sunnuntai 10. maaliskuuta 2013

Akkukäyttöinen Lämpöliivi Nevercold Alaska



Otin käyttööni Nevercold Alaska lämpöliivit viime syksynä. Kokemusta niistä onkin nyt kertynyt koko metsästyskauden ajalta syksyn hirvipasseista sekä mäyräkoira-ajoista talven peura- ja kettukyttyille. Odotukset olivat syksyllä erittäin korkealla; nyt ei enää paleltaisi passissa. Kokemukset eivät kuitenkaan olleet aivan näin yksiselitteisiä.


Ominaisuudet


Nevercold Alaska lämpöliivien idea on yksinkertainen. Fleecekankaasta valmistetun liivin sisään on ommeltu kaksi lämpöelementtiä rinnan päälle ja yksi isompi yläselän kohdalle. Lämpöelementit saavat energiansa hieman tulitikkurasiaa isommasta litium-ioni-akusta. Mikrohiilikuitukankaasta valmistetut lämpöelementit on sijoitettu verkkovuorin ja tuulieristekalvon väliin. Akku löytyy liivin vasemmasta taskusta.

Akku ladataan tuotteen mukana toimitetulla verkkolaturilla (100-240 V / 50-60 Hz) tai lisävarusteena myytävällä autolaturilla (12 v). Liivien lämmitysvoimakkuutta säädellään neliportaisesti akun kyljessä olevalla painonapilla. Lämmityksen voi luonnollisesti kytkeä päälle ja pois päältä ilman akun irrottamista.

Nevercold Alaska lämpöliivit on tarkoitus pukea heti alusvaatekerroksen päälle, ei koskaan suoraan ihoa vasten. Kelin mukaan sitten liivien päälle puetaan tarvittavat lisävaatekerrokset. Tässä kohtaan on hyvä huomata, että lämpöliivit saavat olla yhtä kokoa pienemmät kuin normaalit päällimmäisiksi puettavat fleeceliivit. Liivien on tarkoitus olla hyvin tyköistuvat, jotta lämmityselementtien lämpö siirtyisi tehokkaasti lämmöntunteeksi.


Kokemukset


Tyypillisesti hirvipassiin mennessä on liikaa vaatetusta ja kävellessä on kuuma, hieman pidemmällä taipaleella tulee hiki. Sitten passissa useamman tunnin paikallaan seisoskellessa tai istuessa tulee auttamatta kylmä, varsinkin jos paita on kävellessä kastunut hiestä. Teoriassa Nevercold Alaska lämpöliivi on ratkaisu tähän ongelmaan. Puetaan siis juuri sen verran, ettei kävellessä tule hiki ja paikallaan ollessa nautitaan sähkölämmityksestä.

Käytännössä liivien tuulieristekalvo ei hengitä, vaan kerää kosteuden suoraan aluspaitaan. Hyvin nopeasti opin riisumaan lämpöliivit päältäni aina liikkeelle lähtiessä ja sitten taas pukemaan ne aluspaidan päälle passissa odottelun ajaksi. Ei siis kovin käytännöllistä, koska samalla tavalla voisin kuljettaa repussa ylimääräistä villapaitaa tai untuvataukotakkia pukeakseni sen passissa päälle. Villapaidan eduksi täytyy lukea myös sen varmatoiminen käyttöliittymä, joka ei tarvitse ladattavia akkuja.

Toki passissa seisoskellessa sähköllä toimiva lämpöliivi on miellyttävä jos aluspaita on jo päässyt kastumaan. Puolen tunnin lämmitys täydellä teholla myös kuivattaa nihkeän aluspaidan huomattavasti mukavammaksi. Mutta tähänkin löytyy se perinteinen ratkaisu, eli ylimääräinen kuiva aluspaita repussa.

Parhaimmillaan Nevercold Alaska lämpöliivit on kovilla pakkasilla peura- tai kettukytiksellä. Kun pakkasta on yli 20 astetta, niin mikä tahansa lisälämpö on tervetullutta vähintäänkin parin tunnin paikallaan istuskelun jälkeen. Vaikka tuntemukset näistä lämpöliiveistä olivat välillä oudon ristiriitaisetkin, niin käytin niitä syksyn ja talven peurakyttyissä joka kerta, eli noin 150 tuntia.

Nevercold Alaska lämpöliiveistä on siis etua ja iloa varsinkin kytispyynnissä, mutta välillä niiden kanssa tulee outoja tuntemuksia, kun rinta ja yläselkä ovat ihanassa lämmöntunteessa, mutta käsivarret, reidet, varpaat ja sormet tärisevät horkassa. Ei sillä, että haluaisi rintaan tai selkään kylmää, mutta kontrasti on välillä ikävän tuntuinen. Joskus tuntuu, että tasaista kylmää voisi kestää helpommin, jos vieressä ei olisi niin kuuma.

Käytin liivien lämmitystä myös hanskojen lämmittämiseen. Tämä oli ehdottomasti yksi Nevercold Alaska lämpöliivien parhaita ominaisuuksia. Pidin ylimääräiset hanskat takin alla liivien lämpöelementtien kohdalla ja toiset hanskat kädessä. Aina kun ohuet nahkahanskat alkoivat tuntua liian kylmiltä, otin lämmitetyt hanskat takin alta ja laitoin kylmät tilalle. Näin pystyin toimimaan kovassakin pakkasessa ohuilla hanskoilla, joita oli miellyttävä käyttää aseen ja kiikareiden kanssa.

Taskuun sijoitettu lämpötilanvalitsin ei ole kaikkein paras ratkaisu, kun liivit on tarkoitus pukea päällimmäisten vaatekertojen alle. Istuessa on vaikea kaivaa akkua esiin sujauttaa sitä taas takaisin fleecen taskuun. Lisäksi samalla joutuu kaivamaan välikerrosten paitoja housun sisästä, eikä niitä saa istuviltaan takaisin niin kuin niiden tulisi olla.

Akun toiminta-aika on yleensä täysin riittävä, eli käytännössä 2-3 tuntia, pienimmällä teholla ehkä pidempäänkin.  Täydellä teholla lämmityselementin lämpötila on 52 °C ja alimmalla teholla 37 °C. Hankin Nevercold Alaska lämpöliivini heti kahdella akulla varustettuna. Tosin toinen akuista oli viallinen, eikä suostunut latautumaan edes ensimmäistä kertaa. Reklamoin asiasta ja sain vaihdossa toimivan akun. Kahden akun taktiikkaan joudun kuitenkin turvautumaan vain muutaman kerran, ensimmäisen akun tyhjentyessä. Ja yhden kerran, kun en ollut muistanut ladata akkua kytiskertojen välillä. Vara-akku kulkeekin kätevästi fleecen toisessa taskussa kaiken varalta mukana.




Tekniset tiedot


mikrokuitukankaiset lämmityselementit rinnassa (2) ja yläselässä
4-portainen lämpötilan säätö
lämmityselementtien lämpötila 52 °C - 37 °C
toiminta-aika 2-5 tuntia lämmitystehosta riippuen
kaksi vetoketjullista taskua
materiaali microfleece (100 % polyesteri)
tuulieristekalvo
käsinpesu 30 °C
2200 mAh / 7.4 V (DC) litium-ioni-akku, latausaika verkkolaturilla noin 1,5 h
100-240 V / 50-60 Hz verkkolaturi
käyttöohje suomen, ruotsin, englannin ja venäjän kielillä
koot XS-XXL

Suositushinta 159,00 €
Pakkauksen sisältö: liivi, akku, verkkolaturi, käyttöohje

Erikseen myytävät lisävarusteet

lisäakku
autolaturi

2 kommenttia:

  1. Kiitosta taas seikkaperäisestä tuote-esittelystä.


    Täytyy myöntää, että minä olen pitänyt noita sähkölämmitteisiä liivejä ja hanskoja, jollen nyt aivan höpöhommana, niin vähintään tarpeettomana itselleni. Panen mieluummin villaa ylle :-)


    Olin vähän yllättynyt, että liivit eivät lämmitäkään joka paikasta. Pilkkihaalarin tyyppisessä kamppeessa se tuulen läpi päästävä heikoin lenkki on yleensä vyötärön seutu. Muutenkin viima pääse helposti takin ja housujen välimaastosta. Siten olisin ajatellut, että lisälämmitystä olisi tarjolla erityisesti ristiselälle.

    VastaaPoista
  2. Kyllä se lämpö hieman isommalle alueelle säteilee, mutta itsekin pidä ristiselän aluetta melko kriittisenä. Eikä nämä sähkökäyttöiset vaatteet ole tietenkään mitään eräolosuhteissa käytettäviä, vaan silloin kun ollaan lähellä pistorasiaa ;)

    VastaaPoista