Susiensuojelijoiden pari perusväittämää kaipaa oikaisua. Sanotaan
susia ihmiselle harmittomiksi. Susi kun on tappanut ihmisen Suomessa viimeksi
1880-luvulla. Väitetään myös, että näillä lakeuksilla pelätään susia enemmän
kuin Espanjassa ja Italiassa. Espanjassa susia on 2.000 ja Italiassa 700. Nämä
väittämät ovat lähtökohtaisesti vääriä ja johtavat tarkoituksella ihmisiä
harhaan.
Etelä-Euroopan sudet
Espanjassa elää suden alalaji Canis lupus signatus, eli
iberiansusi. Se on selvästi pienikokoisempi ja hoikempi, kuin suomalaiset
lajitoverinsa. Säkäkorkeudeltaan iberiansusi on noin kymmenen senttiä matalampi
kuin meillä tavattava euraasiansusi (Canis lupus lupus). Italiansusi (Canis
lupus italicus) on vielä Espanjan serkkuaankin reilusti pienempi ja
säkäkorkeudeltaan suomalaista sutta parikymmentä senttiä pienempi. Kun siis
puhutaan Etelä-Euroopan susista, ei puhuta samanlaisesta sudesta, kuin mitä
meidän metsissä ja pihoissamme kulkee.
Samassa yhteydessä useimmiten väitetään myös, että ihmiset
tulevat näiden susien kanssa paremmin toimeen, onhan Espanjassa ja Italiassa
paljon enemmän ihmisiä ja tiheämpi asutus. Totta, Espanjan pinta-ala on 504.782
km², asukkaita 47 miljoonaa, eli 91 asukasta per km². Italiassa on vastaavasti
pinta-ala 301.338 km², asukkaita 61 miljoonaa, eli 200 asukasta per km².
Suomessa meitä on vain hieman Italiaa isommalla alueella reilut 5 miljoonaa,
asukastiheyden ollessa vain 18 per km².
Mikä sitten tuossa asukastiheydessä ja susimäärässä on
pielessä? Ei mikään Espanjassa ja Italiassa, sillä molemmissa maissa sudet elävät
pienillä alueilla syrjäkolkissa ja vuoristossa. Suomessa tilanne on pitkälti
toinen. Meillekin susia mahtuisi Lappiin vaikka kuinka. Sieltä ne kuitenkin hävitetään porotaloudelle haitallisina lähes nollatoleranssilla. Espanjan ja
Italian susien onneksi heillä ei ole poroja.
Lisää tietoa susista ja niiden alalajeista löytyy mm. Tunturisusi.com –sivustolta.
Susi tappanut ihmisen Suomessa viimeksi 1880 –luvulla
Tämä perusväittämä on sanatarkasti totta, joskin sitäkin
kuulee monien epäilevän ja vähättelevän. Väitetään näidenkin surmien olleen
monella tapaa epäselviä. On kuitenkin hyvä muistaa, että noiden aikojen jälkeen
susi käytännössä hävitettiin Suomesta. Susiongelma hävisi samaan aikaan, kuin
maaseudulla alkoivat nykyaikaisemmat ja tehokkaammat metsästysaseet yleistyä. Olemme
eläneet yli sata vuotta (Etelä-Suomessa) ilman susia, eikä näin ollen susista
ole ollut vaaraa ihmiselle. Tilanne on suurin piirtein sama, kuin
väittäisi, ettei isorokosta tai poliosta ole haittaa Suomessa.
Susien tappamat suomalaiset on erittäin hyvin dokumentoituna
kirkonkirjoissa ja meidän kaikkien luettavissa dosentti Antti Lappalaisen
kirjassa Suden jäljet (2005). Näitä kuolemia on vuodesta 1710 lähtien
kirkonkirjoihin merkitty kaikkiaan 175 tapausta. Tämä luettelo löytyy myös ruotsalaiselta sivustolta internetistä.
Susien tappamista ihmisistä on dokumentteja myös aikansa
sanomalehdissä. Länsi-Suomen tapahtumista löytyy mielenkiintoinen kooste Turun Sanomista.
Susi ei ole noista päivistä juurikaan muuttunut. Viimeaikoina sudet ovat kuitenkin tulleet entistä röyhkeämmiksi ja niiden ihmispelko on
selvästi vähentynyt. Meillä pihapiireissä hiippaileva koiria ja kotieläimiä
syövä susi on edelleen potentiaalisesti vaarallinen erityisesti lapsille.
Susi ei voi karhun tavoin muuttaa ruokavaliotaan kasviksiin.
Susi on käytännössä lihansyöjä. Vanhoja arkistoja tutkittaessa voi huomata suurimman
osan hyökkäyksistä tapahtuneen talvella. Lopputalvi on ankaraa aikaa luonnossa
ja syötävää on tarjolla vähän. Nälkä ajoi sudet jo silloin ihmisasutusten
liepeille ja ihmisuhrin ennuste tänä keväänä on todennäköisempi kuin viime keväänä - jotkut haluavat pelata pokeria lasten turvallisuudella.
Tuo susilajien ero on kyllä tärkeä tiedostaa. Eteläisen Euroopan susi on siis vain (lähes harmiton) "kojootti".
VastaaPoistaTällä tarinalla Ravintoketju tuli muuten vähän yllättäen NRA:n linjoille ;-)
http://www.nra.fi/media/NRA-Movie130324.html
Kurko rules! ;)
VastaaPoistaraatoja metsään niin menevät syömään niitä
VastaaPoistaKiitos kommentistasi, tämä voisi olla yksi hyvä ratkaisu väliaikaisesti. Koko ongelmaa se ei kuitenkaan ratkaisisi ja hieman pidemmällä tähtäyksellä voisi kääntyä myös haitalliseksi.
VastaaPoistaNyt taas oli vahinko lähellä: http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288554962913.html
VastaaPoistaBlogin kirjoittajan kannattaa huomioida myös se seikka, että susi häviettiin sukupuuttoon Suomesta vasta kaksi vuosikymmentä sen viimeisen lapsiuhrin jälkeen. Pari vuosikymmentä siis Suomessa oli Varsinais-Suomen surmanvuosienkin jälkeen vielä runsas susikanta ilman vahinkoja.
VastaaPoistaToisekseen ei tarvitse mennä kuin Viroon, Puolaan tai Romaniaan, niin suteen suteen suhtaudutaan aivan eri tavalla maiden susitiheyksistä huolimatta, kuin täällä muutamaan hassuun elukkaan. Virossa ja Puolassa esim. vitsaus on villisika, eikä suinkaan susi, joka paikallisten mielstä on vain hyvä, koska se syö villisikoja. Puolassa pihatkin on aidattu villisoilta, eikä suinkaan susilta. Romaniassa taas roskiksia tonkivat sudet ja karhut kuuluvat ihmisten arkeen ilman sen suurempaa hysteriointia, eivätkä kas kummaa ole yhtään sen ihmisarempia kuin täälläkään metsästyksestä huolimatta..
Kiitos kommentista Juhani. Tunnut perehtyneen asiaan, voisitko vielä hiukan valottaa, minkälaisiin susilaskentoihin tuo väitteesi perustuu? Ovatko RKTL:n tutkijat nyt aukottomasti jälkikäteen laskeneet myös 1800 –luvun loppupuoliskon sudet? Varmaan niistä on myös pantahavaintoja ja Kojolan lausunto, että ”pihavierailut olivat jo tuolloin erittäin harvinaisia…”
VastaaPoistaVaikka väitteesi susikannasta pitäisikin paikkaansa, se ei mitenkään poista sitä tosiseikkaa, että susi on tappanut todistetusti lukuisia ihmisiä Suomessa. Susi hyökkää myös nykyään ihmisten kimppuun ja tappaa maailmalla joka vuosi ihmisiä.
Mainitsemissasi maissa kukaan ei pelkää pihoissa pyörivien villisikojen tappavan lapsia, koiria tai kotieleäimiä. Villisikojen vitsaus on niiden tapa tonkia pottumaasta perunat ylös. Hui kuinka pelottavaa... ;)
Virossa ja puolassa on huomattavan paljon rikkaampi riistatiheys, kuin pohjoisessa ja karummassa Suomessa. Juurikin suuret villisika- ja metsäkauristiheydet takaavat susille luonnossa paremmin ravintoa, eikä niiden tarvitse hakea sitä pihoista. Suurin osa Romanian susista asuu erittäin harvaan asutulla vuoristoseudulla Karpaateilla, joten ihmisten kannalta ongelma on selvästi vähäisempi. Lisäksi Romania on yksi Euroopan köyhimmistä maista ja ihmisillä on paljon suurempia ongelmia noin ylipäätään, joten susiongelmastakin aletaan puhua toden teolla sitten, kun nälkäisten lasten ei tarvitse kerjätä kaduilla ja viemärit, vesijohdot ja sähköt ovat joka kodin varustusta.
Kyseisen ajan kaatotilastojen ja maksettujen tapporahojen perusteella on arvioitu 1800-luvun lopun susikannan haarukoituneen 800-1200 suden välimaastoon, mikä sitten muuttui nollaksi 1900-luvun alussa.
VastaaPoistaOn tappanut kyllä, mutta niin on moni muukin ja varsinkin ihminen kotona, koulussa, kaupassa, työmatkoilla jne. vähän joka paikassa. Venäjällä juuri majava tappoi ihmisen. Pitänee perustaa uusi yhdistys vaatimaan majavavapaata Suomea.
Ei pelätäkään villisikojen tappavan lapsia, mutta ei Virossa tai Puolassa pelätä sudenkaan tekevän niin, toisin kuin meillä täällä. Ei tällaista "susi tappaa ihmisiä" vouhotusta käydä missään sivistyneessä maassa ja tästä näkökulmasta tarkasteltuna Suomi on Viron ja Puolan, jopa Romanian, rinnalla kehitysmaa.
Ja miksi tätä "susi tappaa ihmisiä" edes mantrataan? Siksi, että susi syö meille metsästäjille korvamerkittyä riistaa ja metsästyskoiriamme, joille on annettu ihmisen asema. Ja jotta tästä ongelmasta päästäisiin, täytyy pitää yllä hegemoniaa suden vaarallisuudesta ihmiselle, millä vedotaan vanhemman vaistoihin et cetera, jotta saataisiin yleinen hyväksyntä susivihalle.
Sutta ei tee yhtään turvallisemmaksi lapsille se, että muutkin villieläimet voivat olla vaarallisia. Vähän kuin kertoisit HIV-tartunnan olevan harmiton, koska kuppakin tappaa...
VastaaPoista”Sivistysvaltiokeskustelu” on useimmiten melko onttoa, koska sillä pyritään sivuuttamaan asialliset argumentit tyhjänpäiväisellä retoriikalla, joka ei tuo keskusteluun mitään uutta. Mutta jos et itse ole huomannut, niin susikeskustelua käydään samaan tapaa esimerkiksi Ruotsissa ja Venäjällä keskustelusta on jo ajat sitten siirrytty toimintaan.
En tiedä Jussi mistä vedit tuon ”susivihan”. Itse en sutta vihaa. Jos jotain vihaan, niin epäonnistunutta susipolitiikkaa ja naivia sudenylistyspropagandaa. Minun mielestäni susi voisi olla metsästettävä riistaeläin siinä missä karhu ja ilveskin ovat. Ei niitä sen enempää tarvitse jalustalle nostaa.
Ei, mutta suden vaarallisuus ei kuitenkaan ole se ensisijainen uhkatekijä, joka pitäisi huomioida ja siksi se viekin huomion helposti pois oleellisemmista vaaratekijöistä. Lisäksi, kun suden vaarallisuukäytetään lähinnä tarkoitushakuisesti perusteeksi saada eliminoida susia. Mitään muuta perustetta sillä ei ole ja siksi se liittyy olennaisesti negaationa vihan rakentamiselle.
VastaaPoistaOli hieno katsoa ja kuulla eilisessä TV-keskustelussa Viron Andres Lillemäea. Vastaavasti huhtikuun Metsästys ja kalastus lehdessä oli hyvin mielenkiintoista kertomaa Viron susitilanteesta. Maassa, jota me täältä Suomesta katsomme mielellämme alaspäin isällisen hempeästi, osataan susipolisiikka hoitaa tavalla, josta todellakin voisimme ottaa oppia. Sutta ei siellä pelätä eikä vihata. Susi on riistaeläin muiden joukossa, eikä siihen liity mitään ylimääräisiä konnotaatioita. Lampuritkin ilmaisevat harminsa vasta siinä vaiheessa, kun puolet tai ylikin lampaista on päätynyt suden ravinnoksi. Täällä riittää pelkkä epävarma tassunjälki nostamaan äläkän. Myös Lillemäen kommentti; "omista susista täytyy pitää huolta" oli jotain, mitä täälläkin toivoisi joskus kuulevansa.
Sama lääke pitäisi saada tänne Suomeen. Riittävän suuri susikanta eli useampi kymmenen laumaa ja joka vuosi voitaisiin kiintiöperusteisesti metsästää 150-200 sutta. Jos täällä ei anneta kannan kasvaa, eikä sudesta riistaeläimenä huolehdita ja arvostusta lisätä, susikantaa ei voida koskaan säädellä samalla tavalla kuin Virossa (eli direktiivin liitteestä IV siirryttäisiin koko maassa liitteen V mukaiseen kannansäätelyyn) eikä tämän hetkiselle pattitilanteelle ole loppua. Ja niin kauna kuin mantraamme "susi tappaa ihmisiä" tähän ei päästä. Jo pelkkä hokema kertoo tahtotilan puuttumisesta, koska miksi sitä muuten toistettaisiin uudelleen ja uudelleen.
Myös ja ennen kaikkea meidän metsästäjien asenne kaipaisi kipeästi päivitystä. En voi ymmärtää sitä asennetta, että sen jälkeen kun metsästyskortti on taskussa ja SML-metsopinssi rintapielessä, susi suteen PITÄÄ suhtautua anomaliana sen sijaan, että suhtautuisimme siihen terveellä ja objektiivisella asenteella riistaeläimenä muiden joukossa. Kestävän käytön periaate ja riistanhoito edellyttävät myös kannan säilymiseen liittyviä tavoiteita ja toimenpiteitä. Silloin kun vastaavat käytännöt ja toimenpiteet, joita harjoitamme muiden riistaeläinten kannanhoidossa riistanruokinnasta lähtien (vrt. hirvikannan valmisteilla oleva hoitosuunnitelma) ulottuvat myös suteen, suhtaudutaan siihen tasavertaisena riistalajina muiden joukossa.
Kyllä susi on potentiaalinen vaaratekijä, joka on syytä ottaa tosissaan. Varsinkin se on sitä lapsille ja erityisesti pyöriessään vaikka päiväkodin pihapiirissä. Esim näin:
VastaaPoistahttp://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288554962913.html
En oikein ymmärrä miksi rakennat olkinukkea susivihasta ja metsästäjistä. Kaikki tuntemani metsästäjät arvostavat sutta riistaeläimenä ja näkevät sille paikan Suomen luonnossa. Metsästäjätkään eivät voi kuitenkaan hyväksyä susia pihapiireissä, eivätkä tietenkään hyväksy metsästyskoirien kuolemia. Sudet kuuluvat erämaihin ja niiden tulee luontaisesti kaihtaa ihmisiä, sekä heidän läheisyydessä olevia metsästyskoiria.
Tämä luonnollinen tilanne saavutetaan susia metsästämällä. Aivan kuten on Virossa tehty.
En myöskään ymmärrä, miksi katsot Viroa ”alaspäin isällisen lempeästi”. Olen käynyt Virossa kymmeniä kertoja metsällä ja muutenkin. Tunnen monia Virolaisia ihmisiä. Olen päinvastoin monesti katsellut Viroa ylöspäin ja arvostan suuresti heidän maataan ja kulttuuriaan.
Eilisen TV-keskustelun paras esiintyjä oli todellakin Andres Lillemäe. Olen todellakin samaa mieltä hänen esittämistään huomioista. Viron susitilanne onkin niin hyvä, koska siellä sutta ei ole nostettu myyttiseksi puolijumalaksi, vaan siihen on aina suhtauduttu luonnollisesti riista- ja haittaeläimenä.
Potentiaalisia vaaratekijöitä ovat myös punkit, koirat, liikenne, lasten omat vanhemmat jne. Miksi näistä pitäisi huomio siirtää johonkin sellaiseen, mikä on kaikkein epätodennäköisintä? Mikä muu kuin viha sutta kohtaan nostaa sen näiden kaikkien edelle?
VastaaPoistaJuurikin ajatus sudesta haittaeläimenä on se, joka pahimmin vääristää suhtautumista suteen riistaeläimenä. Minkki tai villikissa ovat haittaeläimiä, koska näillä ei ole luontoon kuulumattominan vieraslajina paikkaa ekosysteemissämme. Metsästyksen tulee lähteä siitä, että riistaa kunnioitetaan ja Tapiolta pyydetään, ei oteta. Sudella on korvaamaton paikka ekosysteemissä ja sitä paikkaa ei voi hoitaa mikään muu niin hyvin, kuin susi sen tekee. Tästä on hyvänä esimerkkinä vaikka se mitä tapahtui hirvikannallemme, kun susi kannan säätelijänä korvautui ihmisellä. Se degeneroitui. Suden luokittelu haittaeläimeksi ei tee arvoa sudelle arvokkaana ja ainutlaatuisena riistaeläimenä. Ihmiskeskeisyys ei voi myöskään olla määre, koska vimeistään metsästäjän tulisi luonnosta elävänä ymmärtää oma asemansa ja pienuutensa ihmisenä lajina muiden joukossa, koko luonnon kirjossa.
En rakenna olkinukkea. Kerron vain omasta kokemuksestani miten metsästäjänä olen nähnyt, kuullut ja kokenut metsästäjäkunnassa ikävä kyllä turhan yleisen asenteen suteen. Susien paikka on reviireillään ja meidän on yksinkertaisesti se kyettävä hyväksymään. Jossin näiden reviirienkin on sijaittava ja yleensä ne ovat siellä, missä sudella on sille sopivaa ravintoa tarjolla. Voidaan myös miettiä esim. pitääkö valkohäntäpeuroja houkutella keskelle kyliä? Ennen kuin susi lakkaa metsästäjien mielissä olemasta haittaeläin, Viron kaltaiseen tilanteeseen meillä ei ole pienintäkään toivoa. Susi on alkuperäislaji, josta meidän tulisi olla ylpeitä sen sijaan, että siihen suhtaudutaan haittana.
Punkkeja vastaan suojaudutaan mm. vaattein, karkottein ja rokottein. Punkit ovat vaarallisia lähinnä Ahvenanmaalla ja Turun saaristossa, näilläkin alueilla vain yhdellä sadasta punkista puutiaisaivokuumetta aiheuttava virus. Borrelioositapaukset ovat hiukan yleisempiä (ja harmittomampia), mutta keskimäärin vain kaksi sadasta bakteeria kantavasta punkista aiheuttaa infektion, eivätkä läheskään kaikki punkit edes kanna tätä bakteeria. Tämä on siis melko epätodennäköinen uhka, mutta ollut erittäin paljon esillä mediassa.
VastaaPoistaIhmiselle vaarallinen koira lopetetaan. Liikenne pyritään tekemään jatkuvasti yhä turvallisemmaksi. Lastensuojelu on kuuma puheenaihe mediassa juuri nyt. Näitä kaikkia riskejä vastaan siis suojaudutaan ja niihin varaudutaan. Olisi varsin tyhmää ajatella sutta vain myyttisenä, jalona eläimenä ja näin vähätellä sen vaarallisuutta. Kuinka moni äiti sanoo lapselleen, että kaikki koirat ovat kilttejä ja tuntemattomia irvisteleviä piskejä voi huoletta mennä silittämään? Jokainen ymmärtää kuinka vaarallinen koira voi olla lapselle.
Aivan helposti susi voi olla samaan aikaan arvostettua riistaa, mutta myös haittaeläin. Ei nämä kaksi kategoriaa poissulje toisiaan. Vieraspedoista minkki ja supikoira ovat molempia, mutta myös hanhet ja kyyhkyt voivat olla sellaisia, kuten myös aiemmin pelkäämäsi villisiat. Esimerkkejä on vaikka kuinka paljon, mutta ehkä kaikkein tutuin näistä on hirvi.
Ei sutta tarvitse vihata tai vähätellä, vaikka ymmärtääkin ettei ihmisen ja suden reviirit sovi samaan aikaan Etelä-Suomen taajamiin. Eivät sinne sovi karhutkaan, vaikka niitä kuinka metsän kuninkaina arvostetaan.
Jos kokemuksesi muista metsästäjistä ovat tuollaisia, niin kannattaisiko uudelleen miettiä, minkälaisissa porukuissa on mukana? Omassa tuttavapiirissä en tiedä yhtään suden vihaajaa tai suden salakaatajaa. Kaikki tuntemani metsästäjät noudattavat Suomen lakia sekä metsästyksen eettisiä periaatteita.
Myös ihmiselle vaaralliset sudet voidaan lopettaa, mutta lähtökohta ei voi olla se, että susi on lähtökotaisesti ihmiselle vaarallinen eli se automaattisesti "tappaisi ihmisiä". Kaikki eläimet voivat olla ja tappaa. Samalla tavalla ajateltuna jokaista vanhempaa täytyisi pitää potentiaalisena lapsentappajana. Asun ja metsästelen itse alueella, jossa susi viihtyy lähellä astutusta, enkä koe sitä ongelmaksi millään tavalla ja uskallan jopa väittää, että edustan mielipide-enemmistöä meillä päin. Vahinkojakin voidaan ennalta ehkäistä ja suden kanssa oppia elämään. Kyse on vain asenteesta (ja politiikasta). Olemme myös ilolla saaneet huomata sen, miten merkittävä tekijä susi on ollut vaikka riistan ja luonnon muutenkin monimuotoistajana. Eikä täällä ole susia taajamissa, korkeintaan haja-asutuksen lähellä. Irtokoiria, rattijuoppoja, päästään vinksahtaneita sen sijaan on siinä kuin punkkejakin.
VastaaPoistaLakia noudatetaan myös omassa porukassani ja siksi olenkin valinnut heidät jakamaan riistamaani. Vaihtoehtojakin olisi, mutta huomattavasti huonompia. Onneksi näin.
Ei kai kukaan ole väittänyt, että susi ”automaattisesti tappaa ihmisiä”? En ole tuollaista väitettä tätä aiemmin kuullut. Tuossa yllä olevassa blogauksessa on sen sijaan melko selkeästi kerrottu se tosiasia, että susi on tappanut ihmisiä (lähinnä pieniä lapsia) silloin kuin niitä edellisen kerran Etelä-Suomessa oli. Susi ei luonnolleen mitään mahda, niinpä ympäri maailmaa tulee nykyäänkin tietoja vakavista susivahingoista.
VastaaPoistaHieno homma Jussi, jos Sinusta pihoissa pyörivät sudet tuovat rikasta monimuotoisuutta ja ihanaa vaihtelua lintulaudan iänikuisiin talitintteihin. Ei kuitenkaan tarvitse paljoakaan empatiaa ymmärtää äitiä, joka ei voi laittaa lastaan pihalle vaunuissa nukkumaan, koska alueella liikkuu susia.
Ja kyllä, kyse on juurikin politiikasta. Pitää hyväksyä, suden karkottaminen kaikilla keinoilla pois pihoista. Myös pitää sallia kotieläinten ja koirien suojeleminen akuutissa hyökkäystilanteessa. Susikantaa tulee rajoittaa metsäpeura-alueilla, jottei peura kuole sukupuuttoon. Muutoin susi sopii erämaihin siinä missä karhutkin. Susien laskentaan tulee saada luottamus ja kun käytettävissä on oikeat luvut, voidaan päättää missä määrin susikantaa kestää metsästystä vai tarvitaanko sen suojelua.
Me kaikki tiedämme suden tappaneen ihmisiä. Onko sillä sen suurempaa merkitystä kuin sillä, että monet muutkin eläimet ovat tappaneet ja tappavat? Vähän sama asia, kuin otsikoisi jonkun väestönryhmän tekevän myymälävarkauksia, vaikka tiedämme, että tähän syyllistyy kaikki sosiaaliluokat kaikista väestöryhmistä. Toisin sanoen ainoa syy tällaisen informaation esille tuomiseen on tarkoitushakuisuus, jos ymmärrät. Tätä tarkoitin politiikalla.
VastaaPoistaEn ole koskaan tavannut pihassa pyörivää sutta. Omasta pihastani olen joskus sudenjäljet löytänyt, mutta ei se silloinkaan siellä ollut pyörinyt. Kulki, kun minä nukuin. Varsinkin täällä, jossa susi on uusi asia, eikä siihen ole totuttu olisi hyvä miettiä mikä pihassa sutta houkuttaa, jos se siellä toistuvasti käy. Iso ongelma on mm. riistanruokinta, jota harjoitetaan käytännössä katsoen pihoissa tai ainakin välittömässä läheisyydessä. Valkohäntäisiä houkutellaan asutuksen läheisyyteen. Luonnollisesti pedot seuraavat näitä ja haaskoja löytyy lähistöltä. Ei susi lähde ajamaan saalistaan tietoisesti asutuksen läheltä pois vain siksi, että saisi kaataa sen riittävän matkan päässä jostain talosta. Ja niin kauan kun peurapolut kulkee pihoissa, kulkee niitä pitkin myös pedot.
Meillä lapset leikkivät pihalla ja kulkevat kanssani metsissä. Koskaan en ole tuntenut tarvetta huolestua, enkä halua opettaa lapsiani pelon kultturiin. Sen sijaan haluan opettaa lapsilleni tervettä suhdetta ja kunnioitusta luontoa kohtaan. Samoin toimii vaimoni, joka myös maksaa riistanhoitomaksua.
Mistä erämaat sudelle? Ei ole sellaisia erämaita, joissa susi ei haittaisi sitten vaikka metsästäjiä. Susi tuntuu aina olevan jokun tiellä. Lisäksi, jos suden ja sedn saaliseläinten luontaiset elinympäristöt halutaan lisäksi poistaa, niin johonkin sen saaliseläimet hakeutuvat ja susi niitä seuraa. Vai pitääkö meidän pystyttää raiskioiden reunoille liikennemerkkejä, jossa sallitaan kaikkien muiden metsäeläinten kulkea, paitsi suden?
Metsäpeuraa auttaa parhaiten uusien elinympäristöjen löytyminen ja kuuleman mukaan onneksi tällainen hanke onkin vireillä ainakin Satakunnan pohjoisosaan ja vissiin muuallekin. Tätä pidän paljon merkityksekkäämpänä, kuin peuran ekologiaan olennaisesti kuuluvaan luonnossa tapahtuvaan predaatioon puuttumista.
No jopas siellä Raumalla on niin mukavaa ja ruusunpunaista. Hieman mietittyäsi saatat havaita (jo vaikka tästä mediassa käydystä keskustelusta), että kaikki eivät ole aivan yhtä iloisia ja tyytyväisiä pihoissa, leikkipaikoilla ja kouluteillä kulkevista suurpedoista. Jos et tuota ymmärrä, niin keskustelua ei liene syytä jatkaa.
VastaaPoistaSudelle on tilaa Suomessa ylin kyllin, kunhan se taas opetetaan varomaan ihmistä ja metsästyskoiria. Sen jälkeen luonnollisesti ihmistä pelkääviä susia voidaan suojella, kuten muitakin suurpetoja. Mahtuuhan noita karhuja ja ilveksiäkin kulkemaan. Lähtökohtaisesti peurojen tai kauriiden ruokintapaikat eivät ole ongelma. Lähes koko valkohäntäpeuran pääesiintymisalue, eli Länsi-Suomi on aivan liian tiivisti asuttua kulttuurimaisemaa, johon ei mitenkään mahdu suden reviiri. Asutus, laajat peltoaukeat ja metsäsaarekkeet eivät myöskään ole suden lajityypillistä asuinseutua. Se joutuu tuolla alueella aivan liian usein kosketuksiin ihmisten ja liikenteen kanssa.
Tuosta predaation puuttumisesta oli kosolti juttua jo
http://www.terveisetravintoketjunhuipulta.com/2013/03/kainuun-metsapeura-kuolee-sukupuuttoon.html
blogauksen yhteydessä. On se kumma että peuralle predaatio on niin kovin tärkeää vaikka kamppaileekin sukupuuton alla, mutta susi ei moista predaatiota tarvitse luonnollisen saalistajansa suunnalta.
Ei täällä ole mukavaa ja ruusunpunaista. Täällä ollaan vain järkeviä ja jalat maassa, eikä tiltuilla hamosissa. Ihan pakostakin olen joutunut seuraamaan mediassa käytyä keskustelua sekä tietysti myös keskustelua paikallisella tasolla ja se on koko ajan vahvistanut käsitystäni siitä, että järki on keskustelusta kaikonnut jo ajat sitten hyesterioinnin tieltä. Paikoin hysteria muistuttaakin jo hurmosliikettä sisältäen samoja piirteitä, kuin missä hyvänsä pietistisessä ilmentymässä. Susikeskustelussa ei myöskään enää puhuta sudesta, vaan jostain ihan muusta missä sana 'susi' ilmentää jotain muuta, kuin eläintä canis lupus.
VastaaPoistaEikä sutta tarvitse suojella. Riittää että susi hyväksytään osana ekosyseemiä. Eikä se ole suden vika, että täällä viljellään valkohäntiä ihmisasutuksen tuntumassa. Syyllistyn myös itse siihen pitämällä peuranruokintaa, en aivan lähellä asutusta, mutta suhteessa lähempänä kuitenkin mitä voitaisiin pitää "erämaana". Minulle susi ei kuitenkaan ole haitta, vaan rikkaus josta on luonnossa huippupetona monin verroin enemmän hyötyä kuin haittaa.
Oman kokemukseni mukaan susi myös välttää ihmistä. Vuosien aikana en ole koskaan joutunut suden kanssa tilanteeseen, jossa se ei olisi minua väistänyt ja näitä kohtaamisia, jos niitä sellaisiksi voi sanoa, on ollut enemmän kuin useita. Lukemattomia öitä ole susimailla viettänyt ja kulkenut ilman aseita susien perässä, mutta milloinkaan yksikään susi ei ole minulle osoittanut elottomuutta, vaan aina lähtenyt alta pois.
Väite siitä, että tänne ei mahtuisi susireviiriä on paradoksi. Susi pystyy elämään täällä vallan mainiosti. Ongelma on enemmän ihmisessä, kuin sudessa. Susi on aina ollut ihmisen lähellä ja opportunistina aikoinaan kesyyntynytkin ihmisen seuralaislajiksi. Jos susi halutaan pois ihmisen läheisyydestä, pitää myös sen saalistama ravinto siirtää pois ihmisten läheisyydestä. Tämä on se syy, miksi täällä on susia, valkohäntäpeurat. Jos täällä ei olisi runsasta ruoka-aittaa sudelle, ei täällä olisi susiakaan ja niin kauan kuin täällä peuroja on, niin että päät yhteen kolisee, niin kauan on myös susia metsästettiin niitä tai ei. Lounainen Suomi on aina ollut susivaelluksen kohde. Susi puhtaasti erämaiden lajian on pelkkä myytti ja mielikuvituksen tuote, ei tosiasia. "Metsäsusi" on yhtä paljon puppua kuin "taajamasusikin".
Susi ei tarvitse predaatiota, koska huippupetoja säätelee eri ekologiset tekijät ja lainalaisuudet ravintopyramidirakenteessa. Tästä syystä ihminen on ainoa laji (mikäli ei puhuta vieraslajeista), joka pystyy hävittämään oman saalislajinsa sukupuuttoon ennen itseään. Ja jos metsäpeurasta on huolissaan, pitäisi vaatia niiden metsästyksen lopettamista ja olla rakentavasti mukana uusien elinpiirien mahdollistamisessa.
Huomaan, että käytät argumenttia suden vaarallisuudesta ihmiselle keppihevosena, kun pitäisi oikeammin puhua sudesta ja metsästyskoirasta. Paremminkin siis otsikoksi voisi vaihtaa "Kausi-influenssa tappaa ihmisiä". Se vaatii joka vuosi tuhannen ihmisen hengen yksinomaa Suomessa, eikä sitä käytetä tarkoitushakuisuuksiin.
Ei tuossa mitään paradoksia ole. Susi kun on suurpeto, joka todistetusti on ihmiselle (lähinnä lapsille) vaarallinen, ei voi asettua pysyvästi ihmisasutuksen sekaan. Tai toki voi, mutta se pitää poistaa sieltä aivan samoin kuin rotat tai muut haittaeläimet. Susi hyötyy predaatiosta samojen lainalaisuuksien kautta kuin metsäpeurakin. Metsästys auttaa opettamaan susille ne alueet, joissa sen on mahdollista elää lajityypillistä elämäänsä.
VastaaPoistaKausi-influenssasta kirjoitetaan mediassa paljon, mutten näe mitään syytä kirjoittaa siitä metsästysblogissa. Totta kai olen huolissani ihmisten lisäksi myös kotieläimistä ja lemmikeistä. Vai ovatko Sinun mielestäsi susien tappamat koirat jotenkin positiivinen asia?
Susien tappamille koirille annan saman painoarvon mikä niille oli Kokko Kustaalla, jolta taisi mennä lähemmäs 30 koiraa susijahdeissa suden syötteinä. Rakkaita ja korvaamattomia olivat kaikki, mutta menetyksen riski kuului pelin henkeen. Metsästykseen sisältyy aina omat riskinsä ja yhtä lailla metsästyskoira voi päätyä elämänsä ehtooseen hukkumalla, hirven potkuihin, jäämällä auton alle tai luotiin. Näitä koirien kohtaloita on vuosittain paljon enemmän kuin hallin hampaisiin joutuvia, mutta ei niillä tehdä politiikkaa, kuten suden syömillä koirila.
VastaaPoistaEdelleenkään en koe perustelluksi sutta haittaeäimenä, koska sen merkitys huippupetona ja hyötyeläimenä on siinä määrin korvaamaton, että edes me metsästäjät emme siihen yllä, koska motivaatiomme diversiteetin ylläpitäjinä on jotain ihan muuta, kuin luonnonmukaista. Et ole edes perustelut miksi susi olisi haittaeläin. Äidinmaidosta opittuako?
Miten susi oppii "sen oikean" elinpiirinsä täällä, jos se ei opi sitä siellä missä sitä metsästetään ihan ihan eri mittakaavassa kuin meillä täällä Suomessa? Jo nykyisellään meilläkin luvalla poistetaan keskimäärin 30-40 sutta vuodessa ja laittomuudet päälle, eikä susi sittenkään ala mieleiseksemme. Voisiko vika olla suhteutumisesamme suteen, jos se ei kerta kaikkiaan ala koiraksi?
Kiitos Jussi, mutta kantamme taitavat olla niin etäällä toisistaan, että tämä menee vain saman jankkaamiseksi. Mielestäni noin ilmeisiä ja helposti vältettäviä riskejä ei kannata ottaa, kun kyseessä on ihmishenget, varsinkin pienet lapset. Metsästyskoira on lemmikki, metsästyskaveri ja perheenjäsen, sen kuolemaan en voi suhtautua välinpitämättömästi, tyyliin olkoon sudensyöttinä. Kaiken lisäksi hyvän metsästyskoiran (vakuutus)arvo voi helposti olla 10.000-15.000 €. Jos ei sääli koiraa, niin arvokasta omaisuutta kyllä. Lisäksi koiran kanssa metsästäminen on erittäin arvokasta ja ikimuistoista metsästyskulttuuria meillä Suomessa. Siitä en tietenkään ole valmis luopumaan vaikka itselläni ei koiraa olekaan.
VastaaPoistaSusi ei millään muotoa ole korvaamaton. Pärjäsimme sata vuotta Etelä-Suomessa ilman ja pärjäämme jatkossakin. Susi sopii erämaihin, siellä on sen paikka. Tämä asia on helposti hoidettavissa. Meillä on siihen keinot, kunhan se vain sallitaan.
Tämä on minun mielipiteeni ja puolestani voit pitäytyä omassasi, tuskin kannattaa jankata tämän enempää… ;)
Tuossa linkki 13.8 ilmestyneeseen Helsingin sanomiin ja Satakunnan kansaan.
VastaaPoistaSusi asia on siellä kyllä ns. "kielen päällä".
Ei minusta kyllä mitenkään "laji tyypilllistä" käyttäytymistä susilta tuollainen.
http://www.hs.fi/kotimaa/Huittisten+susilauma+p%C3%A4%C3%A4st%C3%A4%C3%A4+ihmisen+l%C3%A4helleen/a1376281476302
http://www.satakunnankansa.fi/Satakunta/1194831999797/artikkeli/hs+hukka+vilkuili+raparperipuskan+takaa+-+elaako+huittisissa+kesyja+susia+.html
Kiitos linkeistä.
VastaaPoistaSusi on villieläin ja peto. Pihassa kesyn oloisesti pyörivät sudet ovat vaarallisia ja arvaamattomia. Alueen lauma pitäisi ilman muuta poistaa, ennen kuin jotain todella ikävää ja rahalla korvaamatonta tapahtuu.
Käsittämätöntä, että viranomaiset odottavat lisää vahinkoja ennen kuin asiassa toimitaan.
Miksihän tuossa listassa ei ole mukana vuonna 1932 sattunutta tapausta, jossa susi söi 6-vuotiaan tytön Puumalan Kuikkalan kylässä - täällä on lehtileike siitä: http://www.taajamasusi.com/historian-tapahtumat/110-susi-soi-kuusivuotiaan-tyton-v-1932
VastaaPoistaEtsin pikaisesti uutisia suden syömistä lapsista ulkomailla ja tuorein tapaus, jonka löysin oli Ukrainan Odessassa 2012, jossa susi/sudet söivät 2-vuotiaan pojan: http://www.skinnymoose.com/bbb/2012/08/13/2-year-old-devoured-by-wolves-odessa-russia/
Kiitos, mielenkiintoiset linkit.
VastaaPoistaTässä mielenkiintoinen haastattelu - erämies ja metsästäjä, susiasiantuntija Seppo Ronkainen kertoo susista: http://areena.yle.fi/radio/2094309
VastaaPoistaKiitos mielenkiintoisesta, asiallisesta ja kiihkottomasta linkistä.
VastaaPoistaMuuttakoot muualle asumaan jos sudet harmittavat asuinympäristössä, susi kuuluu luontoon.
VastaaPoistaHeh heh, et tainnut oikein ymmärtää pointtia. Sudet toki kuuluvat luontoon eli erämaahan, mutteivat todellakaan kuulu asuinympäristöön. Yhtä vähän kuin luteet tai rotat, niilläkin on paikkansa, muttei asuinympäristössä.
VastaaPoistahttp://en.wikipedia.org/wiki/List_of_wolf_attacks
VastaaPoistaWikipediasta löytyy dokumentoituja susien aiheuttamia tappoja ihmistä kohtaan 2000-luvulla eli viimeisen 14 vuoden aikana yhteensä 43 kpl.
Keskimääräisesti tuo tarkoittaa noin 3 tapausta per vuosi, vaikkakin ne eivät jakaudu aivan tasaisesti.
Maailmanlaajuisesti siis. Suomessa dokumentoituja tapauksia ei ole ainoatakaan.
Vertailun vuoksi.
Hait tappavat maailmanlaajuisesti n. 5 henkilöä per vuosi, ja tästä listasta voi mennä hieman hakemaan sitä perspektiiviä elämään noin yleisemmin - mitkä asiat ovat oikeasti vaarallisia ja mitkä eivät ole.
http://www.buzzfeed.com/awesomer/20-things-that-kill-more-people-than-sharks-every
Voisi olla parempi käyttää se energia ja tarmo niihin asioihin, jotka vaikkapa niitä lapsia ja koululaisia aivan oikeasti uhkaa (rattijuopot, liikenteessä puhelinta näpräävät, välinpitämättömät vanhemmat, alkoholi, päihteet, jne. jne. jne.)
Jep ja ampiaiset, punkit, hirvet, alkueläimet jne. kaikki varmasti tappaneet suomalaisia viimevuosina enemmän kuin sudet. Se ei kuitenkaan pienennä yhtään susien aiheuttamaa varaa, eikä siitä johtuvia haittatekijöitä.
VastaaPoistaVai luuletko susialueella lastensa takia pelkävää äitiä yhtään lohduttavan tieto, että hait tappavat enemmän ihmisiä? Antaisitko itse lastesi uida rannalla, jossa tiedetään olevan isoja haita? Ajattelisitko, että kyllä niitä lapsia voi aina lisää tehdä, jos joku kuolee?