri ansainneet tuomiota ollenkaan:
Käräjäoikeuden mukaan syyttäjä ei ole osoittanut aukottomasti, että aseet olisivat kuuluneet juuri kyseisille miehille. Osoitteessa on kirjoilla useita ihmisiä ja kerhotiloissa pyörii suhteellisen paljon muutakin väkeä.
Epäselvässä asiassa asia on ratkaistava syytetyn eduksi.
Mielenkiintoinen tuo käräjäoikeuden lausunto: ”Epäselvässä asiassa asia on ratkaistava syytetyn eduksi.” Itsensä lain ulkopuolelle määrittelevän kansainvälisen rikollisjengin tiloista löytyy rikostutkinnan yhteydessä laittomia ja varastettuja aseita, niin oikeus näkee asiassa jotain epäselvää.
Itselleni muistui mieleen toinen epäselvä tapaus viime joulukuulta, jossa lainkuuliaiselle metsästäjälle tapahtui ikävä virhe Harjavallan Hiirijärvellä. Hän oli mennyt tarkistamaan mahdollisesti suden tappamaa peuranraatoa. Paikalle saavuttuaan metsästäjä oli havainnut raadolla liikettä, tulkinnut ruskean möykyn supikoiraksi ja ampunut eläimen. Laukauksen jälkeen hän huomasi ampuneensa vahingossa maakotkan ja ilmoitti itse välittömästi asiasta hätäkeskukseen.
Todella typerä virhe toki oli, eikä sitä olisi saanut tapahtua. Metsästäjä ei tahallaan rikkonut lakia ja virheensä huomattuaan ilmoitti teostaan poliisille välittömästi. Nyt hän on kuitenkin saamassa syytteen luonnonsuojelurikoksesta, josta voidaan rangaista sakoilla tai enintään kahdella vuodella vankeutta. Poliisi on takavarikoinut metsästäjän käyttämän laillisen kiväärin rikoksentekovälineenä jo lähes puoli vuotta sitten, eli hänen osaltaan metsästyskausi päättyi reilusti ennen aikojaan. Jos tuomio ehtii vielä ennen syksyä lainvoimaiseksi, hän saanee yhdestä viiteen vuotta metsästyskieltoa lisää, sekä tietysti joutuu korvaamaan ympäristöministeriön asettaman maakotkan korvausarvon 4.900 euroa.
Vertailun vuoksi valtion varoista rikoksen uhrina surmansa saaneen läheiselle maksettava korvaus voi olla yhteensä enintään 5.700 euroa. Onneksi metsästäjä ei ampunut vahingossa ahmaa, sillä se on paljon ihmistä arvokkaampi eläin, korvaus voisi nousta jopa 16.500 euroon. Miten viranomaisten ja lainlaatijoiden käsitys oikeudesta ja kohtuudesta voi olla näin kieroutunut.
Hämärässä pienpetojen haaskakyttäyksessä jos tosiaan vahingossa ampuisi ahman (ei mitenkään todennäköistä, mutta täysin mahdollista) joutuisi oikeuteen syytettynä törkeästä metsästysrikoksesta, josta on aina rangaistuksena vankeutta vähintään neljä kuukautta ja enintään neljä vuotta. Lisäksi tuomittu saa metsästyskieltoa jopa kymmenen vuotta. Epäonninen metsästäjä joutuisi korvaamaan ahmasta jopa tuon 16.500 euroa, menettäisi aseensa ja muut käyttämänsä metsästysvälineet valtiolle ja joutuisi todennäköisimmin luopumaan kaikista metsästysaseistaan. Lisäksi tulisi tietysti vielä oikeudenkäyntikulut sekä muu tuska, vaiva ja vitutus.
Tiesitkö muuten, että edunvalvojamme Suomen Metsästäjäliitto kannatti törkeän metsästysrikoksen lisäämistä lakiin? He olivat siis sitä mieltä, että näin kovia rangaistuksia tarvitaan meidän metsästäjien pelotteeksi. Olisiko kuitenkin parempi, että edusmiehemme keskittäisivät rajalliset resurssinsa vain parantamaan harrastusmahdollisuuksiamme, uusille sanktioille lienee tuskin tarvetta?
Lähteet:
http://yle.fi/uutiset/helvetin_enkeleiden_jarjestaytyneisyydesta_kiistellaan_oikeudessa/6630963
http://m.iltalehti.fi/uutiset/2013031316780101_uu.shtml
http://ls24.fi/jutut/rauma-ja-alue/ymparisto/juttu-maakotka-ammuttiin-supikoirana-harjavallassa
http://yle.fi/uutiset/maakotkan_supikoirana_ampunut_saamassa_syytteen_luonnonsuojelurikoksesta/6504646
http://www.valtiokonttori.fi/fi-FI/Kansalaisille_ja_yhteisoille/Korvaukset_ja_etuisuudet/Rikosvahingot
http://www.mmm.fi/attachments/riistatalous/5ooE4Wzdr/100407_riista_ohjeelliset_arvot_asetus.pdf
http://www.metsastajaliitto.fi/?q=node/778
No voi vittu, rehellisyyskö maan perii. Ei ainakaan Suomessa!
VastaaPoistaNiinpä, ei tuo esimerkki ainakaan rehellisyyteen kannusta. Muutoinkin täysin järjettömiä nuo korvaushinnat. Supikoira ja villikanikin maksavat korvausarvoina 100 € vaikka oikeasti niistä pitäisi maksaa päin vastoin tapporahaa.
VastaaPoistaEmpä tiennyt tuota metsästäjäliitosta. Kiitos kun jaoit tietoa vaikka se lisääkin tuskaa.
VastaaPoistaMelko uskomattomaltahan se kuulostaa, että omat edusmiehet purevat, mutta pakkohan se on uskoa. Omilla nettisivuillaan niin yleänä julistavat kantaansa...
VastaaPoistaMetsästäjäliitossa valta on jäsenillä, kuka tahansa voi pyrkiä edustajaksi kokuoksiin ja päätöksen tekoon. Eli jos on valittamista, pitää lähteä itse vaikuttamaan, eikä itkeä puskissa.
VastaaPoistaKiitos kommentistasi Toni. Valitettavasti Metsästäjäliitossa valta ei tosiaankaan ole suoraan jäsenillä, vaan rakennettu mutkikkaan ja byrokraattisen suojaportaikon taakse. Tämä järjestely takaa sen ettei yksittäisellä jäsenellä tai edes jäsenseuroilla ole mitään tehokasta ja nopeaa tapaa vaikuttaa. KS: linkki ja liitekuva: http://www.metsastajaliitto.fi/?q=node/8
VastaaPoistaJuuri tästä syystä on tehokkainta pyrkiä vaikuttamaan puskista ja nostaa yleiseen tietouteen ongelmia. Valitustie: Metsästysseuran kokous -> Piirikokous -> Piirihallitus -> Liittokokous -> Liittohallitus -> keskustoimisto on käytännössä este toimintojen uudistamiselle.
Sama järjestelmä on käytössä lähestulkoon kaikissa yhteiskunnan järjestelmissä. Itse uskon että sisältäpäin saavutetaan parhaat tulokset ja pysyvät muutokset. Huutamalla voi joskus voittaa taistelun, mut ei koskaan sotaa...
VastaaPoistaKatsoitko tuota Metsästäjäliiton järjestelmää? Ei todellakaan ole noin monimutkaista kaikissa yhteiskunnan järjestelmissä. Tuo on suoraan kuin neuvostojen maasta, missä isä kaikkitietävä osasi hoitaa hallinnon ilman kansalaisten turhia mielipiteitä. Sekin järjestelmä sittemmin romahti juurikin puskistahuutelun muodostamaan julkisuuden paineeseen ja kansalaiset eli jäsenet vain yksinkertaisesti lopettivat tuon byrokraattisen valtakoneiston.
VastaaPoistaMiksei homma voisi olla yksinkertaisesti niin, että jäsenet valitsisivat suoraan liittohallituksen edustajat äänestämällä? Mihin ihmeeseen tarvitaan byrokratiaa jossa metsästysseuranvuosikokouksesta asia voisi siirtyä piirikokoukseen ja sieltä ehkä jopa liittokokoukseen. Suora yksinkertainen demokratia on toimivaa. Tämä mahdollistaisi helposti suorat kontaktit edustajiin ja muutoksen vähintään kahden vuoden välein.
Ideaali tilanne suora demokratia olis, mut ensin pitää päästä järjestelmään sisälle, että sitä voi muuttaa. Ja kyllä katsoin kaavion, samanlainen porrastettu demokratia kuin monessa muussakin järjestössä. Vaatii sitkeyttä ja kärsivällisyyttä, että tuollaisessa järjestelmässä saa tuloksia aikaiseksi.
VastaaPoistaOlen kyllä yrittänyt tilannetta muuttaa myös sisältä käsin. Huonoin tuloksin, koska tämä piirikerros on valtava suodatin ja hidaste:
VastaaPoista"Piirit ovat liiton toimintaperiaatteisiin sitoutuneita itsenäisiä, rekisteröityjä organisaatioitaan. Kussakin piirissä on toiminnanjohtaja ja piirihallitus. Piiritasolla hallintorakenne on samankaltainen kuin liitolla. Kunkin piirin korkein päättävä elin on kerran vuodessa kokoontuva piirikokous, johon jäsenseurat nimeävät edustajansa käyttämään päätäntävaltaa. Piirikokous valitsee mm. piirihallituksen, joka nimeää tarpeelliseksi katsomansa toimi- ja valiokunnat sekä työryhmät.”
Piirikokoukset kokoontuvat vain kerran vuodessa. Jos todella haluaisi muutosta, olisi samanaikaisesti enemmistössä metsästysseuroista valittava muutosta kannattavat edustajat piirikokouksiin, jotka sitten valitsisivat piirihallitukseen muutosta tukevia jäseniä. Jos kaikkiin piirihallituksiin saataisiin enemmistö muutosta kannattavia, niin he voisivat valita jokaisesta piiristä muutosta kannattavat edustajat kahdesti vuodessa pidettävään liittokokoukseen. Liittokokouksessa sitten muutosta kannattava enemmistö voisi valita muutosta kannattavia jäseniä enemmistöksi liittohallitukseen.
Tämän jälkeen olisi mahdollista valita muutosta kannattava puheenjohtaja ja nimetä muutosta kannattavia henkilöitä toimikuntiin ja työvaliokuntiin. Nämä puolestaan pääsisivät muuttamaan liiton suuntaa ja ohjaamaan liiton palkallista väkeä. Kyse on kuitenkin vielä tässäkin vaiheessa pitkälti ohjaamisesta, koska palkattua henkilökuntaa suojaavat monet säännöt ja lait.
Tuo yllä kuvattu toimenpide, jossa joka puolilla Suomea pitäisi synnyttää saman aikaisesti saman sisältöisiä päätöksiä on erittäin hankala toteuttaa. Vielä hankalammaksi se menee jos asioista ei voisi viestittää julkisesti blogeissa ja sosiaalisessa mediassa. Ilman tätä puskista huutelua mikään ei muutu ja epäilen, ettei muutosta muutenkaan tule, kuin pakon edessä.
Liiton toimintaa suorittava palkallinen henkilökunta on vahvoilla niin kauan kuin he pystyvät miellyttämään liittohallituksen 12 jäsentä. Heidän ei tarvitse välittää koko metsästäjäkunnasta, ainoastaan 12 ihmisen maasutuksesta.
Ja sitten kun muistetaan että Suomen metsästäjäliitolla ei ole mitään lainsäädännöllistä valtaa niin kuin ei millään muullakaan kansalaisjärjetöllä niin todellinen vaikuttaminen taitaa olla aikas nollissa puskiin huutelua lukuunottamatta, joksi siis myös on katsottava Suomen Metsästäjäliiton lausunnot ellei Kontro ole esittelemässä asiaa Valtakunnalliselle riistaneuvostolle.
VastaaPoistaTodellista valtaa käyttää riistasta ja sen hoidosta puhuttaessa MMM, Jari Koskisen johdolla, jonka edesottamuksia voi lukea mm. https://www.facebook.com/uhanalaisetkalat sivuilta. Hyvä esimerkki miten puskiin huutelu toimii.
MMM nimittää Valtakunnallisen riistaneuvostaon jäsenet, Lauri Kontro (ja varalla Panu Hiidenmies) Suomen metsästäjäliitosta on edustamassa tässä 23 henkisessä neuvostossa metsästyksen ja riistanhoidon kannalta valtakunnallisesti merkittävästä järjestöä, toki voidaan valita jokin muukin järjestö mikäli MMM ei ole tyytyväinen. Myös Suomen luonnonsuojeluliitto on edustettuna.
Alueellisilla riistaneuvostoilla on tässä valtakunnallisessa neuvostossa 15 edustajaa. Eli siis jos haluaa jotakin muutosta Suomen metsästäjäliiton kautta pitää kerran vuodessa saada piirit ajamaan asiaa byrakratiakoneiston läpi Kontrolle, jonka tehtäväksi jää asian lobbaaminen ja esitteleminen noille 22 muulle valtakunnallisen riistaneuvoston jäsenelle.
Normi Suomen metsästäjäliiton jäsenen Mette Metsästäjän kerran vuodessa mahdollisuus päästä vaikuttamaan ei ole informaatioyhteiskunnan nykypäivää, joten puskiin pitää huudella ympäriinsä ja saada asia tietoisuuteen mahdollisimman laajalla rintamalla.
Itse varmaan ottaisin asian (riippuen asiasta) esille ensimmäisenä puskiin huuteluna jos vaikkapa rhy:n, alueellisten ja valtakunnallisten riistaneuvostojen jäsenet sattuisivat lukemaan/kuulemaan/heräämään asiasta, sen jälkeen ottaisin yhteyttä paikalliseen rhy:een ja varmistaisin että asia on kuultu jne. Kyllähän Suomen metsästäjäliitollekin asiasta mainitsisin, onhan sillä tällä hetkellä sentään 1/23 osa vallasta esitellä asia MMM:lle.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110158
http://riista.fi/riistahallinto/valtakunnallinen-riistaneuvosto/
Noh tää nyt meni vähän OT tosta pääjutusta, jotakin siihenkin pitää sit sanoo. Pääsääntöiseti taitaa noissa rikoksissa olla kyse rahasta. Rangaistuksissa kyse on mikä on hyväksyttävää ja mikä paheksuttavaa rikosta tehdessä. Talousrikolliset, jotka vain pyörittelevät ja hukkaavat ja kierrättävät papereita saadakseen merkittävää taloudellista hyötyä ja tätä kautta ryöstettyä muita eivät ole pahoja rikollisia ja saavat käytännössä nolla tuomiot. Sitten on nämä jotka tekevät kaikkensa saadakseen lisää rahaa laittoman toimintansa laajentamiseen ja saavat vain minimi tuomiot, koska ihmisten pahoinpitelyt, uhkailut ja tapot kuuluvat liiketoimintaan, joten ne katsotaan lieventävinä. Sitten on rehelliset kansalaiset, jotka tuomitaan rehellisyydestään kovimman mukaan, jotta saataisiin tilastot näyttämään hyviltä ja oikeudenkäynnit tulevat maksamaan vähemmän lyhyempinä verrattuna noihin kahteen edelliseen ryhmään ja rehellinen kansalainen maksaa nekin joka tapauksessa.
Ai miten joku voi olla näin kyyninen? - Hyvä kysymys :D
Kiitos realistesesta kommentista. Vaikeaahan tässä vaikuttaminen on. Yrittänyttä ei kuitenkaan laiteta, vai laitetaanko kumminkin?
VastaaPoista:P
Pieni korjaus tai täsmennyt Harjavallan Hiirijärven tapaukseen, jonka kuulin paikalla olleelta kotkan ampumisen silminnäkijältä, mistä syystä hän myös sitten poliisille ilmoittautui maakotkaa ammuttuaan. Syy miksi ampujalla oli kertomansa mukaan ollut kivääri mukanaan suden tappamalle peuranraadolle mennessään oli, että jos haaskalla on susi syömässä peuraa ja se sitten hyökkää hänen päälleen. Kun ampujalta oli kysytty miksi ammuit, niin oli vastaus ollut vain "kun siellä liikkui joku möykky". Vähemmästäkin toheloinnista sietää joutua käräjille varsinkin, kun laki lähtee siitä, että saaliseläin on tunnistettava ennen ampumista.
VastaaPoistaKiitos Juhani täsmennyksestä.Tohelointiahan tuo toki on ja rangaistuksen ansaitsee. Se tässä eniten ajatuksia aiheuttaakin, ovatko nämä kotkan vahingossa ampumiset oikeasti vakavampia rikoksia kuin nuo uutisoidut taparikollisten toimet. Ainakin näyttäisivät sanktiot olevan täysin päällään...
VastaaPoistaTaparikollisille saisi sanktiot olla vähintäänkin tuplaten mitä ensikertalaisille ja "vahingossa" tunaroiville annetaan. Kieltämättä ATARIen hyssyttely on vastoin maalaista oikeudentajua.
VastaaPoistaJuurikin näin!
VastaaPoistaSe ihmetyttää, että metsästäjien joukosta ei muka koskaan löydy mitään vikaa eikä väärää. Aina muualta löytyy syyllinen. Lisäksi aina rikoksen vähättely kuuluu asiaan, jos se vain on metsästys rikos. Pitäisikö metsästys rikokset olla käytännössä jotenkin lievempiä tai päästä muuten vähemmällä? Joka metsästäessään tekee rikoksensa niin joutaa kyllä aselupansa ja metsästys oikeudensa aivan hyvin menettää.
VastaaPoistaToki metsästäjätkin tekevät virheitä, jotku jopa tahallisia rikoksia. Rikolliset ansaitsevat rangaistuksensa. Toinen asia sitten on, että nykyään metsästysrikosten (joihin voi syyllistyä myös vahingossa) rangaistukset ovat kohtuuttomia suhteessa moniin muihin rikoksiin. Kuten esimerkiksi tässä kerrotut...
VastaaPoistaJos mitään rangaistuksen pelkoa ei olisi metsästys rikoksissakaan, niin kuka metsästys lakia sitten noudattaisi? Nykyisin rikkureita on paljon kiitos valvonnan vähyyden. Välillä pullahtaa otsikoihin laittomat susijahdit,peurankaadot ja oliko jopa toisen ihmisen ampuminen teerenäkin jossain?
VastaaPoistaLisä kysymyksenä, että onko esim perhossa sattuneessa laittomassa susijahdissa erotettu ketään metsästys seurasta tai vaikkapa mynämäen tapauksessa? Onko tästä tietoa? Lisäksi pikaisella silmäyksellä löytyy ahman yliajoa, karhunkaatoa ym.
Nykyiseltään laki on lepsunut vakavuus asteen yläpäässä mielestäni todella paljon entis ajoista. Niitä voisi kyllä aivan hyvin korottaa tai ainakin palauttaa vanhalle tasolle.
Toki rangaistuksia tulee olla, eihän muuta ole esitetty, kuin niiden kohtuullistamista. Valvonnan vähyyttä ei voi korjata rangaistuksia koventamalla. Muutoinhan esimerkiksi pyöräilykypärän käyttämättä jättämisestä pitäisi tuomita vankilaan. :/
VastaaPoistaYmmärtääkseni Perhossa ei ole tuomittu ketään siitä surullisen kuuluisasta susijahdista ja näin ovat siis toistaiseksi syyttömiä, kunnes tuomitaan. Kysytäänpä niin päin, että tiedätkö kenenkään jääneen erottamatta metsästysseurasta törkeän metsästysrikostuomion jälkeen?
Kiitos Ano, juurikin näin!
VastaaPoistaEn ainakaan meidän suunnalla, siihen tietämykseni rajoittuu. Pari tapausta on taannoin jossa ovat ymmärtäneet itse erota käryttyään ns rysänpäältä. Syyllistyen metsästysseuran vahvistamien sääntöjen rikkomiseen ja metsästyslain rikkomuksiin.
VastaaPoistaOlikohan perhon tapauksessa metsästyksen moraali käsitteet kohdillaan kun isolla väellä olivat liikkeellä ja kukaan ei tehnyt asiasta rikosilmoitusta siitä väestä jotka olivat jahdissa. Täytyyhän sen verran selvillä olla tapahtumien kulusta, että lainpuolesta ei olla rehellisellä asialla?
Moraali viittaa vallitseviin käsityksiin oikeasta ja väärästä. Suden tappaminen ei sinänsä ole moraalisesti sen arveluttavampaa kuin hirven tai hyttysenkään. Kaikkia näitä on tapettu Suomessa läpi tunnetun historian. Tuona ajankohtana ja tuossa paikassa laki kuitenkin kielisi suden tappamisen. Siinä kohtaa ilmeisesti kokonainen kyläyhteisö koki ison ristiriidan oman oikeudentuntonsa ja lain välillä. Se ei tee tietenkään toimintaa lailliseksi, mutta lakihan perustuu (tai ainakin sen pitäisi perustua) kansalaisten käsitykseen oikeasta ja väärästä. Ymmärtääkseni perholaiset kokivat lain etelästä heille pakkosyötetyksi ja siksi olivat valmiit rikkomaan sitä.
VastaaPoistaSamanlaista kansalaistottelemattomuutta esiintyy mm. monien luontojärjestöjen toiminnassa. Kun ei voida hyväksyä lain määräystä, se on ristiriidassa oman moraalikäsityksen kanssa, ollaan valmiit rikkomaan lakia monella tavalla. Omien joukoissa nämä aktivistit ovat sitten sankareita, vaikka oikeasti ovat lainrikkojia.
Mikä intressi on sitten tehtailla salakaatoja? Ennenhän metsästettiin
VastaaPoistapelkästään ruuan takia. Ei se nykyiseltään enään niin tärkeä osa ole.
Harrastushan yhä enemmässä määrin metsästys nykyisin on, mutta tietoisesti
sahataan sitä oksaa minkä päällä iste istutte? Kun peto salakaadoista
eniten tuntuu olevan puhetta niin keiden intressejä niiden ampuminen
sitten palvelee?
Mikä yhteys näillä vihreiden laittomilla teoiolla on yhteytenä salakaatoihin kun ne mainitaan lähes joka käänteessä?
Susia tuskin on kovin lähihistoriassa ruuan takia metsästetty, vaikka joitakin tuhansia vuosia sitten sitäkin varmasti tapahtui. Eiköhän suden metsästyksessä motiivina ole joko turkki tai haittaeläimen poisto. Veikkaan, että nykyään salakaatoja tapahtuu eniten vihreiden märissä unissa. Suurin osa väitetyistä tai oletetuista tapahtumista on kuitenkin pelkkää mielikuvitusta.
VastaaPoistaPerhossa kyse oli todellisista salakaadoista ja ymmärtääkseni motiivina oli ihmisten, kotieläinten ja lemmikkien turvallisuus sekä metsäpeurojen suojelu.
Luontoaktivistien teot muistuttavat monin osin susiaktivistien salakaatoja. Kyse on oman oikeudentajun nostamisesta lain yläpuolelle. Kettutyttö tappaa eläimiä vapauttaessaan minkkejä ja eläinten oikeuksia suojellessaan. Salakaataja tappaa vastaavasti esimerkiksi suurpetoja omia oikeuksiaan (henkisiä, fyysisiä tai taloudellisia) suojellessaan.