Kauden kymmenes valkohäntäpeura

Heti kyttyytornille saavuttuani huomasin metsureita töissä noin parinsadan metrin päässä. Kuului jatkuva moottorisahan pärinä, traktorin möyrintä ja kaiken päälle jotain ketjujen kilinää. Ajattelin jo vaihtaa paikkaa, mutta sitten tuumasin, etteivät ne kai pimeällä töitä tee. Tunnin sisään kun jo hämäräkin laskeutuu. Tosin mielessä kävi, josko peurat ovat kokonaan lähistöltä kaikonneet.

Vielä mitä, reilun puolen tunnin odottelun jälkeen, yhä valoisaan aikaan näin sivusilmällä, kun kolme peuraa lähestyi arasti ruokintaa. Tuuli sopivasti suoraan ruokinnalta itseäni kohden ja peurat vilkuilivat koko ajan vain metsureiden suuntaan. Ensin ruokinnalle hiipi ylivuotinen ja perään vasa. Peurat olivat heti limittäin, joten otin tähtäimeen kohdan, josta kaksi ensimäistä oli tullut taimikosta. Kun kolmas peura näyttäytyi, lähtivät terveiset klo 16:23 tälle vasalle, joka säntäsi välittömästi ruokinnan ohi metsään.

Ensimmäiseksi tullut ylivuotinenkin poistui pakolaukkaa, mutta paikalle jäi vielä hermostuneesti pyörimään toisena tullut vasa. Latasin jo kiväärinkin ja tähtäsin, mutta päätin kuitenkin olla ampumatta. En ollut täydellisen varma ensimmäisen osuman laadusta, enkä halunnut ottaa riskiä kahdesta haavakosta. Ja toisaalta mitäs noita nippuun ahnehtimaan, vielä on kesää jäljellä ja ravit jatkuu viimeistään viikonloppuna… :)

Parin tuloksettoman kyttyyn jälkeen, urosvasa sai nyt kunnian olla kauden kymmenes valkohäntäpeura.