Metsästys Virossa

Saan usein yhteydenottoja Viroon suuntautuvien jahtimatkojen tiimoilta. Monien toiveiden vuoksi kokoankin tähän kirjoitukseen yleisimmät asiat ja vastaukset esitettyihin kysymyksiin:

Yleistä

Virossa on todella hyvät olosuhteet riistalle, ja metsästäjälle siellä on todellinen paratiisi. Noin puolet Viron pinta-alasta on metsien ja soiden peitossa. Kolmannes maan metsistä on suojelualuetta, missä niissäkin voi pääosin metsästää. Matalia maisemia halkovat pellot ja niityt lisäävät luonnon monimuotoisuutta.

Virossa on selvästi Suomea lauhempi ilmasto. Monin paikoin suurten lehtipuiden hallitsemat metsät tarjoavat paljon ravintoa mm. villisioille ja metsäkauriille. Rehevät merenrantakaislikot ja niityt muodostavat oivan elinympäristön kaikenlaisille vesilinnuille ja levähdyspaikan lukemattomille muuttomatkallaan pysähtyville hanhille. Viron riistatiheys ja lajikirjo ovatkin suomalaisen mittapuun mukaan yltäkylläiset.

Heidän metsästyskulttuurinsa on elinvoimaista ja tavoiltaan saanut paljon vaikutteita Keski-Euroopasta, mutta perusasiat ovat pitkälti samoja. Ajojahdeissa tarvitaan oranssia tai punaista vaatetusta oman turvallisuuden vuoksi, vaikkeivät paikalliset tavat aina ole näissä asioissa yhtä tarkkoja kuin Suomessa. Virossa metsästyksessä promilleraja on nolla. Tosin käytäntö ja lain kirjain ovat monin paikoin hieman eriytyneet toisistaan, ja normaalit kaatoryypyt ovat tavallisia.

Metsästyskortin alaikäraja on Virossa 16 vuotta. Jotkut jahtimatkojen järjestäjät vaativat kuitenkin osallistujilta 18 vuoden ikää. Aivan kiveen hakattuja nämä ikärajat eivät kuitenkaan ilmeisesti ole, jos vain suomalaiset vastaavat paperit ovat kunnossa. Olen nähnyt jahdeissa myös selvästi nuorempiakin osallistujia, joten asia kannattaa varmistaa paikalliselta kontaktilta ennen matkalle lähtöä.

Kaatomaksut

Suurriistasta peritään lähes poikkeuksetta kaatomaksuja, elleivät ne erikseen sovitusti kuulu metsästyspaketin hintaan. Raha-asioissa kannattaakin olla todella tarkkana, koska puolikielisessä keskustelussa syntyy helposti sekaannuksia. Kaatomaksu määräytyy trofeen koon (sarvet tai hampaat) mukaan. Karjun ja ylivuotisen sian hintaero on monesti jopa satoja euroja. Puhumattakaan jos sattuu ampumaan rauhoitetun eläimen (usein emakot ja viirupossut), jolloin turistilta perittävät maksut voivat nousta yllättävän isoiksi. Selvitä siis ennen jokaista jahtia (hinnat voivat vaihdella saman reissun aikana lupa-alueittain) tarkasti metsästettävä riista ja kaatomaksut.

Tyypillisesti kaatomaksut ovat villisiasta ja metsäkauriista 50–350 €, saksanhirvestä ja hirvestä 150–3.000 €, ilveksestä ja sudesta noin 500 €. Huippuluokan trofeiden hinnat voivat nousta vielä huomattavasti korkeammiksi. Myös haavoittamisesta ja usein jopa ohilaukauksistakin veloitetaan.

Trofee (talja ja pää) kuuluvat kaatomaksun hintaan. Useimmiten lihan voi ostaa mukaansa muutaman euron kilohintaan. Riista myydään miltei aina kokonaisena ruhona, jonka toki voi paloitella helpommin kuljetettavaksi. Pienriistasta ei yleensä peritä kaatomaksuja tai lihan hintaa erikseen, vaan ne sisältyvät metsästysluvan hintaan. Varaa siis mukaan riittävän suuri kylmälaukku ja kylmäakkuja (mureutusajastin on hyödyllinen lisävaruste). Villisian lihalle tulee aina tehdä trikiinitesti ja useimmiten se onnistuu helposti paikallisen järjestäjän toimesta. Saaliin täyttäminen ja nahkojen parkitseminen on Virossa huomattavasti edullisempaa kuin Suomessa.

Aseet ja varusteet

Suurriistan metsästyksessä käytetään hirvikivääriä (min 6.5x55) ja haulikkoa täyteisillä. Äänenvaimennin on Virossa kielletty ja ”itselataava kertatuli” –aseissa saa lippaassa olla enintään kaksi patruunaa.  Lyijyhauleja voi käyttää myös vesilinnustuksessa. Maahan saa tuoda korkeintaan sata patruunaa per metsästysase. Jousella metsästys on kokonaan kiellettyä.

Ajojahtien lisäksi suurriistan tyypillisimmät metsästysmuodot ovat kyttäysjahti ja naakiminen. Mukaan kannattaa varata siis hämärässä hyvin toimiva tähtäinkiikari ja kunnolliset katselukiikarit. Suomalaista metsästysradiopuhelinta ei voi käyttää Virossa, joten viestitys hoituu parhaiten GSM-puhelimilla.

Tarvittavat paperit

Viroon matkustettaessa tarvitaan passi tai henkilökortti ja aseita varten poliisilaitoksen myöntämä Euroopan ampuma-asepassi, sekä tietysti hallussapitoluvat. Metsästystä varten tarvitaan suomalainen metsästyskortti ja suurriistaa varten ampumakoetodistus. Viro kuuluu Schengen-alueeseen, joten rajamuodollisuudet ovat lähes olemattomat. Autolla voi yleensä ajaa suoraan laivaan ja laivasta pois pelkällä lauttalipulla, ilman että kukaan tarkastaa muita papereita tai tavaroita.

Jahdin järjestäjältä saat paikalliset todistukset, metsästyskortistasi ”Välisriigi kodaniku jahitunnistus” ja ampumakoetodistuksestasi ”Suuruluki laskekatse tunnistus” –kortit.

Lisäksi tulee huolehtia vuoden voimassa olevasta metsästyslupamaksusta.

Omatoimisesti vai pakettimatkalle?

Pakettimatka puoltaa paikkaansa, jos et halua lähteä reissuun omalla autolla tai jos haluat ongelmatapausten varalle kuluttajansuojaksesi ”vastuullisen matkanjärjestäjän”. Matkaa varatessa kannattaakin huomioida, toimiiko järjestäjä virolaisen vai suomalaisen yhtiön nimissä.

Itse olen varannut reissuni suoraan virolaisilta metsästyspalveluiden tarjoajilta ilman välikäsiä. Tyypillisesti täyshoito (majoitukset, ruuat, saunat, metsästysopastus, kuljetukset metsälle ja riistan käsittely) maksaa 100–200 €/vrk. Omalla autolla liikkuminen on kätevää, mukaan mahtuu paljon tavaraa, riistaa ja tuliaisia. Paikallisia palveluntarjoajien yhteystietoja löydät tältä sivustolta tai yksinkertaisesti Googlella hakemalla. Samalla kannattaa tehdä hieman laajempia hakuja palveluntarjoajasta, keskustelupalstoilta kun usein saa lukea sekä hyvistä että huonoista kokemuksista.

Täältä löydät kokemuksiani Karjunkaatajien villisikajahdista Albussa.

Virossa metsästettävät riistalajit

Suurriista

Hirvi, põder (Alces alces)
Ilves, ilves (Lynx lynx)
Karhu, karu (Ursus arctos)
Metsäkauris, metskits (Capreolus capreolus)
Saksanhirvi, punahirv (Cervus elaphus)
Susi, hunt (Canis lupus)
Villisika, metssiga (Sus scrofa)

Pienriista

Alli, aul (Clangula hyemalis)
Euroopanmajava, kobras (Castor fiber)
Fasaani, faasan (Phasianus colchicus)
Haahka, hahk (Somateria mollissima)
Haapana, viupart (Anas penelope)
Harmaahaikara, hallhaigur (Ardea cinerea)
Harmaalokki, hõbekajakas (Larus argentatus)
Harmaasorsa, rääkspart (Anas strepera)
Heinätavi, rägapart (Anas querquedula)
Hilleri, tuhkur (Mustela putorius)
Jouhisorsa, soopart (Anas acuta)
Kalalokki, kalakajakas (Larus canus)
Kanadanhanhi, kanada lagle (Branta canadensis)
Kesykyyhky eli pulu, kodutuvi (Columba livia f. domestica)
Kettu, rebane (Vulpes vulpes)
Kivinäätä eli koivunäätä eli pihanäätä eli kylänäätä, kivinugis (Martes foina)
Korppi, ronk (Corvus corax)
Lapasorsa, luitsnokk-part (Anas clypeata)
Lapasotka, merivart (Aythya marila)
Lehtokurppa, metskurvits ( Scolopax rusticola)
Merihanhi, hallhani (Anser anser)
Merilokki, merikajakas (Larus marinus)
Merimetso, kormoran (Phalacrocorax carbo)
Metsähanhi, rabahani (Anser fabalis)
Metsäjänis, valgejänes (Lepus timidus)
Minkki, mink ( Mustela vison)
Mustalintu eli meriteeri, mustvaeras (Melanitta nigra )
Mustavaris, künnivares (Corvus frugilegus)
Mäyrä, mäger (Meles meles)
Naurulokki, naerukajakas (Larus ridibundus)
Nokikana, lauk (Fulica atra)
Näätä, metsnugis (Martes martes)
Peltopyy, nurmkana (Perdix perdix)
Piisami, ondatra (Ondatra zibethicus)
Punasotka, punapea-vart (Aythya ferina)
Pyy, laanepüü (Tetrastes bonasia, Bonasa bonasia)
Rusakko, halljänes (Lepus europaeus)
Räkättirastas, hallrästas (Turdus pilaris)
Sepelkyyhky, kaelustuvi ( Columba palumbus)
Sinisorsa, sinikael-part (Anas platyrhynchos)
Supikoira, kährikkoer (Nyctereutes procyonoides)
Taivaanvuohi, tikutaja (Gallinago gallinago)
Tavi, piilpart (Anas crecca)
Telkkä, sõtkas (Bucephala clangula)
Tukkasotka, tuttvart (Aythya fuligula)
Tundrahanhi, suur-laukhani (Anser albifrons)
Valkoposkihanhi, valgepõsk-lagle (Branta leucopsis)
Varis, hallvares (Corvus corone)

Metsästysajat Virossa

Virossa riittää metsästettävää ympäri vuoden. Metsästysajoissa voi kuitenkin olla alueellisia eroja ja rajoituksia, joten tarkista luvallinen riista metsästyksenjärjestäjältä ennen jahtia.

Fasaani, 1. lokakuuta – 28. helmikuuta
Hanhi, 10. syyskuuta - 30. marraskuuta
Hilleri, 1. marraskuuta - 28. helmikuuta
Hirvi, 15. syyskuuta - 15. joulukuuta (1.-15. joulukuuta vain vasat)
Ilves, 1. joulukuuta - 28. helmikuuta
Jänis, 1. lokakuuta - 28. helmikuuta
Karhu, 1. elokuuta - 31. lokakuuta
Kettu, ympäri vuoden
Kyyhky, 1. elokuuta – 31. lokakuuta
Lehtokurppa, 1. elokuuta – 30. marraskuuta
Majava, 1. elokuuta - 15. huhtikuuta
Merimetso, 1. elokuuta – 30. marraskuuta
Metsäkauris, 1. kesäkuuta - 31. joulukuuta (naaraat ja vasat, 1. syyskuuta - 31. joulukuuta)
Minkki, ympäri vuoden
Mäyrä, 1. syyskuuta - 28. helmikuuta
Näätä, 1. marraskuuta - 28. helmikuuta
Piisami, 1. lokakuuta - 28. helmikuuta
Rusakko, 1. lokakuuta - 28. helmikuuta
Saksanhirvi, 1. syyskuuta - 31. tammikuuta (naaras ja vasat, 1. syyskuuta - 30. marraskuuta)
Sorsa, 20. elokuuta - 31. lokakuuta
Supikoira, ympäri vuoden
Susi, 1. marraskuuta - 28. helmikuuta
Varis, 1. heinäkuuta – 30. maaliskuuta
Villisika, ympäri vuoden (paitsi emakko, jolla on porsaita), ajometsästys, 1. lokakuuta - 28. helmikuuta

Metsästyskoiran tuonti/vienti Viroon

EU:n alueella maasta toiseen kuljetettavilla koirilla on oltava lemmikkieläinpassi.  Passin saa eläinlääkäriltä. Ennen kuin eläin voi saada passin, sen on oltava tunnistusmerkitty mikrosirulla. Tatuointi hyväksytään tunnisteena vain, jos se on annettu eläimelle ennen 3.7.2011. Eläimellä tulee olla voimassaoleva raivotautirokotus merkittynä passiin. Viroon saa viedä enintään 5 koiraa kerrallaan.

Suomeen palattaessa on muistettava huolehtia ekinokokkoosilääkityksestä heisimatoja vastaan. Virolainen eläinlääkäri merkitsee annetun lääkkeen lemmikkieläinpassiin. Lääkitys annetaan Virossa 1-5 vrk ennen Suomeen paluuta. Lääkettä ei siis voi antaa enää rajalla juuri ennen rajan ylitystä.

Autoilu Virossa

Liikenteessä promilleraja on tasan nolla. Käytännössä rangaistuksen raja kulkee 0,2 promillen korvilla. Autossa jossa on aseita, ei saa kuljettaa edes aukaistua oluttölkkiä. Kannattaa muistaa myös, että Virossa on autoissa oltava kaksi varoituskolmiota, ensiapulaukku, sammutin ja heijastinliivit kaikille matkustajille.  Ratsian sattuessa puutteista voi rapsahtaa sakot.

Nastarenkaiden käyttö on sallittu 15.10.-31.3. Kelien mukaan voidaan nastarenkaita käyttää myös 1.10.-30.4. välisenä aikana. Talvirengaspakko on 1.12.–1.3., talvirenkaissa pitää olla kulutuspintaa vähintään 3 mm.

Poliisi suorittaa ahkerasti liikennevalvontaa. Alle 20 km/h ylityksestä saa sakkoja enintään 116 €, 20–40 km/h sakkoja 385 € ja ajokortin voi menettää kuivumaan muutamaksi kuukaudeksi. Yli 40 km/h ylinopeutta tuottaa sakkoja 770 € sekä pidätyksen kuulusteluihin, korttia saakin sitten odotella vuoden päivät. Punaisia päin ajamisesta maksettavaa lankeaa enintään 385 € ja mahdollinen muutaman kuukauden ajokortin menetys. Pysäköidäkin voi miltei mihin tahansa, kunhan valmistautuu lukitun renkaan avausmaksuna maksamaan 19–384 €.

Näillä eväillä ei voi kuin toivottaa rauhallista ja turvallista matkaa. Head reisi!

Tutustu myös Suomi-Viro metsästys-, kalastus- ja luontosanastoon.

Ja: Metsästyksen eettiset ohjeet virossa