Kovin odotuksin aloitimme hirvijahdin Lapissa. Olihan tiedossa, että suurimmat lapiosarvet löytyvät juurikin täältä. Nopeasti selvisi, että Valtion vuokra-alueellamme ei sarvipäitä liiaksi näkynyt. Alueella tehtiin joitain havaintoja karhun jäljistä ja eräs seurueemme jäsen kertoi kuulleensa aamuhämärissä sudenkin ulvontaa, joten se selvittänee osaltaan hirvikatoa ja koirien toimintaa tietyillä osin aluetta.
Metsoja ja teeriä sen sijaan näkyi yltäkylläisesti. Jopa 50 – 100 parvia näimme useita. Nyt olimme kuitenkin hirvijahdissa ja haulikot kotona, joten saivat jäädä rauhaan tällä kertaa.
Aloitusaamun kaunis, mutta raa’an kylmä keli eskaloitui ikävä kyllä osallani keuhkoputkentulehdukseksi. Samalla tuli selvitettyä, että palveluyhteiskunta (ainakin terveydenhuollon osalta) loppuu Kuopio-Oululinjan pohjoispuolelle hiihtolomasesongin ulkopuolella. Ei auttanut, muuta kuin käydä Oulussa asti hoidossa. Sairasloma ei kuitenkaan estänyt osallistumasta edes viimeisenä päivänä jahtiin.
Tulostakin lopulta saatiin ja koiran omistaja pääsi haukulta kellistämään komean 12-piikkisen. Näin etelänvetelätkin saivat peräkärryllisen huikopalaa :)
