Halloweenyön mörkö, eli kapitaalipukin erehdys

Halloween-terveiset lähtivät 29.10. klo 18:36 Nokian pimenevässä kauhujen yössä kulmakunnan valtapukille. 

"Että, kyllähän noita sais, kun joutais vain kyttään..."  :)

Halsualla hirvijahdit 7.-9. & 14.-16.10.2011

Kaksi viikonloppua jahtia, muttei hirven hirveä saaliiksi asti. Jälkimmäinen viikonloppu päättyi kaiken lisäksi hirvitornin tikaspuun katkeamiseen ja ilmalentoon puolestatoista metristä selälleni. Onneksi tästä selvittiin kiväärin hihnan katkeamisella, tukevalla kolmiolääkityksellä ja muutamalla päivällä sairauslomaa. Tämä blogipäivityskin olisi varmasti jäänyt tekemättä, ellei olisi syytä erikseen kiittää Pasia (joka suositteli) ja kaikkia muita Karhumaan metsästysseuran jäseniä reilusta ja lämpimästä vastaanotosta seuran jäseneksi. Jo viime syksynä vierailulla käydessäni huomasin tämän seuran asenteen ja tunnelman ainutlaatuisuuden.  

Kiitos siis kaikille ja anteeksi jo etukäteen…

Hirvijahti Pudasjärvellä (Posio) 22.-28.9.

Kovin odotuksin aloitimme hirvijahdin Lapissa. Olihan tiedossa, että suurimmat lapiosarvet löytyvät juurikin täältä. Nopeasti selvisi, että Valtion vuokra-alueellamme ei sarvipäitä liiaksi näkynyt. Alueella tehtiin joitain havaintoja karhun jäljistä ja eräs seurueemme jäsen kertoi kuulleensa aamuhämärissä sudenkin ulvontaa, joten se selvittänee osaltaan hirvikatoa ja koirien toimintaa tietyillä osin aluetta. 


Metsoja ja teeriä sen sijaan näkyi yltäkylläisesti. Jopa 50 – 100 parvia näimme useita. Nyt olimme kuitenkin hirvijahdissa ja haulikot kotona, joten saivat jäädä rauhaan tällä kertaa.


Aloitusaamun kaunis, mutta raa’an kylmä keli eskaloitui ikävä kyllä osallani keuhkoputkentulehdukseksi. Samalla tuli selvitettyä, että palveluyhteiskunta (ainakin terveydenhuollon osalta) loppuu Kuopio-Oululinjan pohjoispuolelle hiihtolomasesongin ulkopuolella. Ei auttanut, muuta kuin käydä Oulussa asti hoidossa. Sairasloma ei kuitenkaan estänyt osallistumasta edes viimeisenä päivänä jahtiin. 


Tulostakin lopulta saatiin ja koiran omistaja pääsi haukulta kellistämään komean 12-piikkisen. Näin etelänvetelätkin saivat peräkärryllisen huikopalaa :)

Muha – lomatalossa Saarenmaalla Riksussa 15.–18.9.2011

Tälläkin kertaa syksyn reissu suuntautui tuttuun paikkaan Viroon Saarenmaalle. Ajankohta osoittautui selkeästi vääräksi valinnaksi, koska etelästä päin alkuviikosta puhaltanut tuuli oli pysäyttänyt hanhien pääjoukon vielä Suomenlahden pohjoispuolelle ja toisaalta luonto tarjoaa syötävää alkusyksyksystä niin paljon, että villisiat ja saksanhirvet pysyttelivät metsän suojissa. Oikeampi ajankohta olisi varmasti marraskuussa kelien hieman viilennettyä.

Vaikka saalis jäikin nyt saamatta, niin hienoja luontolelämyksiä ja muutakin eksotiikkaa riitti pettymystä pienentämään. Saksahirvisonnien kumea mylvintä aamuöisessä metsässä on hiuksia nostattavaa kuultavaa, juhlallisuudessaan ja mahtavuudessaan sitä voisi verrata vaikka leijonan karjuntaan. Jännittävää on myös odottaa villisikalaumaa ampumasektorille ja kuunnella kymmeniä minuutteja lauman metelöintiä pimeässä metsässä niin läheltä, että voi kuulla kuinka pähkinät ja tammenterhot poksahtelevat niiden hampaissa.

Saaliin saamattomuudesta ei voinut syyttää isäntämme Rein Tamminia yrityksen puutteesta, hän jopa itse ampui meille malliksi yhden hirven :)

Tyylikkyys ennen kaikkea ;)

Sorsia lähti jaloista kasapäin, mutta vain silloin, kun ei ollut Valmetti mukana :(

Sasu, soome koer...

Tässä kaikki, mitä tosimies tarvitsee saksanhirvi- ja villisikajahtiin.

Aamuisen naakimisjahdin tulos.

Isäntämme Rein Tammin näyttää mallia...

Päättäväinen porukka vaikka kantaa auton perille.

Jos kiinnostuit Viron jahdeista, niin katso myös kokoamani tietopaketti metsästyksestä Virossa.

.