Laadukkaita metsästysvideoita

Internetin videopalvelut ovat pullollaan metsästysvideoita maapallon joka kolkilta ja lähes kaikista metsästysmuodoista. Poimitaan nyt vapun kunniaksi esille pari laadukasta jahtikuvausta maailman isoimpien hirvien jahdeista. Tapahtumapaikkoina ovat valtavat erämaat Kanadan Brittiläisessä Kolumbiassa. Jahti ulottuu hevosilla ratsastaen syvälle erämaan vuoristoon, jossa jättiläishirvien lisäksi voi metsästää mm. karibua, harmaakarhua, vapitia, valkopyrstöriekkoa ja ohutsarvilammasta.

No, vajaan neljän kuukauden kuluttua päästään täälläkin taas tositoimiin. Ja ehkä jonain päivänä on mahdollista kokea näiden videoiden antia paikanpäälläkin. Toivotaan ja odotetaan… siihen asti katsellaan videoita! 

Riistamakkaran eli tuoremakkaran valmistus

Nyt grillikauden alettua kannattaa tehdä kotitekoista makkaraa. Itse tehty tuoremakkara maistuu paremmalta koska voit vapaasti valita mieleisesi raaka-aineet ja ennen kaikkea tiedät tasan tarkkaan mistä makkarasi on valmistettu.

Omatekoinen riistatuoremakkara on yksinkertaista tehdä. Helpoiten homma onnistuu yleiskoneen ja makkarakoneen kanssa. Makkarakoneita on käsikäyttöisenä, sekä yleiskoneiden ja lihamyllyjen varusteina. Hätätilanteessa myös ketsuppipullon kaulasta tai sopivasta suppilosta voi tehdä oman "makkarakoneen".  Lisäksi tarvitset lampaan tai porsaan suolta. Lampaansuoli on ohuempaa nakkikokoa ja porsaansuoli perinteistä grillilenkkikokoa. Suolia myydään yleensä suolattuna tai pakastettuna. Suolta kannattaa liottaa kylmässä vedessä muutama tunti ennen käyttöä.

riistajauhelihaa

possunjauhelihaa tai pekonia tai silavaa (ilman kamaraa)

yrttejä (persilja, timjami, oregano…)

suolaa

pippuria

Makkaraa voidaan tehdä kaikesta riistanlihasta hirvestä sorsaan. Riistaliha on yleensä melko vähärasvaista, joten mehevyyttä saa jauhamalla joukkoon silavaa (jopa 25%) tai pekonia. Voit myös sekoittaa keskenään 50/50 suhteessa riistan- ja possunjauhelihaa. Silppua joukkoon reilusti yrttejä. Mausta massa pippurilla ja suolalla. Oikea suolan määrä on n. 1,2 – 1,5 %, eli kilon massaan 15 g suolaa (eli 3 teelusikallista). Voit tarkistaa maun pyörittämällä taikinasta pienen koepallon ja paistamalla sen pannulla.

Anna massan pyöriä yleiskoneen taikinakoukulla pitkään ja laita se vielä vetäytymään kylmään muutamaksi tunniksi. Pakkaa taikina makkarakoneella suoleen. Älä täytä liian tiiviisti, sillä täyte yleensä turpoa hiukan kypsennyksen aikana. Ennen kypsennystä nosta makkarat hetkeksi huoneenlämpöön. Tee viiltoja kuoreen ja paista/grillaa kypsäksi. Ylimääräiset makkarat kannattaa pakastaa raakoina ja sopivina kerta-annoksina.

Säilyvyyden parantamiseksi voit myös esikypsentää makkarat laittamalla ne kiehuvaan veteen, nostamalla kattilan pois tulilta ja antamalla makkaroiden muhia viitisen minuuttia kuumassa vedessä. Tämän jälkeen makkarat jäähdytetään kylmässä vedessä, pakataan tyhjiöpakkaukseen ja säilytetään jääkaapissa.

Yllä olevalla perusohjeella saat hyviä perusmakkaroita, joissa riistan omaa makua ei ole liikaa peitetty mausteiden alle. Lisää metsäistä mietoa makua saa lisäämällä joukkoon vaikka kuivattuja suppilovahveroita tai rouhittua katajanmarjaa.

Chorizo

Mausteisempaa chorizo –tyyppistä makkaraa tulee sekoittamalla kiloon jauhelihaa 4-5 murskattua valkosipulinkynttä, 2 rkl (savustettua) paprikajauhetta, 1 tl suolaa, pätkä silputtua chiliä, loraus punaviiniä, madeiraa tai balsamiviinietikkaa, mausteeksi vielä oreganoa ja mustapippuria.

Bratwurst

Bratwurst –tyyppistä makkaraa saat sekoittamalla kiloon jauhelihaa 250 g silavaa, 1½ tl jauhettua valkopippuria, 1 tl jauhettua korianteria, 1 tl jauhettua inkivääriä, ½ tl jauhettua muskotinkukkaa, 2½ tl suolaa, pätkä silputtua chiliä, hyppyselliset kuivattua meiramia ja jauhettuja kuminansiemeniä. Nesteeksi 1-1½ dl olutta.

Ryynimakkara

Sekoita kiloon jauhelihaa ½ kg melkein kypsiksi (vedessä tai maidossa) keitettyjä ohrasuurimoita, ½ kg jauhettuja elimiä (sydän, kieli, munuainen, perna, keuhkot), pari silputtua sipulia, 2 rkl suolaa, ¾ rkl maustepippuria, 1 rkl meiramia ja ½ rkl valkopippuria.

Yleensä mausteiseen makkaramassaan kannattaa lisätä hieman nestettä (n. ½ dl per kilo), se auttaa mausteiden sekoittumisessa ja imeytymisessä. Haluamastasi lopputuloksesta riippuen kokeile vettä, viiniä, olutta, viinaa (konjakki, jaloviina, viski…), riistalientä, verta, kermaa tai maitoa. Sekoita kaikki kuivamausteet ensin keskenään ja vasta sitten makkaramassaan. Erilaisia makkarareseptejä suunnitellessa lähinnä mielikuvitus on rajana, se on vähän kuin tekisi pitsaa. Miltei mikä tahansa on mahdollista täytettä. Kokeilemisen arvoisia ovat erilaiset juustot, sisäelimet, kasvikset, etana, kalat ja muut merenherkut.

Lisää reseptejä löydät täältä.

Kuvassa lautasella on yrtti- ja chorizo –makkarat. Parsan valmistusohjeet löytyvät täältä ja suppilovahverorisoton ohje puolestaan täältä.

PS: Muista osallistua arvontaan.

Vedätyshinnoitellut Siemens SecureEar –aktiivikuulosuojaimet

Miksi Suomessa harrastetavarat ovat niin kalliita? Olet varmasti törmännyt monet kerrat tuotteisiin, jotka muualla Euroopassa ja Jenkeissä ovat selvästi edullisempia kuin meillä. Usein hintaero on 10-20% ja selittyy meidän pienemmillä markkinoillamme, syrjäisellä sijainnilla, kovemmalla verotuksella ja kalliimmalla yleisellä kustannustasolla.

Ja sitten välillä näkee hinnoittelua, jolla lorotellaan suoraan asiakkaan iirikseen. Sanotaan, ettei se ole tyhmä joka pyytää, vaan se joka maksaa. Ylihinnoittelu ei tietenkään normaalisti ole laitonta, vaikka se selvästi petollista onkin. Vilppiä epäilemätön kuluttaja saadaan maksamaan tuotteesta enemmän kuin sen todellinen arvo on.

Olin nähnyt metsästyslehdissä Kuulotekniikka Oy:n mainoksia Siemens SecureEar -aktiivikuulosuojaimista. Idea tuntui hyvältä tai ainakin kokeilemisen arvoiselta. Niinpä otin yhteyttä Kuulotekniikkaan ja sain tarjouksen noista kuulosuojaimista. En ollut mitenkään osannut aavistaa, että kuulosuojainparin ohjehinta voisi olla 868 €. Joka on todellakin liikaa omalle budjetilleni ja moninkertainen hinta aiemmin käyttämiini laadukkaisiin suojaimiin. Kerroin budjettini myyjälle, joka tarjosikin tilalle passiivisia, mutta yksilöllisesti korvan muotoon tehtäviä ACS-melusuojaimia. Yrityksen nettisivuilta selvisi: ”ACS PRO -kuulosuojainparin hinta on 236,91 €”

Ajattelin jättää kuulosuojainten vaihtamisen tähän, mutta asia jäi kaivelemaan mieltä. Kiinnostuin vielä hankkimaan lisätietoja ja sainkin yllättäviä hakutuloksia netistä. Siemens SecureEar –kuulosuojainpari maksaa Saksassa vain 499 €. Suomen hinta on siis n. 74 % kalliimpi, eli rahassa 369 € enemmän. Jenkeissä tämä sama tuote on vieläkin halvempi $575 eli n. 440 € -> Kuulotekniikan hinta on n. 97 % kalliimpi. Englannissa tuotetta myydään hintaan £325 eli n. 381 € -> Kuulotekniikan hinta on n. 128 % kalliimpi.

Tämän enempää en viitsinyt hakea; vedätys oli paljastunut. Siemens SecureEar –kuulosuojainparin oikea vähittäismyyntihinta (eli arvo) on siis hädin tuskin edes puolet siitä millä Suomessa Kuulotekniikka Oy tuotetta myy. Tuosta kimpaantuneena tarkistin vielä noiden edullisempana vaihtoehtona tarjottujen ACS PRO –kuulosuojaimien hinnan. Niiden oikea myyntihinta Englannissa näyttäisi olevan £118,15 eli n. 138 €, Kuulotekniikan hinta on n. 72 % kalliimpi.

Näitä tuotteita on hiukan hankala ensimmäistä kertaa tilata netistä (jatkotilaus sen sijaan sujuu ongelmitta), mutta seuraavalla lomamatkalla homma hoituu helposti. Itse asiassa kaksi aikuista lentää Tampereelta Lontooseen juohevasti kaikkine kuluineen hintaan 142,58 € ja takaisin samaan hintaan, eli yhteensä 285,16 €. Erotukseksi jää vielä yli 200 € käytettäväksi pariin hotelliyöhön ja muuhun mukavaan.

Hmm, ostaisinko tämän tuotteen vedätyshintaan Suomesta vai kävisinkö vaikkapa vaimon kanssa parin yön lomalla Englannissa ja saisin kuulosuojaimet kaupan päälle? Tai suunnittelisinko asiaa vielä hieman pidemmälle, lentäisin vaikka kalastusmatkalle. Samalla rahalla pääsisin helposti yksin vaikka Edinburghiin ja rahaa vielä jäisikin... Täytyykin miettiä huolella. :)

Annoin tämän blogauksen Kuulotekniikka Oy:n markkinoinnille luettavaksi ennen julkaisua ja pyysin heiltä vastinetta. Lupauksistaan huolimatta he eivät sellaista toimittaneet kertomassaan aikataulussa, joten yllä esittämäni faktat lienevät totta myös heidänkin mielestään.

Minkälaiseen ryöstöhinnoitteluun Sinä olet törmännyt?

EDIT:

Valitsin sitten lopulta huomattavasti edullisemman, mutta lähes täydelliset MSA Sordin Supreme Pro-X kuulevat kuulosuojaimet.

Villisika vaarallisempi kuin susi?

Välillä on vaikea ymmärtää viranomaisten logiikkaa. Villisika on Suomessa harvinaisempi ja uhanalaisempi kuin liito-orava tai saimaannorppa. Nyt kuitenkin hämäläispihoissa tonkimassa käyneet villisiat saivat tappotuomion. Villisika ei käytännössä ole ihmiselle vaarallinen, sen enempää kuin muutkaan villieläimet, kuten vaikka peurat ja hirvet. Miksei luonnonsuojelijoita kiinnosta tasapuolisesti suojella kaikkia meillä luontaisesti esiintyviä eläimiä?

Miten on mahdollista, että uhanalainen eläin tapetaan jonkun pihanurmikon tai omenapuun takia? Samaan aikaan liito-orava estää kokonaisia rakennushankkeita. Yleisemmästä sudesta on oikeasti uhka ihmisille ja vaaditaan useiden kotieläinten ja lemmikkien kuolema, ennen kuin luvan saa edes suden hätistelyyn.

Onneksi lumet ehtivät jo Etelä-Suomesta sulaa. 

http://yle.fi/uutiset/villisikalauman_kohtalo_viranomaisten_liipasimella_ammutaanko_vai_ei/6592170

http://yle.fi/uutiset/pihoilla_mellastava_villisikalauma_sai_tappotuomion/6593188

EU – Ei koske metsästäjiä, tämänkin kanssa voimme elää?

Tapiolan takamailla –blogi nosti eilen esiin mielenkiintoisen asian:

Euroopan Komissio on järjestänyt nettikyselyn eurooppalaisten näkemyksistä aseasioissa. Jokaisen suomalaisen aseharrastajan on syytä käydä vastaamassa kyselyyn! Uhkana on, että mielipidekyselyn tuloksista puhutaan "kansan tukena" tai "äänenä" ja tavallisten metsästäjien ja aseharrastajien toimintaa vaikeutetaan jälleen.

Käy lukemassa koko juttu Tapiolan takamailla ja ilman muuta vastaamassa siihen kyselyyn tästä.

Kysely on varsin asenteellisesti laadittu. Sen takaa paistaa selvä asevastaisuus. En erityisemmin ihmettele, miksei tietoa tästä kyselystä ole ollut mediassa. Sehän on asevastustajien etu pysyä hiljaa asiasta. Pidänkin varsin ihmeellisenä etteivät edunvalvojamme Suomen Metsästäjäliitto ole asiasta ääntä pitänyt, vaikka heidän oman ilmoituksensa mukaisesti heidän ensimmäinen tehtävänsä on: ”Osallistuu kotimaiseen ja kansainväliseen metsästystä koskevaan politiikkaan”. Tämä nyt juurikin sellaista olisi. Taitaa vain Brysselin reissuilla olla kiire lähinnä edustusjahteihin ja muihin rientoihin? Kysely on alkanut jo 25. päivä maaliskuuta ja mielipiteitä kerätään kesäkuun 17. päivään saakka. Aikaa reagointiin olisi siis ollut jo reilusti, jos se nähtäisiin tarpeelliseksi

Toki tästä ovat olleet yllättävän hiljaa myös Riistakeskus ja NRA. Onneksi Tapiolan takamailla ollaan edes hereillä!

Muista levittää tietoa asiasta vaikka alla olevilla Facebook ja sähköpostipainikkeilla!

Marketin halpisoluet testissä

Aurinko paistaa välillä jo varsin kesäisesti, grillikausikin on ehditty avaamaan. Tähän aikaan vuodesta olut hakeutuu seuraani luonnonvoiman vääjäämättömyydellä. Tapasin hyvän ystäväni Karin (yllättäen) marketin oluthyllyjen välissä lappaamassa itselleni tuiki tuntematonta halpisolutta kärryynsä. Kehtasi jopa väittää sitä selvästi paremman makuiseksi ja vielä edullisemmaksikin, kuin oma valintani.

Pitihän tuo testata. Otinkin saman tien muutaman maistettavaksi kaikkia alle 2 € hintaisia puolenlitran tölkkejä, joita S-marketista löysin. Saaliini koostui kuuden merkkisistä tölkeistä. Mihinkään niistä en ole aiemmin tutustunutkaan. Olisin toki voinut kutsua pari kaveriakin maistelemaan ja tuomaan lisää objektiivisuutta testiin. Tyydyin kuitenkin (sori vaan kamut) laittamaan grillin ja saunan lämpiämään, sekä kirjaamaan ylös ainoat oikeat mielipiteet, eli subjektiivisen totuuden.

Sinebrychoff Musta Hevonen Vaalea Lager

Ensimmäiseksi käteen osui 70-luvun nostalgiaa. Musta Hevonen kun on Porin Oluen vanha tuotemerkki. Sitä en osaa sanoa onko maku entisensä, koska tuolloin en vielä oluista paljoa tiennyt. Mustan hevosen väri on kirkkaan kullankeltainen. Olut vaahtoa niukasti ja sekin katoaa nopeasti. Tuoksu mieto, hiukan metallinen ja maltainen, aavistus humalaa. Maussa on outo vivahde jotain keinotekoista (muovista tai pahvista) ja happoista, metallinen maku korostuu varsinkin kylmänä. Jälkimaku on lyhyt ja yllätyksetön. Kuitenkin helppo juoda ilman ahdistuksia ja pieni odotus tekee vain hyvää. Maku paranee selvästi lämmetessään.

Lasso Lager 

Tölkki kertoo Lasso Lager oluen reseptiikan kehitetyn nykyiseen muotoonsa Belgiassa vuonna 1888. Lisäksi kerrotaan parhaan nautintalämpötilan löytyvän suomalaiseen makuun sopivasti 4-6 asteisena. Itse usein pidän hieman lämpimämmästä oluesta, mutta Lasso maistuu hyvin myös näin kylmänä. Väri on vaalean pihkan keltainen ja Tuoksu miedon maltainen, jopa hedelmäinen. Vaalea vaahto kuivuu nopeasti. Maku on hyvällä tavalla helppo, sekä kevyt. Mietojen aromien joukosta löytyy häivähdys pähkinäistä, alkoholista, makeasta viljasta ja vain hitunen humalan kitkeryydestä. Ei suuria tunteita, mutta helposti nautittava erityisesti janoon ja saunajuomaksi. Näitä tulee huomaamatta naposteltua useampikin…

Martens Premium Pils

Tölkki on tämän kisan tyylikkäin, ehkä jopa arvokkaan näköinen.  Brewed and canned in Belgium –teksti antaa luvan odottaa myös sisällöltä jotain, sillä siltä suunnalta tulee monia makuuni sopivia oluita. Väri on hyvin vaalea. Vaahtoa vain kevyesti, kuitenkin kohtuullisen kestävää. Tuoksu yllätyksetön, ehkä hieman hiivainen. Maku on kuitenkin positiivinen yllätys. Maussa on leipää, pehmeä suutuntuma, jälkimaku kuiva ja lyhyt. Pehmeää ja sopivan täyteläistä, kyllä tämän kanssa pärjää vaikka hiukan pitempäänkin.

Hollandia

Perinteisen näköinen tölkki, jonka sisältö on tuotettu ja tölkitetty Hollannissa. Vaahtoaa kohtuullisen reilusti ja kestääkin jonkin aikaa. Väri tyypillisen vaaleankeltainen valkoisella vaahdolla. Tuoksu miedon maltainen, myös hiukan makeahko. Tämän oluen mausta ei tehdä lyriikkaa, eikä se herätä mitään tunteita. Ei lopputulos huonokaan ole, ehkä porukan hankalimmin arvosteltava. Maku muistuttaa etäisesti kuivaa siideriä, johon on sotkettu humalaa. Jälkimaku kuiva ja melko pitkä. Lämmettyä pistävä maku korostuu. Ei suosikkini, mutta voisin tarjoat kavereille ;)

Mariestads 

Porukan ainoa ruotsalainen olut ja lisäksi ruotsalaiseen tapaan kakkosolut, siis alkoholia vain 3,5 %. Kultainen väri, isokuplainen lyhyt valkea vaahto. Raikas tuoksu makeaa mallasta. Sopivasti hapokas ja makeahko, jälkimaku kuitenkin lähes olematon. Harmiton tuttavuus, yrittää ja onnistuukin. Pärjäisi kuitenkin paremmin ykkösoluiden vertailussa. Tässä porukassa hyvää keskikastia. Turvallinen, mutta yllätyksetön, kuin Volvon farmari.

Rainbow Pint of Lager (Olvi)

Olvin Suomessa S-ryhmälle valmistama olut. Tölkin mukaan myös oluen ohran alkuperämaa on Suomi. Tölkki on porukan ainoa Pint-kokoa (56,8 cl) eli juotavaa on 13,6 % muita enemmän. Syvän kultainen, jopa hieman punaiseen taittuvan sävyinen väri. Vaahtoaa suurilla kuplilla vain hetken. Tuoksu ohut, aika mitään sanomaton. Maussa tärkkelystä ja kevyesti mallasta. Mietoa ja kevyttä, kohtuullisen hiilihappoista. Jälkimaku keskipitkä, täysin luonteeton.  Määrä ei korvaa laatua, eikä suomalaisuudella saa kaikkea anteeksi.

Loppupäätelmä

Sikäli ystäväni Kari oli oikeassa, että hinta ja laatu eivät aina korreloi. Parhaat näistä olivat selvästi hintaansa laadukkaampia, kun taas kalliimpien oluidenkin joukossa on kaiken maailman Budweisereitä. Kaikki testin oluet olivat mietojen vaaleiden Lager-oluiden kategoriasta, jota monet oluen ystävät vieroksuvat liian helppona ja arkisena, jopa populistisena.

Omaan makuuni näistä nousi kaksi ylitse muiden. Molemmat belgialaisoluet Lasso Lager ja Martens Premium Pils olivat selviä suosikkejani. Molemmilla on varmasti myös paikkansa tulevana kesänä meidän taloudessa janonsammuttajina, grillausjuomina ja saunaoluina. Sitä en vielä uskalla sanoa, menettääkö aiempi suosikkimerkkini asemansa. Päädyimme kuitenkin Karin kanssa samaan olutmerkkiin.

Makuasioista sopii kiistellä, joten mikä näistä on oma suosikkisi?

PS: Muista osallistua arvontaan!

Metsäpeuran puolukkajuustokakku

Juustokakun syntytarina ulottuu antiikin Kreikan ja Rooman historian syövereihin. Kreikkalainen lääkäri Aegimus kirjoitti jo viidennellä vuosisadalla eKr. teoksen nimeltä juustokakun tekemisen taito (plakountopoiikon suggramma). Roomalainen valtiomies Marcus Porcius Cato vanhempi (234–149 eaa.) opastaa vanhimmassa säilyneessä latinankielisessä proosateoksessa Herrasmiesmaanviljelijän käsikirja (De agri cultura) kahden juustokakun reseptiikkaa ja niiden uskonnollisia käyttötarkoituksia.

Nämä antiikin juustokakut kuitenkin erosivat makunsa ja koostumuksensa puolesta nykyaikaisesta amerikkalaisesta juustokakusta (cheesecake), jonka yksi tärkeimmistä hetkistä elettiin vuonna 1872, kun William Lawrence keksi vahingossa nykyaikaisen tuorejuuston. Myöhemmin James Kraft kehitti pastöroidun tuorejuuston ja osti vuonna 1928 Philadelphia-tavaramerkin, joka on yleisimmin juustokakuissa käytetty tuorejuusto.

Juustokakku saa nyt kunnian olla ensimmäinen jälkiruoka tässä reseptikokoelmassa, vaikkei olekaan millään muotoa riistaruoka. Kyseessä on kuitenkin puolukkajuustokakku, jota hyvällä tahdolla voisi villiruoaksikin kutsua ;) Kakun henkisenä innoittajana toimi Kamomillan konditoria –blogissa eläinten oikeuksiin kantaa ottava kakku. Varsinainen resepti on mukaelma Willa Wanilla –blogin ohjeesta.

Pidemmittä puheitta, näin syntyy metsäpeuran muistoa kunnioittava puolukkajuustokakku.


Digestive- ja/tai Dominokeksejä
voita
kermaa
maustamatonta tuorejuustoa
liivatelehtiä
vaniljasokeria
sokeria
vettä
puolukoita

Murenna Digestive- ja/tai Dominokeksejä, joista on poistettu täytteet (käytin vajaan paketin molempia) ja sekoita ne sulan voin (200g) kanssa sekaisin. Painele muruseos irtopohjavuokaan. Laita viileään jähmettymään.

Vatkaa kerma. Lisää joukkoon tuorejuusto, Dominokeksien täyte, sokeri (2dl) ja vaniljasokeri (4tl). Sekoita seos tasaiseksi. Laita 4 liivatelehteä likoon kylmään veteen, kun ne ovat täysin pehmeitä sekoita puoleen desiin tulikuumaa vettä. Jäähdytä liivatenestettä ja lisää hieman lämpimänä kermajuustoseokseen. Levitä massa keksikerroksen päälle vuokaan ja laita vuoka kylmään jähmettymään. Odota pari tuntia.

Kiehauta kattilassa puolukat ja 4dl vettä. Anna kiehua kunnes puolukat ovat vaaleita. Siivilöi mehu. Lisää mehuun sokeri (2dl) ja vaniljasokeri (2tl). Mittaa sokerimehu ja laske montako liivatelehteä tarvitset, (1,5 lehteä/dl nestettä). Liota lehdet taas kylmässä vedessä, sekoita sitten kuumaan veteen ja lisää puolukkamehun joukkoon. Jäähdytä nestettä ja lisää jäähtyneenä jähmettyneen kermakerroksen päälle.

Kakku on kolmen tunnin jälkeen valmis koristeltavaksi ja nautittavaksi asiaan kuuluvalla hartaudella.

Voita viikon retkiruoat

Villiruokareseptikilpailun suosion innoittamana käynnistetään äänestys ja arvonta valikoiduista kilpailuun osallistuneista resepteistä. Poimin 121 kilpailureseptin joukosta viisitoista helpoimmin retkiolosuhteissakin valmistettavaa ohjetta. Sinun tehtävänäsi on toimia tuomarina ja äänestää mielestäsi maistuvinta reseptiä kirjoittamalla alle kommenttikenttään parhaan reseptin numero ja lyhyet perustelut valinnallesi.

Kilpailu toteutetaan yhteistyössä retkiruokatestistä tutun ja valikoimaltaan monipuolisen www.eraevas.fi –verkkokaupan kanssa, jonka lahjoittamat retkiruoat arvotaan kaikkien äänestäneiden kesken. Voittaja saa siis reilun kokoisen pahvilaatikollisen kuvan mukaisia retkieväitä, jotka riittävät yhdelle henkilölle koko viikon tarpeiksi. Paketissa on seitsemälle päivälle aamupala, lounas, päivällinen, kahvit ja pientä välipalaa.



Arvonta on jälleen kerran raakaa, mutta rehellistä. Arvontapäivänä 19.5.2013 käytän tätä virallista arvontakonetta. Kirjaudu kommentoidessasi Twitter, Facebook, Google+, Disqus –tunnuksillasi tai "valitse nimi" ja kirjoita sen alle sähköpostiosoitteesi, jotta voin ottaa yhteyttä voittajaan.

Muista kertoa tästä retkiruokakilpailusta myös kavereillesi ja tuttavillesi. Tietoa arvonnasta ja resepteistä on helppo jakaa vaikka alla olevilla Facebook-painikkeilla.

Onnea kisaan!

Kilpailureseptit numerojärjestyksessä:

1. Kyyhkyn rintaa yksikertaisesti. Daniel Hjerppen resepti.

Ammutaan kyyhky. Kynitään kyyhky. Irroitetaan rintalihat kyyhkystä. Sinä aikana valurauta paistin pannu on lämmennyt kuumaksi. Nyrkillinen voita. Rintapalat paloina kuumalle pannulle. Pekonisiivut siihen kylkeen. Suolaa, pippuria ja valkosipulia oman maun mukaan. Otetaan huurteinen kylmästä ja avataan se. Laitetaan paistuneet lihat n2-4 min lautaselle. Ja ei muuta kun evästämään.

2. Paistettuja siikapaloja. Vesa Ojalan resepti.

Suomusta siika. Fileoi ja poista kylkiruodot, jätä nahka. Leikkaa paistolastan pään kokoisia paloja joiden nahan puoleiseen pintaan viilletään muutama viilto. Reilusti voita pannuun. Paista palat max kaksi kerrallaan vain nahkapuolelta, kallista välillä pannua jotta saat paistorasvaa jota lusikoit fileen lihan puoleiselle pinnalle. tämä kypsyttää fileen lihan puolelta. Kun nahkapuoli on saanut värin se on valmista. Voit halutessasi puristaa appelsiinista mehua paistorasvan joukkoon. Ruisleivälle ja ääntä kohti

3. Jallupuolukat. Tuplaespresson resepti.

Konjakin/jallun lisäksi ohje toimii hyvin myös portviinillä valmistettuna. Sopii kaikkien paistettujen liha- ja kalaruokien kyytipojaksi. 5 dl puolukoita. 2 dl sokeria. 0,5 dl jaloviinaa. Kaikki ainekset sekoitetaan keskenään ja niiden annetaan makuuntua ensin huoneenlämmössä noin vuorokausi, sitten jääkaapissa pari vuorokautta. Sekoitetaan välillä että sokeri liukenee paremmin.

4. Rosvopaisti sorsasta. Ollin resepti.

Kokonaisiin sorsiin hierotaan pippurirouhe ja suola. Kääritään tiukasti folioon ja laitetaan yöksi nuotiolla lämmitettyn hiekka ja kivikasan alle paistumaan. Aamulla on ruoka valmis! Niin mureaa lihaa, ettei tarvi kun luista ottaa kiinni niin liha jää lautaselle..

Rasvan kanssa kannattaa olla tarkka, sillä liha kuivuu helposti. Itse suosin loppukauden pulskia ja hyvässä rasvassa olevia sinikoita nimenomaan kynittynä. Jos tätä yrittää alkukauden rimpuloilla on mukaan laitettava jotain lisärasvaa. Rasvainen sianliha ja esimerkiksi pekoni käyvät tähän hienosti!

5. Mehtoo moneen lähtöön. Rauno Jääskeläisen reseptit.

Leikkaa rintalihat metosta ja vedä noin 2cm leveiisiin suikaleisiin, pyöritä riistamausteissa (rosmariini ja salvia, valkosipulijauhe), laita tuorejuustoa suikaleen sisäpuoliseen pintaan, ja laita pekoniviipale juuston päälle, kääri rullalle,ruskista rullat nopeasti kuumalla pannulla. Laita uunivuokaan, lisää sinappi-konjakki kermakastike. On hyvät mettorullat!

Mehtovelli. Roippeita, jalat siipispankot, koppaluut keitä suolalaakerilehtivedessä, johon olet nakannut yhden punaisen chilin kokonaisena, niin kauan että luut irtoo lihoista. Poista chli ja muut. Laita irrotetut lihat kattilaan ja tee kevyt suurus, tarkista maku, lisää chiliä jos ei tunnnu.. kyllä se hyvän punkun kanssa pitäs mennä!

Metsohakkelus: Irroita vaalea sisäfile, maksa, ja itse laitan myös sydämen. Leikkaa pieniksi kuutioiksi. Silppua sekaan pekonia kanssa pieninä kuutioina. Paista hetki kuumalla pannulla, laita lorauskermaa, ihan vähän. Paahda vaalealeipä, nosta metsohakkelus paahtoleivän päälle, siinä alkupalat!

6. Kevyt lihakeitto. SO:n resepti.

Lihakeittoa varten hankitaan 10l ämpäri tai isompikin käy. Keiton rakentaminen alkaa tulien tekemisellä ja tulen päälle istutetaan ämpäri lämpiämään. Koska kyseessä on lihakeitto; hankitaan villisikaa, hirveä, peuraa ja savustettuja possunluita sekä porkkana, perunoita, sipulia ja kynsilaukkaa sekä ripaus suolaa. Alkuun tarvitaan myös pekkiä (sian valkoista lihaa) joka laitetaan ämpäriin tirisemään. Kun pekki on sulanut ruskistetaan muut lihat ämpärissä. Kun lihoista on laitettu pinta kiinni otetaan alkupiiskat (jos ei ole vielä otettu). Ruskistamisen jälkeen keittoastiaan laitetaan vettä puolilleen ja pistetään tulille sekä aletaan kuorimaan perunoita ja porkkana sekä sipulit sekä valkosipulit.

Kun juurekset ja muut on kuorittu niin lyödään ne astiaan ja tarkastetaan nesteen määrä. (Kiinalaista valkosipulia tulee välttää viimeiseen asti.) Lopuksi vielä mausteena istutetaan sekaan savustettuja kotisianluita sopivaksi katsottu määrä. Seuraa keittovaihe... Keittovaihe kestää 3-6 tuntia riippuen minkälaisen keiton haluaa (medium vs.welldone). Keittovaiheessa tulee tarkastella nesteen määrää (myös keitossa) ettei keitto leivo kiinni ämpäriin. Myös tulen ylläpito on oleellista. Koemaistojen kautta päästään kiinni koostumukseen ja kun kvyt lihakeitto tuntuu sopivalta (lihat ovat irronneet luista) niin ateria on valmis nautittavaksi. Ateriaa harvoin nautitaan lautasilta, pakinkansi tai polttopuun puolikas kelpaa koska loppuvaiheesssa keitosta on ylimäräinen neste keitetty pois. Ruokajuomaksi sopii erinomaisesti valgevein (votka) tai hätätilassa myös puskari (kotipolttoinen). Bon appetit!

7. Lohikeitto, nuotiolla. Pasi Kauhajärven resepti

Perunaa,porkkanaa, voita, taimenta , harjusta siikaa, eli mitä jalokalaa ikinä oletkin saanut. Oman maun mukaan otetaan mausteita. Suolaa, pippuria, tilliä, meiramia.

8. Pilkkitammukkaa eräkämpällä. Maken resepti.

Juuri pyydettyä pilkkitammukkaa ja harria. Pannulle paljon voita ja se lämpiäksi. Kalat siihen ja päälle. Myllystä merisuolaa. Kalojen kääntö ja kansi päälle hetkeksi. Kyytipojaksi tummaa täysjyvä ruisleipää ja voita. Juomaksi vaikka purosta vettä. Ei se muuta tarvia.

9. Kuhaa leivän päälle. Seitikin resepti.

Vuoleskellaan nahaton ja ruodoton kuhafile ohuiksi viipaleiksi. Ladotaan astian pohjalle kerros kuhaviipaleita ja maustetaan ne suolalla, kokonaisilla roseepippureilla, punasipulikuutioilla ja tillillä. Peitetään kuhakerros öljy-hunaja-sitruunamehu -seoksella (n. 1dl oliiviöljyä, 3 rkl hunajaa ja 1-2 sitruunan mehu). Ladotaan samalla tavalla seuraava kerros. Jatketaan näin kunnes kala loppuu, tai astia on täynnä. Huolehditaan, että kuhaviipaleet ovat nesteen peitossa. Annetaan kypsyä yön yli viileässä. Kas, meillä on leivänpäällinen, jonka säilyvyys on kenttäoloissakin erinomainen.

10. Alkupalat Kyyhkyn sydämestä. Antti Venhon resepti.

Puhdistetut kyyhkyn sydämmet keitetään kypsäksi reilusti suolalla ja sopivasti esim pippurilla, chilillä ja valkosipulilla maustetussa liemessä. Keittämisen jälkeen voi vielä ottaa pannulla voissa hieman väriä pintaan. Leikataan jäähdytettyinä viipaleiksi ja tarjotaan esim hapankorppusiivun päältä. Omaan makuun sopiva yhdistelmä voi tai tuorejuusto ja basilikan lehti kaverina. Sorsan sydämmestä saa ihan yhtä hyvää.

11. Villisikapata. Nälkäisen jahimees resepti.

Alla oleva resepti on eräältä Viroon suuntautuneelta jahtireissulta. Lahtivajalta napattiin ensimmäisenä iltana kuormasta yhden porsaan kinkku, joka paloiteltiin pataan. Karttuleitakin keitettiin iso määrä, mutta ensimmäisellä kattaukselta niitä ei muistettu syödä.

voita (paljon), villisikaa (enemmän), satunnaisia juureksia,porkkanaa, sipuliavalkosipuli, punaviiniä (tarpeeksi), suolaa, pippureita, laakerinlehti, smetanaa, katajanmarjoja.

Ruskista liha voissa. Pilko juurekset joukkoon, kaada viini mukaan, lisää mausteet. Hauduta nelisen tuntia miedolla lämmöllä. Syödään karttuleiden (perunoiden) kanssa.

12. Meidän perheen pyhäruoka. MHa:n resepti.

Resepti syntyi käytännössä samalla kun mietin mitä tekisin luuttomasta peuran potkasta, jonka otin edellisenä päivänä pakastimesta sulamaan...

Tarvitaan siis; peuran potkaa, voita, oliiviöljyä, suolaa, mustapippuria, varsiselleriä, porkkanaa, sipulia, rosmariinia, timjamia, riistalientä, paseerattua tomaattia, tomaattimurskaa, basilikaa, persiljaa.

Paloittele peuran potka sopiviksi suupaloiksi ja ruskista voi-/oliiviöljyseoksessa, isossa paistokasarissa. Lisää suolaa ja pippuria. Paloittele joukkoon varsiselleri, porkkanat ja sipuli. Lisää rosmariinia, timjamia, sekä liemi. Lisää vielä pieni purkillinen paseerattua tomaattia, sekä lusikallinen - pari tomaattimurskaa. Anna kiehua hiljalleen kannen alla, vähintään pari tuntia. Tarkista maku ja lisää lopuksi hieman basilika- ja persiljasilppua. Itse tarjoilin tämän tuorepastan kanssa. Mutta riisi ja perunat toimivat varmasti yhtä hyvin.

13. Jäniskäristys. Antti Tuohimaan resepti.

1 jänis, voita, 2 sipulia, riistamaustetta, jauhettua katajanmarjaa, suolaa

Irrota lihat hyvin riiputetusta jäniksestä. Lihojen irtoamista helpottaa kun kiehuttaa paloiteltua jänistä kattilassa 5-10 minuuttia. Paloittele lihat sopivan ohuiksi paloiksi. Ruskista paloitellut lihat paistinpannulla voissa. Tämän jälkeen laita lihat haudutuspataan, ja lisää sinne sopiva määrä suolaa, riistamaustetta, jauhettua katajanmarjaa, sekä reilusti voita. Pilko sipuli mieleisen kokoisiksi palasiksi, ja lisää joukkoon. Laita pata uuniin miedolle lämmölle 2-3 tunniksi. Haudutuksen voi tehdä myös kannellisella paistinpannulla tai kasarilla paremman puutteessa. Lisukkeeksi pottumuusia, sekä puolukkasurvosta tai -hilloa. Tuore rieska kruunaa tämän aterian. Jälkiruuaksi sopii hyvin esim. hillasoppa tai mustikkarahka.

14. Loumulohi. jka:n resepti.

1 lohifile, suolaa, konjakkia, amarilloa tai muuta omaan makuun sopivaa, mausteita maun mukaan
.
Naulataan lohi lankkuun kiinni, pintaan suolaa. Läiskitään katajavastalla konjakki/mausteseosta kalan pintaan sopivin väliajoin. Kala tulesta sen verta kauas kohtaan jossa kättä pystyy pitään sen 5-10sek. Matkaa kantsii passailla paistamisen aikana.

15. Hirven sisäfileetä nuotiolla. Sauvajyväsen resepti.

Minulla löytyy blogistani jonkun verran riistareseptejä, ja en osaa valita minkä niistä tähän laittaisin. Niinpä laitan sen minun kaikkien aikojen lempiruuan, minkä ylittänyttä en ole missään ikinä syönyt. Osaksi tässä on nostalgiaa mukana, mutta silti tätä makuelämystä ei ole mikään ylittänyt. Tämä on lisäksi maailman yksinkertaisin ruoka, vaikka ei aina ihan helppo toteuttaa. Ruokaan tarvitaan vain hirven sisäfilettä, avotuli, syksy ja hyvä seura; suola on bonusta.

Eli leikataan hirven sisäfileestä ohuehkoja pihvejä, laitetaan ne tikunpäähän, ja paistetaan hyvällä hiilloksella nuotiolla niin, että jäävät sisältä kunnolla mediumiksi. Jos suolaa on tarjolla, ripotellaan vähän päälle. Syödään hyvässä seurassa, mieluiten metsäjuttuja kuunnellen.

Villiruokareseptikilpailu on ratkennut

Kiitos kaikille aktiivisesta osallistumisesta. Reseptejä tuli kilpailuun kaikkiaan 121 kpl melkein yhtä monelta osallistujalta. Kiitos vielä myös Häijään Urheilutarvikkeelle osallistumisesta upeaan palkintoon. Zeiss CONQUEST HD 8x32 –katselukiikareiden arvonnassa arpaonni suosi numeroa #42, eli nimimerkki JJ:n ohjetta:

Kyllä yksinkertaisin maistuva ruoka syntyy valmistamalla Porter paisti.

Olutta, soijaa ja mustaviinimarjamehua kattilaan ja hirvipaisti sinne porisemaan tunniksi pariksi välillä käännellen. Keittelyn jälkeen liha pois ja jääneestä liemestä suurustaa maukkaan kastikkeen. Tarjoilu perunoiden ja kauden kasvisten kanssa.

Voin luvata että toimii.

Laitoin Sinulle JJ sähköpostia. Kuittaa tähän kommenttikenttään, että olet saanut tiedon voitosta ja laita vastauksena sähköpostilla osoitteesi. Täällä odottaa postipaketti lähettämistä :)

Moskovanpata

Parhaillaan käynnissä oleva villiruokareseptikilpailu on tuottanut jo 117 sunnuntaina arvontaan osallistuvaa reseptiä. Tämä Moskovanpata on hieman muokkaamani versio Vesen #39 ja Roopen #101 lähettämistä resepteistä.

1 kg riistalihaa (hirvi, peura, kauris, villisika, poro…)

3 sipulia

3 suolakurkkua

voita

oliiviöljyä

3 rkl hunajaa

2 tl rouhittua mustapippuria

3 rkl vehnäjauhoja

½ L riistalientä

150 g sinihomejuustoa

240 g smetanaa

Paloittele liha pieniksi kuutioiksi (tai käytä jauhelihaa). Voit lisätä joukkoon myös metsäsieniä, kuten suppilovahveroita. Kuullota paloitellut sipulit voissa padan pohjalla. Lisää mukaan hunaja ja kurkkukuutiot. Mausta pippurilla. Ruskista liha voi/oliiviöljyseoksessa kuumalla pannulla, ripottele jauhot päälle, sekoita hyvin. Kaada lihat pataan. Sekoita joukkoon riistaliemi, sinihomejuusto ja smetana.

Laita pata 200 asteiseen uuniin tunniksi, alenna lämpö 150 asteeseen ja kypsennä vielä ainakin tunti. Tarkista suola ja pippuri. Tarjoa pata perunoiden, riisin tai ohrasuurimoiden sekä suolakurkkukuutioiden kera.

Viinisuositukseni ruuanlaitto- ja ruokajuomaksi on Milestii Mici Codru 1987.

PS: Muistathan osallistua arvontaan, vaikka useammankin kerran!

Tämän kanssa voimme elää - ei koske metsästäjiä

Tänään Ylen aamu-tv:tä katsellessa meinasi kahvit mennä väärään kurkkuun. Telkkarista kuului uutistoimittajan luotettavalla pehmeän matalalla äänellä:

...aselobbarit saivat liian monen senaattorin pelkäämään äänestäjien kostoa seuraavissa vaaleissa, jos he olisivat äänestäneet kiristysten puolesta…

Poliitikko pelkää äänestäjien kostoa? Eikö se ole juuri niin kuin demokratiassa tuleekin olla? En todellakaan tunne Yhdysvaltain aselakeja, enkä edes tarkkaan tiedä mistä noissa kiristyksissä on kyse. Sen kuitenkin tiedän, että hyvin toimivassa demokratiassa kansanedustajat kuuntelevat herkällä korvalla sekä asiantuntijoita, että äänestäjiä. Sitä en ymmärrä miksi Ylen uutisissa säännönmukaisesti nimetään ase- ja metsästysharrastusten puolestapuhujat lobbareiksi, mutta esimerkiksi ympäristöaktivistit asiantuntijoiksi.

Tämä asenteellisuus näkyy mediassa kauttaaltaan. Kyse ei ole vahingosta, se on täysin tarkoitushakuista propagandaa. Vai mitä sanot tästä esimerkistä?:

Leike on viimeviikon Aamulehden yleisönosastosta. Voisi ajatella, että yleisönosasto on juuri tuollaisten hörhöjen paikka ja siellä niitä kuuluukin esittää. Toimittajat kuitenkin aktiivisesti valitsevat nämä julkaistut jutut, kaikki eivät todellakaan esille pääse. Tässä tapauksessa Juha Kairesalo niminen henkilö on myös Aamulehden toimituksen palkkalistoilla. Ei liene kovin hätiköityä olettaa kyseessä olevan sama henkilö.

Kaikki tuon mainoksen nähneet varmasti helposti ymmärtävät, ettei siinä mitenkään kannusteta Kanahaukan ampumiseen. Päinvastoin haukka on siinä Swarovskin symbolina, arvostuksen kohteena ja tässä tarkoituksessa lintu esiintyy myös heidän logossaan. Ei toimittajakaan ollut tuota väärin käsittänyt. Väite oli täysin harkittu. Sitä käytettiin keppihevosena, jotta voitaisiin väittää metsästäjien ampuvan kanahaukkoja. Suurin osa lukijoista kuitenkin uskoo väitteisiin, eikä koskaan näe tuota mainosta yhtään missään.

Väite on täysin tuulesta temmattu ja sen tarkoitus on vain mustamaalata metsästäjiä julkisuudessa. Toki voi löytyä joku tapaus, jossa rikollinen metsästäjä on ampunut haukan, mutta paljon useammin, laajemmin ja järjestelmällisemmin siihen syyllistyvät ns. luonnonsuojelijat eli lintuharrastajat. Syytös osoitettiin metsästäjien suuntaan eikä lintuharrastajiin, pelkästä asenteellisuudesta ja halusta nollata metsästäjiä.

Samaan sarjaan voi laskea eläinoikeusjärjestö PETA:n vaatimus, että Jägermeister-liköörin nimi muutetaan Waldmeisteriksi. Metsästäjämestarista metsämestariksi, koska nimi kuulemma kannustaa julmuuteen eläimiä kohtaan.

Tähän on siis tultu. Aseharrastaja tai metsästäjä äänestää väärin, eikä ymmärrä lopettaa harrastustaan vaikka sitä kuinka vastustajat ajavat lainsäädännön ja median keinoin. Tässä operaatiossa olemme viimeaikoina nähneet suoraa valehtelua mediassa, lakien kiristämistä sekä lupaehtojen ja -hintojen kasvattamista.

Aseharrastus ja metsästys eivät lopu huomenna. Ei, se ei tule kuin tuomiopäivä suurena valona ja pauhuna taivaasta. Se tapahtuu pala palalta vääjäämättä ja lopullisesti. Yhtään poisannettua tai otettua mahdollisuutta emme saa koskaan takaisin.

Seuraavaksi vastustajien listalla on monet perinteiset asiat metsästyksessä. Näitä kaikkia on jo ehditty vaatia julkisuudessa, nyt vain odotamme, että media ja ”asiantuntijat” saavat yleisen mielipiteen ja kansanedustajat vaatimustensa taakse: mm. luolakoirametsästyksen kieltäminen, noutavan koiran käyttöpakko linnustuksessa, metsästyskielto hämärässä, haulikon käyttökielto linnustuksessa, mustien sotilasaseilta näyttävien aseiden kieltäminen, itselataava kertatuli -aseiden käyttökielto, pistoolin käyttökielto lopetusaseena, aseiden säilytys- ja kuljetusrajoituksia, rajoituksia lipaskapasiteettiin ja kaliibereihin, riistalajien määrän vähentämistä, metsästysaikojen supistamista, ampumaratojen sulkemisia...

Lista on lähes loputon. Näitä vaatimuksia kun tiukkaan esitetään, niin yksi toisensa jälkeen edusmiehemme tulevat kertomaan torjuntavoitosta ja kuinka voimme elää uusien rajoitusten kanssa. Vastustajat väsyttävät meitä, ovat saaneet meidät koukkuunsa ja kiristävät jatkuvasti, kelaten tyhjät siimat sisään. Miltei päivittäin kuulee mediassa uusista vaatimuksista. Juuri koskaan ei kuule mitään ehdotusta, joka parantaisi tai laajentaisi harrastusmahdollisuuksiamme.

Vai oletko Sinä kuullut?

Isosisko valvoo, oletko valmis?

On olemassa pieni, mutta kasvava joukko, joka pyrkii aktiivisesti häiritsemään metsästystä. Esimerkkinä tästä radioliikenteen häirintä Pöytyän susijahdin yhteydessä, joka käytännössä sulki metsästäjien käyttämän radiokanavan. Ilmassa on selviä merkkejä pelin kovenemisesta, sillä useat suurpetojahteihin osallistuneet metsästäjät (ja jopa perheenjäsenet) ovat saaneet erilaisia uhkauksia.

Yhdysvalloissa ja Englannissa samanmieliset tahot ovat ottaneet videokameralla varustetut lennokit käyttöönsä valvoakseen ja häiritäkseen metsästystä sekä kalastusta.

Huhut kertovat vastaavan toiminnan suunnittelusta Liminganlahdella. Sorsia on tarkoitus pelotella metsästäjien ulottumattomiin, sekä valvoa metsästysalueiden rajoja ja dokumentoida metsästystä/metsästäjiä. Suunnitelmia on jo vastaavan toiminnan ulottamisesta susijahtien, karhujahtien ja jopa hirvestyksen yhteyteen.

Samaisia laitteita käytetään myös maatilojen ja turkistarhojen salakuvaukseen.

Halukkuutta toimintaa on siis meilläkin, laitteet ovat halpoja ja helppokäyttöisiä. Muista siis hymyillä ulkona kulkiessasi, voit olla piilokamerassa!


Lähteitä:

http://www.peta.org/b/thepetafiles/archive/2013/04/08/petas-game-of-drones.aspx

http://www.sharkonline.org/

http://www.league.org.uk/content/294/Hunting

Tämä ei todellakaan ole enää pelkästään kettutyttöjen puuhastelua. Verkosta löytyy paljon valmista työ/ohjekirjamateriaalia mediakampanjan suunnitteluun ja toteuttamiseen. Nämä videot päätyvät julkisuuteen tarkoitushakuisen suunnitelmallisesti.

http://www.rspca.org.uk/ImageLocator/LocateAsset?asset=document&assetId=1232711399689&mode=prd

Suppilovahvero-riistakeitto

riistajauhelihaa (hirvi, peura, kauris, villisika, poro...)

suppilovahveroita (tuoreita, pakastettuja tai kuivattuja)

voita

vehnäjauhoja

riistalientä

sinihomejuustoa

valkoviiniä

kermaa

suolaa

pippuria

Sulata voi padassa tai kattilassa ja ruskista riistajauheliha (400 g), mausta suolalla ja pippurilla. Lisää kourallinen vehnäjauhoja, sekoita ja lisää vähitellen riistalientä (1 litra) koko ajan sekoittaen. Laita vielä mukaan pilkotut suppilovahverot (tuoreita/pakastettuja 1 litra tai kuivattuja 3 dl) ja sinihomejuustoa paloina (ainakin 100 g). Keitä vartin verran, lorauta joukkoon hieman hyvää valkoviiniä (tai 2 tl sitruunamehua), sekä kermaa (2 dl). Maista ja lisää tarvittaessa suolaa, pippuria tai sinihomejuustoa.

Viiniksi ruualle ja ruuanlaittoon sopii mainiosti pehmeän tamminen ja pihkainen Milestii Mici Traminer.

PS: Muistathan osallistua arvontaan, vaikka useammankin kerran!

Parhaan metsästyspatruunan valinta

Halpa metsästyspatruuna on epäluotettava, mutta voi olla myös vaarallinen ampujalleen, metsästyskoiralle sekä tuottaa erittäin ikävää sivuvahinkoa riistalle. Opin tämän läksyn alkeet talvella, 27. tammikuuta kello 16:59. Päätin silloin etsiä luotettavan ja turvallisen metsästyspatruunan.

Nyt vajaan kolmen kuukauden aikana olen ehtinyt testata radalla ja käytännön toimissa pienpetokyttäyksen yhteydessä, useiden eri valmistajien patruunoita, erilaisin luodein ja latauksin. Olen myös hakenut melkoisen määrän erilaista taustatietoa, mielipiteitä ja faktoja, parhaan metsästyspatruunan löytämiseksi.

Ehkäpä hätkähdyttävin itselleni uusi asia on, kuinka vaarallinen halpa pehmeäkärkinen puolivaippaluoti voi olla. Tämä Blaserin video kannattaa katsoa ajatuksella:





On selvää, ettei paluuta aiemmin käyttämääni halpaan serbialaiseen Leader soft point jacket 285 grs 9.3 x 62 patruunaan ole. Se on siis paitsi epäluotettava, myös vaarallinen.

Tutkimusten, testien ja selvitysten edetessä valintakriteerini tiivistyivät. Parhaan metsästyspatruunan pitää olla:

Luotettava ja laadukas
Tarkka
Ei aiheuta sivuosumia riistaan tai koiraan
Raskasmetallivapaa (ei lyijyä)

Luotettava ja laadukas

Viimetalven laukeamaton patruuna avasi silmäni. Toki satasen patruunarasia on kallis, mutta riistalaukauksia kiväärillä tulee kuitenkin ammuttua yleensä maksimissaan vain pari-kolmekymmentä vuodessa, joten muihin kustannuksiin nähden niiden hinta on täysin sivuseikka. Kaiken lisäksi patruunan toiminta ennen ja jälkeen laukaisua saattaa vaikuttaa myös erittäin merkittävästi koko reissun onnistumiseen.

Halpa tarkoittaa useimmiten samaa kuin halpatyövoimalla huonoissa oloissa säästäen tehtyä. Siitä taas lähes poikkeuksetta syntyy vaihtelevaa, eli myös huonoa laatua. Jatkossa siis käytän halpoja patruunoita vain radalla (jos sielläkään) ja premium-patruunoita metsällä.

Väistämättä tulee mieleen myös syksyiset karhureissut ja mitä kaikkea voisi sattua, jos patruuna ei toimi silloin kun painaa liipaisimesta.

Tarkka

Patruunan tarkkuus ja sopivuus on osin asekohtaista. Itsestään selvää on, ettei patruunaa voi valita pelkästään valmistajien mainoksia lukien. Patruuna pitää siis huolellisesti testata omassa aseessa.

Tietysti jo edellä mainittu tasainen korkea laatu vaikuttaa tarkkuuteen oleellisesti, kuten myös valmistajan tutkimus ja tuotekehittely kaikkien komponenttien osalta. Patruunan osien, kuten luodin, hylsyn, nallin ja ruudin pitää toimia saumattomasti yhteen.

Useimmiten kuitenkin omassa metsästyksessäni ampumamatkat jäävät alle sataan metriin, tyypillisesti vain muutamaan kymmeneen metriin, joten tarkkuutta ei kannata ylikorostaa luotettavuuden ja toimivuuden edelle.

Ei aiheuta sivuosumia riistaan tai koiraan

Tuo yllä oleva video kertoo melko karua kieltä, mitä voi tapahtua ja tapahtuukin, jos luoti pirstoutuu osumassa. Sirpaleita voi osua muuhun riistaan tai metsästyskoiraan. Pahintahan tässä on, ettei sirpaleen osumista välttämättä havaitse ampumatilanteessa edes koirasta, saati sitten metsään juoksevasta riistasta. Tuon videon nähtyäni olisin valmis kieltämään suurriistan metsästyksen halvoilla pehmeäkärkisillä puolivaippaluodeilla.

Lähes 100 % jäämäpaino

Punnitsin aiemmin käyttämäni patruunan ammuttuja luoteja, joita olin osin kerännyt muistoksi lahtivajalla riistaa käsiteltäessä. Toki suurimmaksi osaksi 285 grs 9.3 x 62:n luodit ovat läpäisseet riistan, eikä niitä ole jäänyt punnittavaksi talteen. Useimmiten ruhoon jäänyt luoti onkin osunut huonossa kulmassa koviin luihin ja sirpaloitunut osumasta. Nämä luodit, joita punnitsin, olivat vain 50-60 % alkupainostaan.

Väistämättä herää kysymys mihin sitten 40-50 % luodista on kadonnut? Osa on varmasti jatkanut matkaansa sattumanvaraiseen suuntaan riistaeläimen läpi. Toivottavasti eivät ole osuneet muuhun riistaan tai koiriin. Loput ovat sitten lisänneet lihahävikkiä aiheuttaen reilusti vertymiä.

100 % jäämäpaino ja luodin rakenteen toimiminen, eli aukeaminen nopeasti kaksinkertaiseksi, tarjoaa kaiken lisäksi parhaan shokkiefektin.

Röntgenkuvassa näkyy selvästi sirpaleiden runsas leviäminen

Raskasmetallivapaa (ei lyijyä)

Sirpaloituva lyijyluoti saastuttaa lihaa tutkimusten mukaan 30-45 senttimetriä haavakanavan ympäriltä. En ole kuitenkaan koskaan itse hylännyt tai nähnyt kenenkään toisenkaan hylkäävän vajaan metrin pätkää peurasta tai hirvestä lyijylle saastuneena. Elimistöön kertyessä lyijyn haittavaikutukset kohdistuvat keskushermostoon ja luuytimeen. Altistumisiin herkimpiä ovat raskaana olevat naiset ja pienet lapset, joilla lyijyn imeytyminen on tehokkaampaa kuin aikuisilla.

Tutkimusten mukaan lyijypitoisella luodilla ammuttu hirvi sisältää luodin poiston jälkeenkin 3,8 grammaa lyijyä. Jos neljä henkilöä syö tämän lyijymäärän vuoden kuluessa, ylitetään lyijyn sallittu raja-arvo yli yhdeksänkertaisesti. Turha on puhua riistasta puhtaana elintarvikkeena, jos liha sisältää merkittävästi lyijyjäämiä.

Meillä syödään lähes pelkästään riistanlihaa, joten tämä lyijylle altistuminen on päivittäistä. Ja lisäksi aivan turhaa, koska markkinoilla on laadukkaita lyijyttömiä patruunoita. Lyijyn syöminen loppuukin pakastimien tyhjetessä. Jatkossa en käytä huonoja patruunoita metsällä.

Lähteet/lisätietoja:

http://www.sell.fi/user_files/elainlaakarilehti/verkkoaineistoa/EL710_anermo_netti.pdf

http://www.helsinki.fi/kemia/opettaja/aineistot/elintarvikkeet/metallit.htm

http://files.dnr.state.mn.us/fish_wildlife/lead/index.htm

http://files.dnr.state.mn.us/fish_wildlife/lead/bulletstudy/resources/publicsummary.pdf

http://files.dnr.state.mn.us/fish_wildlife/lead/bulletstudy/resources/huntertips.pdf

Lapua Naturalis

Tähän mennessä olen ehtinyt testata Lapuan, RWS:n ja Barnesin lyijyttömiä premium-patruunoita/luoteja. Eniten käyttämässäni 9,3 x 62 –kaliiberin Tikkakiväärissä tuntuu parhaiten käyvän tehdaslatauksena Lapuan Naturalis.

Lapuan Naturalis täyttää erinomaisesti kaikki yllä mainitut metsästyspatruunalta vaatimani ominaisuudet. Se on puolueettoman ja tuoreen saksalaistutkimuksen mukaan terminaaliballistiikaltaan markkinoiden ykkönen. Kaiken lisäksi Lapuan Naturalis on ”Made in Finland”, joka ei näinä aikoina ole mitenkään huono asia, kuten ei myöskään kätevä 5 kpl rasiakoko.

Lapua Naturalista on saatavissa tehdasladattuina kaliibereissa:

.243 Win. (6,16 x 51)
6,5 x 55 SE
.308 Win. (7,62 x 51)
.30-06 Spring.
.338 Lapua Mag. (8,6 x 70)
9,3 x 62

Näistä itse käytän 9,3 x 62 lisäksi kolmea ensimmäistä, joita kaikkia olen myös ehtinyt Naturaliksella testata. Metsästystilanteet ovat kuitenkin aina alttiita monille muuttujille, eivätkä niissä tehdyt havainnot ole helposti toistettavissa. Ensi kesän rataharjoittelu ja lisätestaukset luonnolliseen lihasta ja luista rakennettuun maaliin, joko vahvistavat tähän mennessä tekemäni valinnat tai käynnistävät prosessin uudelleen.

Parhaan metsästyspatruunan etsiminen on nyt tuottanut selvän ennakkosuosikin ja valinnan tulevan kauden jahteihin, se on Lapuan Naturalis.


http://www.lapua.com/fi/tuotteet/metsastys





Videon taso ei päätä huimaa, mutta mielenkiintoisin osuus alkaa kohdasta 3:58 :)

Riistareseptit järjestykseen

Kiitos Teille, blogissa on jo yli 200 riistareseptin kokoelma. Järjestin nyt reseptilinkit helppokäyttöisesti blogin ylävalikkoon luokitellen alakkain: Alkuruoat, Keitot, Salaatit, Retkieväät, Grillistä, Padasta, Hieman erilaista, Muuta herkullista ja Riistaviinit. Osa resepteistä on päässyt mukaan useampaankin luokaan, jotta löytäminen olisi helpompaa.

Uskoisin tämän, yhdessä Teidän kanssa kerätyn, riistareseptikokoelman olevan ainakin suomenkielisenä yksi laajimpia, mutta mielelläni kuulisin myös muista riistareseptikokoelmista. Linkkaa siis alle kommentteihin kaikkien meidän iloksi parhaat tietämäsi riistareseptilähteet (pienet tai suuret). Myös oman blogisi voit linkata, jos sieltä löytyy riista-, kala-, sieni-, marja- tai villiyrttireseptejä.

Kiitos!

PS: Muistathan osallistua arvontaan, vaikka useammankin kerran!

Ilmianna metsästäjä!

Nykyään tavallinen metsästysreissu saattaa päätyä hetkessä mediakohuun ja ylimitoitettuun poliisioperaatioon. Aivan kuin sekään ei riittäisi, nyt metsästäjiä ahdistellaan vihjepuhelimilla ja vihjepalkkioilla. Menetelmä on tuttu ja tehokkaaksi todettu.  Ministerium für Staatssicherheit, eli tuttavallisemmin Stasi tarkkaili kansalaisten elämää muun muassa maksettujen ilmiantajien avulla.

Pohjois-Savon Poliisi on alkanut houkutella ihmisiä mediassa metsästysrikoksiin liittyen:

- On ollut yllättävä kuulla, että osa kansalaisista kertoo miettivänsä, onko oma vihje poliisille tarpeeksi tarkka ja tärkeä. Sellaista ei tarvitse miettiä lainkaan, vaan poliisille kannattaa kertoa tietojaan rikoksista hyvin matalalla kynnyksellä, ylikomisario Harri-Pekka Pohjolainen Pohjois-Savon poliisista kertoo.

- Poliisin tehtävä on käydä läpi vinkit ja arvioida ne omalla ammattitaidollaan. Monesti rikosasiat voivat lähteä purkautumaan hyvin pienestä. Siksi tietoja kannattaisi heittää meille, ja meidän tehtävämme on katsoa, mitä sieltä nousee esille.

Lisäksi Pohjois-Savon Poliisi on välittänyt mediassa tietoa 500 € vihjepalkkiosta.

Mihin tämä väistämättä johtaa

Jos nyt jo saa luimistellen livahtaa harrastuksensa pariin, ettei vain kukaan panikoi ja soita karhuryhmää paikalle, niin tämä kehitys, jossa ihmisiä kehotetaan soittamaan poliisille matalla kynnyksellä (musta ehkä tuntuu, että vois) rahan toivossa, tulee väistämättä häiritsemään tavallisten metsästäjien rehellistä toimintaa.

Ihmiset, jotka ovat lukeneet törkeitä valheita mediassa ja jotka eivät tiedä tuon taivaallista metsästysajoista tai –käytännöistä saati laeista, alkavat soittella poliisille pelloilla tai hakkuuaukeilla näkemistään metsästäjistä. Poliisi kun saa ”ilmiannon”, niin jo virkavelvollisuus ajaa tutkimaan tapausta. Aiheettoman häiriön lisäksi, metsästyksen harrastaja tulee väistämättä leimattua epäillyksi.

Sama viranomainenhan vielä päättää aseluvista, niinpä yhtälö toimii tehokkaana harrastuksen tappajana. Voiko tuolle nyt myöntää uutta aselupaa, kun viimeviikolla häntä juuri epäiltiin metsästysrikoksesta ja aiemminkin on jotain soittoja tullut. Mitään ei pystytty pitävästi todistamaan, mutta saattoihan siinä jotain jäädä huomaamatta...

Myös ministeriö tuo tunkkaisen tuulahduksen derkkulasta

Intohimoinen vapaa-ajan kalastaja, näyttelijä Jasper Pääkkönen on kritisoinut blogikirjoituksissaan Suomen kalastuspolitiikkaa. Pääkkösen mukaan maa- ja metsätalousministeriön virkamiehet järjestivät tapaamisen, jossa toivottiin turhan kirjoittelun loppuvan koska se häiritsi ministerin työtä.

Pääkkönen oli kritisoinut Uuden Suomen blogissaan mm. uhanalaisen Itämeren lohen liian suuria kalastuskiintiöitä.

- Virkamiehet sanoivat minulle suoraan, että toivottavasti turhasta konfrontaatiosta ja kirjoittelusta päästään eroon. Kaikki lohikirjoittelu kuulemma häiritsi maa- ja metsätalousministeri Jari Koskisen (kok.) työtä. Lisäksi sanottiin, ettei aihetta kannata turhaan politisoida, koska lohet eivät kuitenkaan käy äänestämässä, Pääkkönen kertoo.

Samainen ministeri kertoi aiemmin myös tässä blogissa, ettei aio ryhtyä toimenpiteisiin erittäin uhanalaisen riistaeläimen suojelemiseksi, vaikka laki sitä nimenomaan hänen johtamaltaan ministeriöltä vaatisi.

No, jos metsästäjän voi ilmiantaa vaikka ihan kaiken varalta poliisin vihjepuhelimeen, niin ministeri ja hänen puolueensa voi huomata seuraavan jytkyn kaatavan Berliinin muuria. Ei kannattaisi koittaa mihin kaikkeen metsästäjiä voi alistaa…

Lähteet:

http://www.savonsanomat.fi/uutiset/kotimaa/kansalaiset-tietavat-monenlaista-salatapoista/1309212

http://www.savonsanomat.fi/uutiset/kotimaa/susien-salametsastyksen-paljastajalle-vihjepalkkio/1313608

http://yle.fi/uutiset/ministerio_yritti_hiljentaa_jasper_paakkosen_kalastuskiintiokritiikin/6565975

Riista-lehti on palannut

Joko olet ehtinyt lukea uuden Riista-lehden? Itselleni ensivaikutelmasta jäi jotenkin ponneton kuva. Luulisi, että nyt tauolla olisi ollut aikaa hioa juttuja ja tehdä numero, joka näyttäisi närhen munat epäilijöille. Vaikka lehdessä on jäljellä jotain hyvää vanhasta Riistasta, niin moni jutuista maistui eiliselle kahville.

Esimerkiksi Zeiss Victory HT:n testi, joka oli periaatteessa toteutettu samalla tavalla, kuin joulukuussa tekemäni kyttäyskiikaritesti, ei tuonut mitään oleellista uutta tietoa asiassa, vaikka olikin ns. ammattilaisten toteuttama. Jäi sellainen tunne, että taitossa oli varattu tilaa aukeamalle, mutta asiantynkää olisi ollut vain yhdelle sivulle, eikä testaustakaan ollut jaksettu kovin syvällisesti tehdä.

Pari metsästysmatkakertomusta jätti hieman kylmäksi, sivumakuna maistui sponsoroitu mainos. Ehkä näiden jahtimatkakertomusten suhteen on tullut hieman kriittisemmäksi TV:stä (erityisesti MTV3 MAX) tulevien laadukkaiden metsästysohjelmien myötä ja YouTube:kin on pullollaan erittäin hyviä ilmaisia jahtivideoita.

Omasta mielestäni parasta antia olivat asetestin yhteydessä suoritettu koeammunta erilaisilla latauksilla, sekä juttu pyynpillityksestä. Ehdottomasti tasottominta sisältöä edusti Baikal IJ18 –haulikon tuhoaminen, tyyliin savitappi piippuun ja panosta perään. Tuo testi ei oikeasti lisännyt tietoa yhtään mistään ja kaikkea sitä oli kuitenkin revitelty kaksi aukeamaa. Toivottavasti edes tekijöillä on ollut hauskaa, lukeminen ei sitä ollut.

Selvää toimituksellista hutilointiakin oli. Riistakamerakuvakilpailu kehottaa: “Lähetä kuvasi osoitteeseen XXXXXXXXXXXXXX.” En usko tuon 14 X:n toimivan sähköpostiosoitteena. GOEXPO:n mainos oli jo ilmestymispäivänä vanha, mutta siitä tuskin sen isompaa harmia syntyy, tokko mainoksesta muutoinkaan on isompia pystytty veloittamaan. Alkavat lehdet, kun tuppaavat joutua antamaan ensimmäisille kokeilijoille mainokset tutustumislahjana.

Mediakortin mukaan Riistan painos on 15.000 (siis suurin piirtein saman verran kuin vaikka tällä blogilla lukijoita kuukaudessa). Juuri uudistuneen Metsästäjä-lehden levikki on 300.000, se tuleekin ilmaiseksi kaikille metsästyskortin lunastaneille. Suomen metsästäjäliiton jäsenille maksutta tulevan Jahti-lehden levikki on 150.000. Metsästys ja Kalastus –lehti on puhtaasti kaupallisista lehdistä selvä ykkönen, sen levikki on runsaat 50.000. Toisena tulevan Erä-lehden levikki on n. 44.000.

Riista-lehdellä on siis vastassaan todella isoja kilpailijoita mainosmarkkinoilla ja lukijarintamalla. Vaikka olen ollut jo pitkään Riista-lehden tilaaja ja pitänyt sitä ehdottomasti parhaana metsästyslehtenä, niin nyt kyllä jään odottamaan parempia suorituksia ennen kuin tilaukseni uudistan. Samaan aikaan ilmaiseksi postilaatikkooni tulleet Metsästäjä- ja Jahti-lehdet sisälsivät paljon enemmän kiinnostavaa sisältöä. Harrastajapohjalta kirjoitettu suosikkiblogini Tapiolan takamaillakin on selvästi mielenkiintoisempi, tuoreempi ja ammattitaitoisemmin toimitettu, kuin uusi Riista-lehti.

Toivotan kuitenkin uudelle yrittäjälle voimia vuorenkokoisten haasteiden ylittämiseen. Ja niitähän Veikka Gustafssonilla tunnetusti on ;)

Edit! Lue myös tämä: http://www.terveisetravintoketjunhuipulta.com/2013/10/riista-lehti-parantaa-tasoaan.html

Gordon Ramsay metsästää ja kokkaa lastensa kanssa

Tapiolan takamailla –blogin innoittamana kirjoitin viikko sitten lapsista ja metsästyksestä. Nyt satuin näkemään Gordon Ramsayn Tv-sarjaa, jossa hän on kaneja metsästämässä poikansa kanssa ja tämän jälkeen tekee niistä hyvää ruokaa.



Ensimmäisessä videossa metsästetään.




Toisessa tehdään kanista herkullinen ja helppo ragú




Kolmannessa opetetaan lapsille mistä liha tulee lautaselle




Lisää mahtavia ruokaohjeita voit klikata Gordon Ramsayn omalta YouTube-kanavalta, suosittelen!


PS: Muistathan osallistua arvontaan!