No saatiinhan se kausi alkamaan henkilökohtaisellakin tasolla. Ensin iltapäivästä siirsimme riistakamerat uusiin asemiin kuvaamaan ja itse jäin paikalle, josta eilen kaverini sai saaliikseen peuran vasan. YK:n päivän peuran kyttyy alkoikin rauhallisissa merkeissä Harri Nykäsen Pyhä toimitus – sähkökirjaa lueskellessa.
Sateen jälkeinen ilma alkoi kirkastua ja lämpötilakin oli plussan puolella, siis kaikin puolin leppoisan rauhallinen, nyt jo neljäs, kyttäysilta oli luvassa. Yllättäen jo alkuillan valoisaan aikaan ruokinnalle ilmestyi kuin tyhjästä kaksi peuran vasaa. Terveiset ravintoketjun huipulta kajahti klo 16:41 tällä kertaa valkohäntäpeuran urosvasalle.
Onnittelut komeasta kaadosta. Oliko pitkä ampumamatka?
VastaaPoistaKiitos! Olisiko ollut 60-70 metriä. Nämä kytisjahdit on usein todella hämärässä, miltei pimeässä, niinpä nuo ampumamatkat yritetään saada mahdollisimman lyhyiksi. Joskus olen ampunut alle 20 metristäkin ja pidimmät matkat 100-150 metriä.
VastaaPoistaHieno homma! Onnittelut! Mites Zeiss on pelittanyt näin "mustaan" aikaan?
VastaaPoistaHyvinhän tuo pelaa, tosin jos ei ole valoa juuri nimeksikään, niin jää peurat näkemättä tummaa taustaa vasten. Mutta niin taitaa jäädä muillakin kiikareilla, ellei sitten puhuta pimeänäkölaitteista.
VastaaPoistahttp://www.terveisetravintoketjunhuipulta.com/search/label/Optiikka
Toisaalta näin sulanmaan aikaan ei kyllä ihan pimeässä viitsi edes ampua. Verijälkien seuraaminen pimeässä mustasta maasta vaatii sen luokan osaamista, jota löytyy lähinnä asiaan koulutetuilta jäljestyskoirilta.
Olen tosin harkinnut sellaisen verijälkilampun ostamista, vaikkapa vain testimielessä. Täytyneepä laittaa asia uudelleen mietintään.
No, niin nyt juuri alkoi satamaan lunta :) maa on jo kohta valkoisena. Tämähän on kuin lapsena, tämä lumen odotus... :D
VastaaPoista