 |
| Cityvihreää suojelua: metsäpeuran turvakoti on Korkeasaaressa. |
Metsäpeuroja kuolee nyt sellaista vauhtia, että Kainuun viimeinen peura löydetään susien haaskana viimeistään 17 vuoden päästä. Metsäpeuroja on maailmassa vähemmän kuin Saimaalla ja Laatokassa norppia. Suomessa on kaksisataa kertaa enemmän liito-oraviakin. Eikä tämä tunnu kiinnostavan ketään.
RKTL tutki Suomenselän ja Kainuun metsäpeurat helikopterilentolaskennalla nyt maaliskuussa. Tutkijat olivat tyytyväisiä tuloksiin. Ilmoittivat vielä röyhkeän tarkoitushakuisesti, että ”kannat vakaita viime vuosina”. Tosiasia on, että näissäkin laskennoissa tultiin jälleen viime vuotta pienempään kanta-arvioon, ja Kainuun kanta on jo niin pieni, että tätä vauhtia se on susikultin likaisin uhri.
Kiitos Perhon miesten kansalaisaktiivisuuden Suomenselän tilanne on hieman parempi. Viimeinen peura Pohjanmaalla joutuu sudenrehuksi näillä näkymin vasta 97 vuoden päästä. Tosin tähänkään ei voi tuudittautua, koska takkuturkkien lisääntymiskyky on esimerkiksi karhuun verrattuna aivan omaa luokkaansa. Ellei aitoa huolta ja uhrimieltä luonnon monimuotoisuuden puolesta koeta Perhossa ja Halsualla jatkossakin, niin koko Suomen peuroilla voi olla sama viimeinen käyttöpäivä kuin Kainuun peuroilla. Parasta ennen 2030.
Järkyttävää kuinka valikoiden ns. luonnonsuojelijat ovat kiinnostuneet uhanalaisista eläimistä. Metsäpeurat eivät näytä kiinnostavan edes viranomaisia. Sama kohtalo on Suomessa erittäin uhanalaisella villisialla. Jostain syystä resursseja ja mielenkiintoa riittää vain susien suojeluun. Susi ei ole edes uhanalainen laji. Suomen sudet ovat osa Euraasian kymmenien tuhansien yksilöiden reunapopulaatiota. Naapurimaassamme Venäjällä näitä samoja susia metsästetään jatkuvasti haittaeläiminä ja niiden kaatamisesta maksetaan myös tapporahaa viranomaisten toimesta.
Metsäpeura on
Ei vaan näy otsikoita iltapäivälehdissä.
VastaaPoistaIkävä kyllä Ylekin vain toistaa virallista harmaan talouden propagandaa:
VastaaPoistaMetsäpeurojen määrä ennallaan
Suomenselän ja Kainuun metsäpeurakannat ovat pysyneet vakaina, ilmeni maaliskuun alussa tehdyissä lentolaskennoissa.
http://yle.fi/uutiset/metsapeurojen_maara_ennallaan/6557912
Hmm.. taitaa olla tarkoituksenhakuista puolin ja toisin. Suomenselällä laskettiin noin kymmenen peuraa vähemmän kuin viime vuonna. Samoin Kainuussa peuramäärä hieman nousi vuodesta 2010 vuoteen 2011 eli vuoden 2012 määrä on suurinpiirtein samalla tasolla 2010 vuoden kanssa. Käppyrät lyötyvät RKTL:n sivuilta.
VastaaPoistaKyllä vahvasti vaikuttaa siltä, että metsäpeurankannan säilyttäminen on otettu tärkeäksi asiaksi. Resursseja on käytetty metsäpeuran kannanseurantaan ja tutkimukseen. Juurihan nuo lentolaskennatkin suoritettiin taas.
Tottahan toki… ;)
VastaaPoistaKoko blogauksen idea on nimenomaan siinä, että tutkijat kertovat tulokset tahallaan tarkoitushakuisesti ja suurin osa mediaa nielee tutkijoiden kertoman kaikkine karvoineen. Täysin tarkoitushakuisesti kirjoitin sen toisen totuuden ja ilmiselvän johtopäätöksen kannan tilasta. Aivan turhaa on hyssytellä ja sanoa kantaa vakaaksi, jos Kainuun pieni kanta pienenee vuodessa 47 yksilöä, eli 6 %. Se tosiaan tarkoittaa koko kannan kuolemista tällä pienenemisellä 17 vuodessa.
Tutkijat eivät näytä olevan juurikaan kiinnostuneita kannan säilymisestä. Se, että tehdään tutkimuksia, käytetään resursseja ja haetaan apurahoja, kertoo enemmän halusta työllistää itseään, kuin suojella peuraa. Jos poroja (joita on reilusti yli luonnon kestokyvyn) voidaan suojella tyhjentämällä koko Lappi susista, niin miksei näitä kituvia peurapopulaatioita voisi alueellisesti suojella samalla tavalla? Sen sijaan, että tutkijat suosittelisivat susien poistoa, he höpisevät predaatio-predaattorisuhteesta. Ikään kuin peuransuojelun edellytys olisi vahva susikanta. Kummaa ettei samojen tutkijoiden mielestä susi tarvitse ihmistä predaatio-predaattorisuhteeseen ja hyödy tästä, vaikka ihminen on aina ollut luonnollinen suden metsästäjä.
Kuta kuinkin noin, joskin valkohäntäpeuran Suomen kannankehityksestä tiedetään kuitenkin melko vähän. Ensimmäisethän istutettiin Laukon kartanon maille 30-luvulla ja sen jälkeen kantaa taidettiin vahvistaa uusilla yksilöillä. Tiedossa ei välttämättä esim. ole kuinka kaukaista sukua tuolloin istutetut olivat toisilleen eikä varmaankaan myöhemmältä ajalta ole tutkittu pullonkaulavaihetta vaikka skolioosin tms. osalta, johon varmasti luonnonvalintakin on kohdistunut Joskun 40-50-luvuilla näistä joku selviö olisi varmaan saatukin, mutta kun ei osattu tutkia. Nyt kuitenkin 80 vuoden jälkeen vaikuttaa ihan hyvältä. Aika näyttää tapahtuuko sitten paikallista sopeutumaan ja sen pohjalta muutoksia perimässä.
VastaaPoistaSuden biologia ja ekologia on äärettömän yksinkertainen, minkä vuoksi myös susikanta on suhteellisen helppo laskea ja määrittää. Havaintoja tulee aika nopeasti alueelta, josta on muodostumassa reviiri ja viimeistään siinä vaiheessa, kun siinä reviiri jo onkin. Lisäksi tiedetään, että noin 15% koko kannasta dispersoi eli tämän verran on irtoyksilöitä. Siinä määrin itsekin olen vuosien aikana usemmalla reviirillä susia seuraillut, että minulla ei ole juurikaan syytä epäillä RKTL:n lukemia, vaikka niitä helposti ja liian periaatteeliisesti kyseenalaistetaankin.
Toisaalta merkityksekästä ei välttämättä ole montako sutta ja millä tarkkuudella maassamme on. Merkityksekkäämpää on minkä vuoksi niitä ei ole edes puolia siitä mitä niitä pitäisi olla kaiken tietämyksen ja tuntemuksen mukaan. Ei ole kovinkaan pitkä aika, kun tiedustelin Lauri Kontrolta mistä syystä SML:nkään laskujen mukaan Suomen susikanta ei ole kasvanut viimeisten viiden vuoden aikana, vaan oikeammin laskenut myös heidän käyttämissään luvuissa. Sain vastaukseksi kiukuttelua, parjaamista ja lapsellista tuiskintaa. Liittohan on on ilmoittanut tukevansa RKTL:n lukuihin... kuitenkin ja niitä käyttää mielellään esityksissään myös Kontro.
Jos tämä kaksinaamaisuus on viesti, joka halutaan liitonkin taholta kentälle metsästäjien pariin tuoda, voidaan kysyä kuka ei nyt ole rehellinen ja mistä syystä? Taitaa kuitenkin se "filunki" ja politikointi löytyä muualta, kuin RKTL:n suunnalta ja syynkin melkein tiedän.
Kiitos yrityksestä, mutta tuota populaatio/pullonkaula-höpinää en osta ;)
VastaaPoistaRKTL:n lukemia on kyseenalaistettu siitä syystä, ettei niiden laskentaperuste ole julkinen ja monet metsästäjien selvät havainnot ovat jääneet syystä tai toisesta kirjaamatta. Lopputulemana monet metsästäjät ovat menettäneet luottamuksensa tutkijoihin ja jättävät ilmoittamatta havaintonsa kokonaan. Tutkimus kun tukeutuu (tai ainakin sen pitäisi tukeutua) metsästäjien havaintoihin on se yhä enemmän pielessä. Perhon surullisen kuuluisa tapaus oli tästä selvä esimerkki. RKTL:n lukema susista Perhossa oli 0-2 ja kansalaisaktivistit poistivat 3 sutta ja olisivat poistaneet vielä 2 lisää, jos ylimassiivinen viranomaisisku ei olisi sitä estänyt.
Perhossa susia oli todistetusti vähintäänkin 250 % RKTL:n tutkijoiden ilmoittamaan nähden. On täysi syy olettaa, että sama tilanne on koko Suomessa. Varsinkin, kun aiemman vastaukseni mukainen ”vähimmäisarvio” on jo lähtökohtaisesti pielessä ja tarkoituksellisen harhaanjohtava. Toistuva uutisointi autojen alle jäävistä susista todistaa vahvasti nykyistä suuremmasta susikannasta:
https://www.google.fi/search?q=susi+j%C3%A4i+autonalle&aq=f&oq=susi+j%C3%A4i+autonalle&aqs=chrome.0.57j0.5225&sourceid=chrome&ie=UTF-8&qscrl=1
RKTL on erittäin selvästi asenteellinen. Heidän toimintansa on epätieteellistä, siitä yksinkertaisesta syystä, että se on ristiriidasta lukuisten todistettujen havaintojen kanssa.
Ei ole pakko ostaa, joten oma valinta, jos on sitten "metsässä" omissa päätelmissä ja uskomuksissa. Näin se vain menee luonnontieteellisesti ja jokaisen itseään luonnon tuntijana pitävän metsästäjän olisi tervettä hallita perusbiologia ja allekirjoittaa luonnontieteet ;)
VastaaPoistaRKTL:n laskentaperuste on täysin julkinen. Laskentamenetelmä perustuu suden ekologiaan eli reviirikäyttäytymiseen, lisääntymiseen ja dispersaaliin. Kuten kirjoitin, suden biologia on siinä määrin yksinkertainen, että susikanta on perin helppo määrittää - paljon yksinkertaisempaa kuin vaikka karhun ja ilveksen osalta, joilla ei vastaavaa reviirikäytöstä ole. Se, että ei RKTL:n lukuihin luota on tietämättömyyttä ja itsepäistä kyvyttömyyttä myöntyä tosiasioiden edessä. Kirjaamattomat havainnot ovat yleensä niitä, kun Tassuun kirjausesta vastaava RHY:n toiminnanohjaaja ei niitä jostain syystä kirjaa tai unohtaa painaa "Tallenna"-painiketta. Omalta kohdaltani tiedän sen, että jokainen ilmoittamani suurpetohavainto löytyy myös Tassusta, eikä siis päin vastoin. Punaisia susipalleroita on julkisissa RKTL:n havaintokartoissa ja paljon.
RKTL on kuitenkin maailman laajuisesti korkealaatuiseksi tunnustettu tutkimulaitos ja sen tutkijoiden julkaisuja näkee tämän tästä kansainvälissä tiedejulkaisuissa. Se ei ole ihan vähän se. Miksi ei SML:n ja jäsentensä tuottamaa materiaalia löydy vastaavista paikoista? RKTL:n parjaaminen ei ole muuta kuin pseudotieteellistä kiukuttelua tai sitä samaa, kun huuhaahömpällä yritetään luoda uusi maailmanjärjestys. Hauskaa, että tutkimuslaitokseen luotetaan kyllä, jos ei puhuta suurpedoista, koska suurpetoja tuntuu olevan aina jonkun mielestä liian vähän tavalla tai toisella - ja niitä lupiakin pitäisi jakaa kahmalokaupalla.
Perhon episodi on totaalista omiin aamiaismuroihin lorottelua. Nämä omin päin tehdyt laskennat ei rikosta hyvitä. Vaikka Perhossa olisi ollut miljoona sutta, ei se oikeuta oman käden toimintaa niiden poistamiseksi. Meillä on laki ja sen mukaan on mentävä. Jos ei näin tee, syyllistyy rikokseen oli motiivit kuinka pyyteettömät hyvänsä. Aika harva rikollinen yleensäkään pitää itseään syyllisenä ja sama toistuu tässä. Syy on jossain tuolla, mutta ei koskaan minussa tai sinussa.
Huipennus oli laskenta ja se, että sinne ei viranomaisia huolittu mukaan. Vielä, kun alle reviirin kokoiselta vajaa 900 neliökilometrin alueelta väitettiin löytyneen 17 sutta meni loppukin uskottavuus laskennasta. Google mapsille tehty havaintokartta kuvaa hienosti todenperäisyyden mahdottomuutta. Tämän jälkeen onkin näkynyt kuvia ahmanjäljistä susina jne. Uskoo ken haluaa, itse en ennen kuin ammattilaiset tekevät sen oikein tai vähintää valvovat laskentaa. Nyt tuo hömppälaskelma ei ole muuta, kuin propagandaa muun propagandan joukossa ja vain siksi, että käräjät ovat tulossa.
Niin, dispersoivat nuoret yksilöt jäävät joskus kokemattomuuttaan auton alle. Näin käy vuosittain ja se on huomioitu myös poistumassa kannankehitystä arvioidessa. Huomasit kai, että aika moni uutisotsikko kuvasi samaa tapausta. Onko näitä auton alle jääneitä nyt sitten tänä talvena pari tai korkeintaan kolme yksilöä. Auton alle jääminen ei kerro kannan määrästä, vaan nuorten yksilöiden liikkuvuudesta eli dispersaalista.
Määrittelehän sitten oikea tieteellinen menetelmä, mikä täyttää tieteen tekemisen argumentit ja kriteerit, ja kerro kuka ei ainakaan ole asenteellinen?
Oho, taisi sattua ;)
VastaaPoistaMelkoisen ylimielistä Sinulla tuo aiheelliseen kritiikkiin vastaaminen. Oma toiminta nostetaan jalustalle, johon ei ole mitään sijaa arvostelulle. Materiaalissa olleet virheetkin sysätään muiden osaamattomuudeksi ja unohduksiksi. Tämä itsetyytyväisyys alkaa muistuttaa susikulttia päivä päivältä enemmän. Wikipedia: ”Erityisemmin kultti on suhteellisen pieni ja yhtenäinen ihmisjoukko, joka on omistautunut tietyille uskomuksille ja toimille, joita ympäröivä yhteiskunta pitää poikkeavina.”
Jos luit tarkkaan, en kirjoittanut mitään Perhossa myöhemmin tehdystä laskennasta. Kirjoitin siitä surullisen kuuluisasta susijahdista, jossa viidestä varmasti havaitusta sudesta kaadettiin kolme. Samaan aikaan RKTL ilmoitti alueella olevan 0-2 sutta. Et myöskään ole ottanut kantaa siihen miksi tutkijat eivät halua ilmoittaa todellista kantaa tai arviota siitä. Kanta ilmoitetaan tarkoitushakuisesti aina vähimmäisarvauksena vaikka todellinen kanta kesällä (lue aiempi vastaukseni) olisi helposti tuplatkin.
Et myöskään ole kertonut miksei susi hyödy predaatio-predaattorisuhteesta luonnollisen kumppaninsa ihmisen kanssa, vaikka väität ettei peuroja edes olisi ilman sitä.
Ja mitä kritiikkiin tule, niin ei kriitikon tarvitse itse osata tehdä paremmin. Riittää kun huomaa onnistumiset ja epäonnistumiset vrt. taide ja gastronomia. Myöskään mikään tietty julkaisu/tutkimus ei osoita susitutkimustamme kannan koon määrittelyn osalta oikeaksi ja/tai arvostelun yläpuolella olevaksi.
Maaseudun Tulevaisuus raportoi asiasta mielestäni asiallisesti ja tarttui myös kantojen hupenemiseen: http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymp%C3%A4rist%C3%B6/mets%C3%A4peurat-hupenivat-kainuussa-ja-suomensel%C3%A4ll%C3%A4-1.36358
VastaaPoistaMaaseudun Tulevaisuus on muutoinkin osoittautunut varsin laadukkaaksi lehdeksi. Itsekin tilailen lehteä tarjouspätkissä ja on siellä paljon mielenkiintoista asiaa metsästäjille noin yleisemminkin. Pisteet heille :)
VastaaPoistaEi sattunut, miksi olisi? Tiedän olevani asiassa tutkimuspohjaisesti oikeassa, en vain mutun varassa.
VastaaPoistaTotta kai peuroja olisi ilman petojakin, mutta metsäpeura on juuri siksi "metsäpeura", että sen kehityshistoriaan ovat pedot valikoivasti vaikuttaneet. Sitä kutsutaan luonnonvalinnaksi, joka on yhtenä tekijänä vaikuttanut peuran evolutiiviseen kehitykseen.
Et kirjoittanut Perhosta et, mutta minä kirjoitin, koska sitä nyt käytetään esimerkkinä keskusteluissa siitä miten RKTL ei muka tiedä, mutta metsästäjät tietävät. Mutta, jos mennään vielä tuohon Perhoon, niin RKTL ilmoitti jo viime vuonna, kuten sitä edeltävänäkin vuonna, Salamajärven alueella olevan susiparin, siis talvella ennen penikoimisaikaa. Penikointi viime keväänä onnistui ja alueelle muodostui kaiken tietämyksen mukaan 5 suden lauma. Tämä luku 5 on luku, joka paikallisesta RHY:stä on Riistakeskuksen kautta RKTL:lle ilmoitettu. RKTL:llä ei ole ollut alueella omia lakijoita, joten luku 5 on se joka heille on paikallisilta kerrottu sekä Tassu-merkintöinä, että varmaan myös Riistakeskukselta.
Tutkijat osoittavat sen todellisen kannan, joka varmuudella tiedetään ja joka voidaan todentaa. Sellaisia susia, joita ei maastosta löydy, ei kanta-arvioonkaan huolita ymmärrettävästä syystä. Näyttää kuitenkin mukaan mahtuneen myös ns. "sosiaalisia" susia, koska ainakin tämän vuoden laskelmassa on mukana yksilöitä, joista tiedän ettei sellaisia ainakaan maastossa ole. Onneksi ne on merkitty lähinnä pinkin värisillä palloilla. Tiedänpä sellaisenkin tapauksen mennen talven lumilta, että paikalliset ilmoittivat vain puolet siitä lukumäärästä susia mitä tutkimuslaitoksen edustajat alueelta löysivät ja tämä löydös myös kanta-arvioon merkittiin paikallisten ilmoittamaa lukumäärää suurempana. Eli ei se paikallinenkaan tietämyt ihan autuaaksi tekevää ole.
Taide ja gastronomia eivät ole tieteenaloja, vaan jotain ihan muuta. Ne perustuvat aistimuksiin ja mielikuviin. Näistä voidaan myös muodostaa mielipiteitä, jotka varmasti vaihtelevat yksilöiden kokemustasojen ja mieltymysten mukaan, mutta tiede ja tutkimus eivät ole mielipideasioita, kuten ei populaation kokokaan. Tiedettä ja tutkimusta ei voida lähteä tekemään tarkoitushakuisesti ja mielipiteiden varassa. Se on sitten pseudotiedettä. Tällaista pseudotiedettä harrastetaan Esson baarin nurkkakabineteissa, jossa niin kovasti "tiedetään" yhtä sun toista ja paras tietäjä on se, jolla on kovin ääni.
Olet aivan oikeassa siinä, että pelkkä julkaisu ei kerro populaation koosta, mutta referee-käytäntö ja sen läpäisy kertoo tutkimuksen ja tuotetun tiedon tasosta. Ja kun jotain tieteenalaa lähdetään kritisoimaan ja haastamaan, vaatii se verrannollisen menetelmän, joka täyttää tieteen tuottamisen kriteerit ja on tarkasteltavissa samoin argumentein kuin tutkittu tietokin. Tämän lisäksi pitää myös tuntea ja hallita ne käytännöt, joita lähdetään kritisoimaan ts. samoin käytännöin osoitetaan väittämä vääräksi.
Ei tarvita kuin pieni lapsi, joka kertoo ettei keisarilla ole vaatteita. Kaikista hienoista sanoista huolimatta pallit näkyvät... Et edes vastannut kaikkiin kysymyksiin ;)
VastaaPoistaTiedettä tai ei, mutta tiedekin lopulta (ainakin yhteiskunnan ja verovaroin ylläpitämässä instanssissa). Onnea rktl:n susitutkijoille (?) uskomattoman hyvästä onnistumisesta epäluottamuksen aikaansaamisessa!
VastaaPoistaPiti kirjoittamani tuohon edelliseen vielä, että tiedekin lopulta palvelee ihmistä, eikä voi asettua katsomaan asioita pelkästään "suden silmin".
VastaaPoistaTästä epäluottamuksen rakentamisesta voisi joku toinen tiedekunta ja tutkija tehdä vaikka tutkimuksen "Tieteen popularisointia ja politikointia tieteellä", Josko noihinkin jostain apurahoja lohkeaisi ;)
VastaaPoistaErehtymätön voi jalustallaan katsella ja naureskella kuinka maalaistollot ovat väärässä. Tekevät vääriä havaintoja, eivätkä osaa niitä edes oikein ilmoittaa. Ja tuskastuuhan siinä tutkijakin, kun turha työ valuu hukkaan...
VastaaPoistaHomō hominī lupus est. Käännös: "Ihminen on ihmiselle susi." Plautuksen teoksesta Asinaria.
Pienten lasten isänä totean vain, että lapsilla on vilkas mielikuvitus, eikä sen pohjalta kannata alkaa maailmaa kovin pitkälle rakentamaan jos parantamaankaan, oli ne sutkautukset miten herttaisia hyvänsä.
VastaaPoistaItse asiassa juurikin niillä, joilla todellakin tietotaito ja koulutus vastaavat ydinfysiikan energiateknologian tuntemusta, on paras kompetenssi arvostella ydinvoimaa. Minulla ainakaan maallikkona siihen ei riitä paukut, joten en siihen kauheasti myöskään kantaa ota, vaikka mielipide minulla siitä onkin ja suppean perehdytyksen aiheeseen elämänkoulussa saanutkin. Kestääkö pelkkä mielipide sitten argumentoinnin, onkin ihan toinen juttu. Todennäköisesti ei, jos asiasta alan ydinfyysikon kanssa peistä vääntämään. Myös, kun asiaa olen päässyt melko läheltäkin seuraamaan, on myös pakko ollut joitain mielikuvia korjatakin myönteisempään suuntaan. Pelkkä mielipide, kun ei takaa oikeassa olemista ensinkään.
Meihin suomalaisiin on melko vahvasti iskostettu auktoriteettien kunnioitus. Jos tutkija sanoo mielipiteen, niin se alkaa kuulostaa faktalta. Kyse on yhä kuitenkin vain mielipiteestä tai peräti ”edistyneestä” arvauksesta. Siitähän tässä susien lukumäärässäkin on kyse. Kukaan ei voi tietää oikeaa vastausta ja tilanne muuttuu lähes päivittäin. Tukijat vain pyrkivät monopolisoimaan arvausten auktorisoinnin.
VastaaPoistaJos kyse on kuitenkin arvauksesta tai peräti tahallisesta vääristelystä, ei ole mitään merkitystä sillä sanoiko sen tutkija vai susivihaaja. Tässä kohtaan kyse on politiikasta ja tutkimustuloksia tehtaillaan yhtä tieteellisesti ja päämäärähakuisesti kuin neuvostotieteessä konsanaan. Moni tieteen/politiikan/kulttuurin ”osaaja” tuolta ajalta jatkaa yhä edelleen omaa auktorisoitua agendaansa.
Perhossa tapahtui sama kuin Tshernobylissä ja Fukushimassa aikanaan. Tapahtui jotain mitä tutkijat ja insinöörit eivät pitäneet mahdollisena. Perhossa tuli todistettua, että kanta on 250 % tutkijoiden vähättelemästä. Housut kintuissa ja pallit heiluen riensivät tutkijat kuitenkin pitämään kiinni viimeisistä arvovaltansa rippeistä. Oikeasti ihmiset kuitenkin näkivät tuon läpi. Nyt myös yhä useammat poliitikot ja journalistit heräsivät.
Susien suojelijat eivät jostain syystä ymmärrä, että susi ei Suomessa voi menestyä ihmisten intressien vastaisesti. Susi voi pelastua ainoastaan siten, että siitä tehdään aidosti riistaeläin, jonka kantaa säädellään oikeiden lukujen perusteella. Sudet poistetaan alueilta, joissa niiden esiintymistä ei voida hyväksyä. Sen jälkeen muualla niitä suojellaan ja arvostetaan riistaeläimenä ja suurpetona, aivan kuten karhujakin.
Tieteen tekeminen on tutkitun tiedon eli faktan tuottamista, eikä mielipidekirjoittelua. Vielä vähemmän se on arvailua, koska teoria myös todennetaan mm. toistamalla se tai vertailemalla. Kyllä minä ainakin jostain kumman syystä luotan esim. enemmän oikean lääkärin tekemään diagnoosiin ja hoitoon, kuin jonkun poppatohtorin vastaavaan. Tietysti ihmisiin kuuluu niitäkin, jotka eivät luota. Itse, kun olen jakanut huushollini väitöstutkimusta tekevän ihmisen kanssa, olen melko vakuuttunut tieteen tekemisen metodeista. Kyse ei myöskään ole auktoriteettisuskosta, vaan ihan silkasta viisaudesta ja tosiseikkojen tunnustamisesta. Siinä ei mielipiteillä ole paljonkaan sijaa.
VastaaPoistaPitää paikkansa, että susi on kohdatusten ihmisten intressien kanssa, mutta niin tuntuu olevan myös metsäpeura. Perhossa näkyy edelleenkin vastustettavan metsäpeuraa, mikä näkyi mm. MTK-Perhon tuoreessa kirjelmässä. Heidän mielestään metsäpeurakanta on yksinkertaisesti ylisuuri. Sama intressiristiriita näkyy myös, kun metsäpeuralle pitäisi löytää uusia elinpiirejä. Tämänkään eteen metsästäjäpuolelta ei tahdo löytyä komppausta, eikä metsäpeurasta kovasti huolissaan oleva metsästäjäliittokaan ole tikkua ristiin asian eteen laittanut.
No, jaksan olla optimistinen ja toivon, että vielä tulee sukupolvi, joka osaa arvostaa niin sutta kuin metäpeuraakin vähän eri tavalla, kuin tänä päivänä. Kantojen sallitaan levittyä ja kasvaa, jotta molemmat saadaan elinvoimaisina lajeina kestävän käytön mukaisen metsästyksen piiriin. Se ei mene kuitenkaan niin, että annetaan olettamusten pohjalta 120 lupaa sudelle, kun vastoin tutkittua päätetään ja arvaillaan susia olevan kuitenkin se 360. Tämän jälkeen todetaan, että "hups, ei niitä ollutkaan kuin tuon 120 sutta". Arvailemalla ei pidetä yllä edes riistakantoja, eikä niitä varsinkaan. Riistantuntemus vaatii myös biologisesti ja ekologisesti kestävän tarkastelun.
Ja edelleen, Perhossa ei todistettu mitään muuta kuin se, että tuollaisella laskennalla, mitä siellä tehtiin, ei ole mitään merkitystä eikä sillä voi todistaa yhtään mitään, kuin korkeintaan paikallista uppiniskaisuutta. Tämän ymmärtää jokainen, joka hiukankaan hallitseen suden ekologiaa. Tulos on uskottava vasta, kun se voidaan tehdä yhdessä ja toistaa viranomaisten ja alan ammatilaisten kanssa. Nyt, kun näiden läsnäolo kiellettiin, ei vakuuttavuutta löydy tätäkään kautta. Tilanne on sama kuin 3-vuotias pienokaiseni sanoo "iskä, odota tässä, et saa tulla tänne" ja juoksee sitten pahojaan tekemään.
Susikulttia ja kritiikitöntä tiedeuskoa ;) Suomen susien määrää ei tiedä tarkalleen kukaan on fakta, josta et pääse yli etkä ympäri. Tutkijat väittivät Perhossa olevan 0-2 sutta, ennen näitä salakaatoja, joissa sitten kaadettiin kolme, karkuun pääsi kaksi. Tämä tekee Ojalan ja Elon auktorisoidun laskuopin mukaisesti viisi (5) sutta. Perhon ja Halsuan kansalaisaktivistit tulivat näin todistaneeksi täysin aukotta ja empiirisesti todellisen kannan olleen vähintään 250 % tutkijoiden väittämästä.
VastaaPoistaMillä muulla alalla joku voi olla oikeassa ja tehdä työnsä hyvin tuolla virheellä? Kävisikö vaikka palokunta, joka sammuttaa palavasta kylästä nollasta kahteen taloa, antaa ainakin kolmen palaa ja väittää olevansa tämän jälkeen ainoa joka osaa laske palavia taloja tai sammuttaa niitä. Turha siihen on tavallisen ihmisen tulla tohtoreille mitään tulipaloista selittämään, julkaisuja kun on apurahojen avulla rustattu ihan ulkomaalaisiin lehtiin, muiden verovaroilla hutkittujen kavereiksi.
Uskon täysin vakaasti, että suurin osa metsästäjistä (itseni mukaan lukien) ymmärtää suden merkityksen ja haluaa suojella sutta, antaen sille paikan erämaissa. Valehtelevat tai epäpätevät tutkijat tekevät sudelle karhunpalveluksen. Sinä päivänä, kun jokin noista pihasusista käy tosissaan ihmisen päälle, sudesta tulee vapaata riistaa ja vuosien apurahoilla vääristely loppuu.
Ei tietenkään minkä lajin määrää tiedetä yksilötarkkuudella ja tuskin tullaan koskaan tietämäänkään. Kuitenkin kanta-arvio kannattaa perustaa varmimpaa käytettävissä olevaan tietoon, joka pystytään todentamaan ja toistamaan tarvittaessa. Eläimen lajikäyttäytymisen tuntemus on siinä A ja O. Perhossa on tiedetty jo parin vuoden ajan olevan varmuudella reviiriä merkkaava pari ja talven aikana varmistui parin saaneen kolme pentua, joten reviirikanta kasvoi viiteen yksilöön. Tämä oli tutkimuslaitoksella tiedossa, siitä ei pääse yli eikä ympäri. Rikosten jälkeen kartalle jäi edelleen kaksi sutta eli keltainen pallo. Tämän voi tarkistaa tutkimuslaitoksen sivuilta http://www.rktl.fi/riista/suurpedot/suurpetolausunnot.html . DNA:kin valmistui melko pikaisesti, joten senkin avulla tiedetään varmasti jotain, mitä julkisuuteen ei ole kerrottu rikostutkimuksen ollessa kesken.
VastaaPoistaPalokunta ei tee tutkimustyötä, eikä tutkimustyötä tehdä samalla tavalla, kuin tulipaloja sammutetaan. Onneksi näin, koska jos tehtäisiin, olis tutkimus juosten kustua. RKTL myöskin aika vähäisessä määrin tekee itse maastossa arviointia syytä, että heillä ei ole henkilökuntaa laittaa ihan joka kolkkaan. Pannoitusryhmässä taitaa olla 6-7 ukkoa ja heidänkin toimipaikkansa on Pohjois-Savo/ Kainuu linjalla. Se miten RKTL tietonsa saa, kerätään RHY:ltä ja alueellisilta riistakeskuksilta. Nillä alueilla, joilla on pannoitettuja susia, järjestetään tehoseurantajaksoja yleensä projektityöntekijävetoisesti eli tutkimusapulaistyönä. Tutkimusapulaiset näissä projekteissa ovat pääsääntöisesti metsästäjiä, jotka tekevät maastohavainnointia. Tunnen muutamankin ihmisen, jotka ovat kyseistä työtä tehneet.
Oma mielipiteeni on, että sutta ei tarvitse suojella yhtään sen enempää, kuin muitakaan riistaeläimiä. Mitä nopeammin meillä on elinvoimainen susikanta, sitä nopeammin sen suojelu voidaan lopettaa ja sitä voidaan alkaa metsästämään kiintiöperusteisesti. Ei se vaatisi kuin kolme vuotta täysrauhoitusta ja tavoite olisi paljon lähempänä. Enää ei tarvitsisi turvata kuin geenivaihto.
Tämän jälkeen Pehon ja Sonkajärvenkin ukkelit pääsisivät ihan luvilla vaikka kokonaisen lauman poistoon, jos vain malttaisivat tyhmyyksiin ryhtymästä sitä ennen. Sellaista sutta, kuin pihasusi meillä ei olekaan, kuin niitä muutamia, joista on sitten poliisin annettua poistomääräyksen löytynyt vanhoja ampumavammoja. Näitä on tältäkin talvelta muutama ja sellaisen saa ihminen itse ihan omilla toimillaan aikaan.
Logiikkasi on erehtymätön ja kaunis. Tutkijat ovat täysin oikeassa ja tutkimustulokset oikeita, vaikka kanta-arvio voi olla pielessä todistetusti 250 %. Virheitä tekevät vain metsästäjät, jotka keräävät tiedot tutkijoille. Jotenkin se virheellinen tieto vain jalostuu tutkijoiden käsissä täysin luotettavaksi ja oikeaksi. Tutkijat ovat kuitenkin täysin riippuvaisia metsästäjien havainnoista, vaikka luottamuspulan vuoksi lukuisat yksittäiset metsästäjät ja jopa riistanhoitoyhdistykset ovat lopettaneet yhteistyön tutkijoiden kanssa petolaskennoissa.
VastaaPoistaTutkijat ovat tällä ylimielisellä asenteellaan ja selvällä tietojen vääristelyllä ajautuneet tilanteeseen, jossa heidän tärkeimmät tietolähteensä ovat merkittävin osin sanoutuneet irti yhteistyöstä ja loputkin kuulemma toimivat epäluotettavasti. Tästäkin huolimatta tutkijat ovat yhä yhtä oikeissa erehtymättömiä kuin Pohjois-Korean perustuslakivaliokunta.
Kuulostaa ihan harmaanvihreältä taloudelta...
Tutkimustulos on 250% pielessä vasta, kun se pystytään niin osoittamaan. Tehdyllä laskennalla niin ei kyetä tekemään. Suurin virhe laskennassa oli se, että Riistakeskusta ja RKTL:ää ei kelpuutettu mukaan. Mikäli kolmikantalaskennalla olisi saatu sama tulos, olisi se ihan oikeasti merkittävä, eikä kenelläkään olisi tulokseen mitään sanottavaa. Kuitenkin myös aineisto kertoo mahdottomuudesta, joka on hyväksyttävissä vasta, kun se kyetään toistamaan. 17 suden löytymisen noin pieneltä alueelta olisi ihan ainutlaatuisestikin merkittävää. Nyt kyseinen laskenta ja siitä saatu tulos on 250% pielessä. Tämä on fakta.
VastaaPoistaNo, jos me metsästäjät lopetamme havainnoinnin, sen tekee kohta joku muu. Jatkuvasti valmistuu erikoisammatitutkinnon suorittaneita ympäristökartoittajia, erikoisosaajia, jotka voivat vaikka ympäristöhallinnon alla Tassu-merkintöjä tekemään. Maastossa liikkuu muitakin, kuin meitä metsästäjiä. Se pitää aina muistaa. Meillä ei ole monopolia luontotuntemukseen, eikä nykyisellä vallitsevalla tietotasolla varsinkaan. Ehkä käytäntö voisi olla hyväkin, kun mietitään riistahallinnon tulevia uudistuksia. Riistanhoitoyhdistyksethän ovat vasta remontien edessä ja jos petoyhdysmieskäytäntö ei toimi, se pitää päivittää uudelle vuosituhannelle.
Olen aivan varma, että uudistusta koskevan vakavan pohdinnon jälkeen alkaa taas metsästäjiäkin kiinnostamaan suurpetohavainnointi. Sitä paitsi en ymmärrä alkuunkaan kiukuttelua RKTL:n luvuista. Tälläkin hetkellä havainnot ovat metsästäjien tekemiä ja tiedän lukujen pitävän harvinaisen hyvin paikkansa ainakin omalla ja naapurinkin riistanhoitopiirin alueella. Minkä vuoksi RKTL:n arviossa on susia ensinkään, jos ei metsästäjien havaintoihin luotettaisi ja niitä merkittäisi? Mistä syystä vaikka oman alueeni suurpetokanta pitää paikkansa? RKTL:n kartalla luvut ovat samat, kuin maastossakin ja tästä kiitos rivimetsästäjille ja petoyhdysmiehille. Vain ne, joilla on hirveä hinku kaatolupiin, väittävät muuta. Haesoo, sanoisi savolainen.
Väittämät RKTL:n asenteellisuudesta on silkkaa vainoharhaa. Tosiasiassa asenteellisuuden ja ylimielisyyden ongelma on nyt jossain muualla kuin riistahallinnossa. Ongelma on ruohonjuuritasolla, ihan omassa harrastajakunnassamme.
Enpä ole edelleenkään puhunut siitä laskennasta, jossa löytyi 17 sutta Perhosta. Voi pitää paikkaansa tai sitten ei. Omasta mielestäni se kuulostaa melko paljolta, jopa tarkoitushakuiselta. Aivan samaan tapaan, kuin tutkijoiden ilmoittamat 0-2 sutta, joista todistetusti kaadettiin kolme ja vähintään kaksi pääsi karkuun.
VastaaPoistaMetsästäjät ovat suurelta osalta jo nyt jättäneet havaintojen ilmoittamisen, eivätkä lähtöluvut ole näin ollen olleet moninkaan osin kunnossa. Näitäkin ilmoituksia tutkijat ovat sitten oman mielensä (anteeksi, tieteellisesti) mukaisesti hutkineet. Yhtään tutkimusta ei ole, joka todistaisi maamme susilaskennan olevan oikein. Parhaassakaan tapauksessa se ei edes voisi olla oikein. On vain arvauksia, jotka perustuvat havaintoihin. Havaintoja jää tekemättä, ilmoittamatta ja tutkijoilta hyväksymättä.
Maastossa liikkuu muitakin kuin metsästäjiä pitää paikkansa. Mitään toista yhtä laajaa ja paljon metsässä liikkuvaa porukkaa ei kuitenkaan ole. Kaiken lisäksi monet metsästäjät ovat itse metsänomistajia ja kulkevat metsässä moninaisesti kuten marjastamassa, kalassa, puuhommissa, riistanhoitotyössä ja koiria ulkoiluttamassa sekä kouluttamassa. Itsekin liikun paljon metsässä, mutta ani harvoin siellä tapaan muita kuin metsästäjiä. Sellaista määrää verorahoja ei noihin hankkeisiin mistään lisää löydy, että opistotason ammattitutkinnon suorittaneet havainnoitsijat kartottaisivat Suomen metsien eläimet.
Mutta olen toki valmis perumaan puheeni, jos löytyy tuhansia päivittäin järjestelmällisesti samoilevia paremmin koulutettuja vapaaehtoisia ympäri Suomen tuottamaan nykyistä luotettavampaa dataa tutkijoille. Sitten vielä kun tutkijatkin oppisivat niihin tietoihin luottamaan ja tuottamaan kunnollisia arvioita Suomen todellisesta susimäärästä, ei vääristeltyjä vähimmäisarvioita. Edellä kuvaamani laskuesimerkin mukaisesti, kun ilmoitetut 135 sutta voi ihan oikeasti muutama kuukausi ilmoituksen jälkeen olla todella aivan oikeasti 370 kpl. Olisi mielestäni varsin rehellistä, että tutkijat ilmoittaisivat tämän selvästi arvioita kertoessaan, jotta medialla, päättäjillä ja susialueiden asukkailla olisi oikeaa tietoa käytettävissään.
Ylimieliseltä moinen menettely ja tavallisten ihmisten vähättely haesoo ja sehän Savossa on jo pitkään tiedetty.
Tarkoitushakuista hyvinkin http://www.kp24.fi/uutiset/teemat/1480/331574/Riistanhoitoyhdistys-laski-uudestaan-Perhon-seudulla-on-17-sutta ja sehän sitä uskottavuutta syökin. Ja kuten totesin, tällaiset laskelmat tulisi tehdä kolmikantana, eikä yksin edes metsästäjien, vaikka ottaisi päähän ja kuinka. Ainoastaan kolmikannalla saatu luku voidaan siinä mielessä hyväksyä, että kun tuloksen kaikki alekirjoittavat, ei voida jälkeen päin pullikoida. Siksi Perhon ja Halsuankin miehet olivat tyhmiä, kun eivät kolmikantalaskentaan lähteneet. Ja jos kerran varmoja asiastaan ovat, ei estettä pitäisi olla. Shame on them ;)
VastaaPoistaKyllä maastossa liikkuu muitakin, kuin vain metsästäjiä ja marjamummoja, vai mistä luulet esim. lukemattomat pesimäseurantaan tarkoitetut linnunpöntöt metsiin joutuneen? Nämä ripustajat kulkevat maastossa ympäri vuoden myös metsästyskauden ulkopuolella uskollisesti vuodesta toiseen ja tekevät pitkällä kokemuksella valtavasti tarkkoja havaintoja, joita eivät metsästäjille kerro. Omalla seudullani sudet olivat jo pitkän aikaa näiden tiedossa, ennen kuin metsästäjät eläimet hoksasivat.
Mutta eihän maastoinventointi jatkuvaa luonnossa kulkemista tarvitse. Riistakolmiotkin lasketaan vain kaksi kertaa vuodessa ja menetelmä on luotettavaksi osoittautunut tukijalka kannanseurantaan. Ja kuten todettu, reviirillä olevat sudet on helppo laskea, jos vain hallitsee perusasiat. Kolmiomenetelmää voidaan myös kehittää paremmin tarkoitusta palvelemaan vähemmälläkin resurssilla. Ja kuten totesin, siinä vaiheessa kun metsästäjien "etuoikeus" annetaakin jollekin toisella taholle, lähtee mustasukkainen jääräkin mielellään mukaan. Usko pois ;)
En jos käykin niin, että mikäli SML:n ehdottama koko maan kattava suurlaskenta toteutuu, eikä löydykään kuin tuo tutkimuslaitoksen tuottama luku, kuka silloin on ollut väärässä ja kuka asian uskaltaa myöntää? Ja edelleen, miksi RKTL sitten on kuitenkin oikeassa metsästäjiltä saamassaan tiedossa ainakin osassa Suomea? Ketä tästä pitää parjata - tutkimuslaitostako taas? Vähättelevätkö he myös tällöin metsästäjiä ja miksi tutkimuslaitos haluaisi vähätellä kylän A metsästäjiä, mutta naapurikylän B ei?
Varmastikaan tutkimuslaitoksen tuottama tieto ei ole aukotonta, mutta ei se havaintojen ilmoittamatta jättämiselläkään parannu. Virallinen kanta laskee entisestää ja lupia on vielä mahdotomampi saada. Tätäkö halutaan?
Se on niin oivallisen sattuva tuo vertaus satuun Keisarin uusista vaatteista. Lapsellahan siinä ei sitä mielikuvitusta nimenomaan ollut... Johan sitä riittävän kauan uskottiinkin että keisarilla on vaatteet, mutta kyllä nyt silmät ovat auenneet hiljalleen metsästäjilläkin ja on nähty, että rktl:n keisari on alasti.
VastaaPoistaRatkaisu olla ottamatta rktl:n tutkijoita mukaan oli viisas. Tilanne on niin tulehtunut ja luottamus mennyt, että ei tosiaan voitu taata ylimielisille vähättelijöille turvallisuutta näillä seuduilla. Pitää muistaa, että suurpetopolitiikka sai marttyyrinsa Halsualla ja se tuo herkästi tunteet pintaan, eikä takeita voi antaa. Oletko koskaan kysynyt itseltäsi, miksi näin laaja epäluottamus metsästäjäpiireissä on syntynyt? Hyvänahkaista porukkaa ovat ja auttamassa ovat olleet monella tavoin, mutta viimein heilläkin silmät aukenivat.
VastaaPoistaIhan hyviä pointteja Sinulla. Uskon, että molempien näkökannat asiasta tulivat tässä keskustelussa hyvin esille. Tuskin vaihdat mielipidettäsi, en ole itsekään siihen valmis, ainakaan vielä ;)
VastaaPoistaLienee siis turha länkyttää kummankaan tästä sen enempää, mutta jotta maailma ei näyttäisi ihan niin mustavalkoiselta, voin kertoa itsekin nuorempana kuuluneeni lintutieteelliseen yhdistykseen, osallistunut laskentoihin ja kiinnittäneeni pönttöjä :)
Oletko muuten jo osallistunut tähän kilpailuun, jossa on palkintona hienot kiikarit?
http://www.terveisetravintoketjunhuipulta.com/2013/03/osallistu-villiruokareseptikilpailuun.html
Esa,
VastaaPoistaPuhu tuosta kolmikannasta RKTL:n kanssa. He tämän ensimmäiseksi lopettivat, kun lakkasivat ottamasta paikallisia RHY:n kavereita mukaan omiin laskentoihin. Jos siis väittämäsi mukaan varma tieto saadaan sillä, että kaikki ovat mukana, niin siksi myös RKTL:n tiedot ovat epävarmoja.
Sitten aivan erikseen. On useita todistajia siitä, että RKTL on laskennassa todennut, että motissa on jälkien perusteella 7 sutta ja sanoneet paikalla oleville, että kirjataan kaksi sutta. Tämä on nykytiedettä parhaimmillaan.
Minä tohdin sanoa sen nimelläni!